Browsing by Subject "toisen asteen tutkinnon suorittaminen"

Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty kansainvälisesti vertailtuna laadukkaana, mutta koulutuksen tasa-arvo ei toteudu kaikkien väestöryhmien osalta samalla tavalla. Alaikäisenä maahan muuttaneet pakolaiset ovat kouluttautumisen mittareilla paitsi valtaväestöä, myös muita alaikäisenä maahan muuttaneita heikommassa asemassa, minkä lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten koulutus jää vielä huoltajansa kanssa tulleita matalammalle tasolle. Määrällistä tutkimusta ilman huoltajaa tulleiden koulutuksesta on kansainvälisesti tarkasteltuna melko vähän, eikä tutkimuksissa aina ole huomioitu muita koulutukseen yhteydessä olevia tekijöitä. Suomalaista määrällistä tutkimusta alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten kouluttautumisesta ei ole tehty.  Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, eroaako alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden pakolaisten toisen asteen tutkintojen suorittaminen alaikäisenä huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten ja valtaväestön toisen asteen tutkintojen suorittamisesta. Lisäksi erityisenä kiinnostuksen kohteena on, poikkeaako ilman huoltajaa tulleiden tutkintojen suorittaminen huoltajansa kanssa tulleiden tutkintojen suorittamisesta, kun muita koulutuksen suorittamiseen yhteydessä olevia tekijöitä otetaan huomioon. Maisterintutkielman aineistona on pohjoismaisen CAGE-tutkimushankkeen (Coming of Age in Exile) Suomen aineisto. Rekisteriaineistossa on vuosina 1971–1990 alaikäisenä Suomeen muuttaneet henkilöt, ja tietoja on kerätty vuosilta 1990–2015. Toisen asteen tutkinnon suorittamista on tarkasteltu neliluokkaisen muuttujan avulla, jolloin tarkastelussa on tutkinnon suorittaneet, keskeyttäneet, parhaillaan suorittavat ja ei aloittaneet. Pääasiallisena analyysimenetelmänä on käytetty multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tulleet pakolaiset olivat suorittaneet huoltajansa kanssa tulleita pakolaisia ja valtaväestöä vähemmän toisen asteen tutkintoja. Myös tutkinnon keskeyttäminen ja opiskelu 25-vuotiaana oli ilman huoltajaa tulleilla muita yleisempää. Vaikka ilman huoltajaa tulleiden riski jäädä ilman toisen asteen tutkintoa oli suurin, myös huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten riski jäädä vaille toisen asteen tutkintoa oli merkittävästi valtaväestöä suurempi. Vain pakolaisia koskevassa analyysissä erot ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä selittyivät kuitenkin maahanmuuttoiällä, sukupuolella ja taustamaalla, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ilman huoltajaa tulleiden ja huoltajansa kanssa tulleiden pakolaisten välillä muiden tekijöiden vakioimisen jälkeen juuri ollut.  Tulosten perusteella alaikäisenä ilman huoltajaa tai huoltajansa kanssa Suomeen muuttaneiden pakolaisten erot toisen asteen tutkintojen suorittamisessa selittyivät muilla tekijöillä kuin sillä, olivatko he tulleet ilman huoltajaa vai huoltajansa kanssa. Erityisesti korkeampi maahanmuuttoikä lisäsi selvästi riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa alaikäisenä maahan muuttaneilla pakolaisilla. Tukea tulisikin tulosten perusteella suunnata lähellä täysi-ikäisyyttä maahan muuttaville nuorille, joita ilman huoltajaa tulleista on suuri osa.