Browsing by Subject "toisinajattelu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan Leningradin underground-piireissä 1970-luvun lopulla ilmestynyttä almanakkaa «Ženščina i Rossija» sekä tämän luonutta samannimistä, alkujaan neljän naisen muodostamaa liikettä, joka toiminnallaan taisteli paitsi naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon, myös laajemmin ihmisoikeuksien puolesta. Almanakka on ensimmäinen Neuvostoliitossa ilmestynyt itsenäinen naisille suunnattu julkaisu, ja se käsittelee neuvostoyhteiskunnassa vallinnutta epätasa-arvoa monitasoisesti. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta almanakka vaikuttaa kuitenkin osittain ristiriitaiselta. Tutkielman tavoitteena onkin yrittää selvittää, mistä «Ženščina i Rossija» -liikkeessä ja almanakassa todella oli kyse. Tarkoituksena on myös analysoida julkaisun sisältämiä eri puolia, mitä aiemmassa tutkimuksessa ei ole huomioitu. Varsinaisena tutkimuskohteena toimii almanakan ensimmäinen ja ainoa julkaistu numero. Työn tavoitteiden saavuttamiseksi tutkielmassa laaditaan julkaisun biografia eli selvitetään almanakan synty, sisältö ja vastaanotto. Aihetta käsitellään syventymällä «Ženščina i Rossija» -liikkeeseen ja sen kehitykseen eniten vaikuttaneiden jäsenten Tat’jana Mamonovan ja Tat’jana Goričevan taustoihin sekä ajan kulttuurihistorialliseen kontekstiin eli Leningradin epäviralliseen kulttuuriin. Merkittävimpiä almanakan syntyyn ja sisältöön vaikuttaneita tekijöitä olivat toisinajattelu sekä siinä kukoistaneet vapaa luovuus ja elinvoimainen samizdat-kulttuuri. Julkaisun aatteelliseen pohjaan vaikutti suuresti myös uskonnonfilosofisten piirien hengellisyyden etsintä. Liikkeen hajoamiseen ja toiminnan päättymiseen puolestaan vaikuttivat erityisesti viranomaisten painostus sekä ryhmän sisäinen heterogeenisyys ja strukturoimattomuus. Tutkielmassa toteutetun lähiluvun perusteella voidaan todeta, että «Ženščina i Rossija» -almanakka on aikansa ja kulttuurinsa tuote. Se on vapaa kokoelma tekstejä, joissa on havaittavissa julkaisun monet, eri ajattelumaailmoista saamat vaikutteet. Almanakkaa määrittää erityisesti Goričevan läntiseen filosofiaan ja kristinuskoon perustuva uskonnonfilosofia, mutta toisaalta Mamonovan saamat vaikutteet länsimaisesta feminismistä. Myös almanakan kritiikki on osin poliittista ja osin uskonnollista, eikä julkaisun aatteellista sisältöä voi siten yksiselitteisesti määritellä. Almanakka on moniääninen, pirstaleinen ja paradoksaalinen. Samanaikaisesti se kuitenkin kuvastaa neuvostonaisten kollektiivista epätasa-arvon kokemusta ja taistelee yhteisen asian puolesta. Julkaisusta välittyy pettymys patriarkaalista yhteiskuntaa kohtaan sekä ajatus siitä, että naisten elämää ja luovuutta rajoittamalla Neuvostoliitossa on päädytty umpikujaan. Almanakan mukaan nainen on avain yhteiskunnan kehitykseen, mutta samalla naisten vapautuminen on täysin riippuvaista heidän omasta, sisäisestä muutoksestaan.
