Browsing by Subject "tuhohyönteinen"

Tutkielmassa tarkasteltiin joulukuusiviljelmän ominaisuuksia ja viljelytoimenpiteitä sekä niiden vaikutusta kasvatettavien puiden tuhoalttiuteen. Tutkielmassa keskityttiin tarkastelemaan metsäkuusta (Picea abies) ja tavoitteena oli selvittää, esiintyykö tutkittavalla joulukuusiviljelmällä jokin tuhonaiheuttaja muita runsaammin aiheuttaen selkeän haitan joulukuusenkasvatukselle. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako joulukuusilla viljeltävää peltoa ympäröivän metsän ja avoimen maaston vaihtelu tuhojen esiintymiseen pellolla. Tarkastelussa pyrittiin myös selvittämään monokulttuurin ja sekapuuston mahdollisia vaikutuksia tuhoriskiin. Aikaisemmin ei ole tehty kattavaa selvitystä joulukuusiviljelmiä vaivaavista tuhonaiheuttajista. Tutkielmaa varten inventoitiin kesän 2016 aikana joulukuusiviljelmään kuuluva pelto Hyvinkäällä. Pelto inventoitiin viidesti kesän aikana, jolloin pystyttiin seuraamaan tuhonaiheuttajien dynamiikkaa kasvukauden aikana. Jokaisella mittauskerralla tarkasteltiin 820 puun otosta. Näin intensiivistä tuhoseurantaa ei metsikkötasolla ole tehty. Jokaisesta puusta määritettiin tuhonaiheuttajat ja arvioitiin latvuksen kunto. Inventointien perusteella luotiin malleja, joilla tarkasteltiin ympäröivän metsän ja avoimen maan vaihtelun sekä maalajin ja taimimateriaalin vaikutusta tuhojen esiintymiseen. Tuhojen aiheuttamien haittojen vakavuutta arvoitiin ristiintaulukoimalla tuhonaiheuttajien frekvenssit latvuksen kunnon suhteen. Kesän aikana esiintyi runsaasti versosurmaa (Gremmeniella abietina). Versosurmaa pidetään hankalana tuhonaiheuttajana joulukuusiviljelmillä. Lisäksi puiden laatuun vaikutti latvuksessa oleva aukko, joka oli syntynyt neljä vuotta aikaisemmin. Tätä tuhonaiheuttajaa ei ollut mahdollista jälkikäteen selvittää. Kolmas mittauskerta sijoittui kuusensuopursuruosteen (Chrysomyxa ledi) itiöintiaikaan, jolloin sienen itiöemät olivat selvästi näkyvissä. Kuusensuopursuruosteen merkit kuitenkin olivat seuraavaan mittauskertaan mennessä pudonneet pois, eikä se aiheuttanut näkyvää haittaa myöhemmin. Hyönteismyrkyn levitys yhdistettynä joulukuusille vuosittain tehtäviin typistyksiin poisti hyönteisten aiheuttamat tuhot tutkimuskohteelta. Typistettäessä leikataan kuusen tuoreimpia vuosikasvaimia, joissa myös iso osa tuhoista on. Joulukuusien kannalta haitallisimmat hyönteiset iskevät juuri uusiin kasvaimiin. Monokulttuurilla ei myöskään näytä olevan joulukuusenkasvatuksen kannalta merkitystä tuhoalttiudelle runsaista hoitotoimenpiteistä johtuen.