Browsing by Subject "tukipaketti"

Tutkielma tutkii EU-instituutioiden ideoita Kreikan kolmannesta tukipaketista kesällä 2015. Tutkielma tuottaa uutta tietoa EU:n instituutioiden koordinoivassa sfäärissä liikkuvista ideoista. Koordinoivassa sfäärissä esiintyy diskurssi sellaisten toimijoiden välillä, joilla on yhtäläinen pääsy poliittiseen päätöksentekoon. Eurokriisin kohdalla koordinoivaa sfääriä on tutkittu vähän. Valtaosa aiemmasta tutkimuksesta onkin keskittynyt median käyttämiin diskursseihin. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata EU-instituutioiden koordinoivaa diskurssia Kreikan kolmannesta tukipaketista. Tutkielman teoreettinen viitekehys on Vivien Schmidtin diskursiivinen institutionalismi ja menetelmä Norman Fairclough’n poliittinen diskurssianalyysi. Schmidtillä ja Fairclough’lla on yhtäläinen käsitys diskursseista toimintaa rajoittavina ja toisaalta sitä tuottavina. Schmidtin mukaan ideoiden pysyvyys riippuu koordinoivan diskurssin ja kommunikatiivisen diskurssin kyvystä viestiä ideoita eri yleisöille. Kommunikatiivisessa sfäärissä legitimoidaan ideoita suurelle yleisölle. Ideat jakautuvat filosofiseen, ohjelmoivaan ja policy-tasoon, joista vahvin on filosofinen taso. Sillä olevat ideat ovat perustavanlaatuisia käsityksiä maailman toiminnasta, kun taas ohjelmoivan ja policy-tason ideat saattavat muuttua herkemmin. Fairclough’n poliittinen diskurssianalyysi tutkii poliittisissa tilanteissa tapahtuvaa argumentaatiota. Se pureutuu puhujan premisseihin ja kuvaa niiden avulla puhuja argumenttia. Poliittinen diskurssianalyysi kiinnittää myös huomiota tapaan, jolla tekstit tuotetaan. Tämä on hyödyllinen piirre tutkimuksen kannalta, sillä EU-instituutiot tuottavat tekstejä eri tavoin ja toisaalta Schmidtin teoriaa on arvosteltu siitä, että se keskittyy liikaa toimijoihin instituutioiden kustannuksella. Aineistona tutkimuksessa käytetään EU-instituutioiden tuottamia asiakirjoja ja yhtä keskustelua, jotka koskevat Kreikan kolmannen tukipaketin myöntämistä. Aineistoa on mukana Euroopan parlamentilta, ministerineuvostolta ja komissiolta. Aineisto on julkisesti saatavilla internetissä. EU-instituutioiden koordinoiva diskurssi Kreikan kolmannesta tukipaketista on komission ja ministerineuvoston osalta vahvaa, mutta parlamentin osalta ei. Monet aiemman tutkimuksen löydöksistä toistuvat, mutta menetelmän ansiosta aineistosta löytyy paljon uutta, esimerkiksi parlamentin vahvasti esillä pitämät eurooppalaisuuden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvot. EU-instituutioille yhteiset premissit ovat sääntöjen noudattamisen tärkeys sekä ajatus siitä, että Kreikan kriisi on ratkaistava EU:ssa yhdessä.