-
(2016)Yhteiskunnassa tapahtui paljon muutoksia 1960-luvulla. Merkittävin katolista kirkkoa muuttavista tapahtumista oli Vatikaanin toinen konsiili vuonna 1962-65 ja sen synnyttämä ajatus kirkon sisäisestä uudistamisesta. Yksi ajatuksesta koko ajan yhteiskunnan mukana muuttuvasta pyhiinvaeltajakirkosta innostuneista oli yhdysvaltalainen nuori moraaliteologi Charles E. Curran. Curran kirjoitti ensimmäisen uudistusmielisen katolisen moraaliteologian teoksensa Christian Morality Today: The Renewal of Moral Theology vuonna 1966 ja sai pian huomata katolisen kirkon auktoriteettien kiinnostuneen hänen katolisen kirkon perinteistä opetuksista poikkeavista näkemyksistään. Tutkielmassa selvitetään miten Curran perusteli katolisen kirkon virallisista moraaliteologian opetuksista poikkeavan toisinajattelunsa ja miten katolisen kirkon auktoriteetit suhtautuivat Curranin uudistusmieliseen teologiaan.Tutkielmassa selvitetään myös, mitä Curranin toisinajattelusta seurasi. Tutkimus käsittelee ajanjaksoa Curranin ensimmäisen moraaliteologian teoksen julkaisemisesta ja tämän professuurin aloittamisesta paavillisessa Catholic University of Americassa 1966 vuoteen 1986, jolloin Curran menetti katolisen teologian opetuslupansa paavi Johannes Paavali II:n päätöksellä Uskonopin kongregaation seitsemän vuotta kestäneen tutkinnan jälkeen. Katolisen teologian opetusluvan menettämisen myötä Curran menetti työpaikkansa Catholic University of Americassa. Tutkimus etenee pääosin kronologisesti. Tutkielma sisältää kolme päälukua, joista ensimmäinen keskittyy vuosien 1966-1967 tapahtumiin, jolloin Catholic University meni lakkoon Curranin irtisanomisen takia. Toinen pääluku keskittyy vuosien 1968-1968 tapahtumiin, jolloin Curran johti yhdysvaltalaista teologijoukkoa, jotka julkaisivat paavi Paavali VI:n julkaiseman kiertokirjeen Humanae vitaen ehkäisyopetusta vastustavan kannanoton ja, joka johti lähes vuoden kestäneeseen tutkintaan. Kolmas pääluku käsittelee lyhyesti 1970-luvun merkittävimmät tapahtumat Curranin uran osalta, jonka jälkeen se siirtyy käsittelemään Uskonopin kongregaation tutkintaa, josta ilmoitettiin Curranille vuonna 1979. Päälähteinäni tutkimuksessani käytän Curranin kirjoittamia omaelämäkertateoksia Faithful Dissent ja Loyal Dissent. Lisäksi käytän runsaasti tutkimuksessani tapahtumien aikaan yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä The New York Timesissä ja The Washington Postissa sekä katolisten maallikkojen toimittamassa liberaalissa aikakauslehdessä Commonwealissa julkaistuja artikkeleita. Hyödynnän tutkimuksessani myös yhdysvaltalaisen isä Peter Mitchellin uutta tutkimusta The Coup at Catholic University sekä historian professori Samuel J. Thomasin artikkelia A ”final disposition. ..one way or another”: The Real End of the First Curran Affair. Curran perustelee toisinajatteluaan usealla seikalla. Hänen mukaansa toisinajattelu erehtyväisestä katolisesta moraaliopetuksesta oli mahdollista, sillä historia oli todistanut monet magisteriumin opetukset vääriksi. Magisterium oli liian hierarkkinen, eikä ottanut päätöksen teossa huomioon katolilaisten maallikoiden kokemuksia, joita monet heidän opetuksistaan koskettivat. Curranin opetusluvan poisottamisella Pyhä istuin osoitti, että kirkon opetus koskien moraaliaiheita, kuten ehkäisyä, homoseksuaalisia suhteita ja avioliiton purkamattomuutta oli katolisia sitovaa erehtymättämän opetuksen tavoin.
Now showing items 1-2 of 2