Browsing by Subject "tuotto"

Viljelijät ovat entistä enemmän alttiita hintariskeille viljantuotannossa. Viljojen hinnat ovat heilahdelleet viime vuosina yhä enemmän sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla. Hintojen vaihtelut aiheuttavat epävarmuutta sekä haasteita tulevien hintojen ennustamiseen. Markkinoiden seuranta on tullut entistä tärkeämmäksi, jotta savutettaisiin paras mahdollinen myyntitulo vuosittain. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa markkinahintojen muutoksiin omalla toiminnallaan, joten niiden muutosten hallintaan täytyy keksiä keinot. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten hintariskiä voidaan hallita viljantuotannossa kotimaassa. Keinoina riskin hallintaan tutkittiin viljelysopimusten käyttöä. Viljelysopimuksista tarkemmin tutkittiin markkinahintaisen sekä futuureiden käyttöä viljakaupassa. Nämä sopimusmallit otettiin tarkasteluun käytännön syistä, koska niiden käyttöön oli saatavilla tarkin ja laajin hinta-aineisto. Futuureiden käyttö viljelijöiden hinnan suojauksessa Suomessa ei ole yleistä tällä hetkellä, jonka takia niiden käyttö hintariskien hallintaan oli tutkimuksellisen näkökulmasta mielenkiintoista. Markkinahintainen sopimus taas on yleisin kotimaassa käytetty sopimusmalli. Varastoinnin tuottoa tutkittiin nettonykyarvomenetelmällä. Nettotuottojen laskennalla pyrittiin selvittämään, mikä olisi mahdollisen investoinnin suurusluokka, joka olisi viljan varastoinnilla mahdollista toteuttaa. Laskelmat sekä varastoinnista että sopimusmallien käytöstä tehtiin tapauspohjalla, jossa oletuksena viljelijä tuottaa vuosittain saman määrän leipävehnää markkinoille. Oletus tuotettavasta määrästä vuosittain oli vakio, ja tutkielmassa keskityttiin pelkästään hinnan vaihtelusta johtuvaan tulon vaihteluun. Myyntiajankohdan valinnalla on merkittävä vaikutus myyntitulon määrään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan myyntihinnat olivat korkeimmillaan useimmin vuoden vaihteen tienoilla mutta joskus myös elokuussa. Huonoin myyntiajankohta on ollut syyskuussa. Vuosittain ei ole tietenkään mahdollista onnistua ajoittamaan myyntejä parhaaseen ajankohtaan. Satokauden jälkeisellä varastoinnilla on mahdollista saada tulonlisä, joka kattaa varaston investointikustannuksen, jos myynnit onnistutaan ajoittamaan lähelle satovuoden korkeimpia hintoja. Futuureiden käyttö Suomessa ei ole ollut yleisesti taloudellisesti perusteltua tutkimuksessa käytetyllä esimerkkiajanjaksolla, jossa futuurit myytiin keväällä ja ostettiin takaisin ennen vuoden vaihdetta, koska hinnat usein nousivat kyseisellä aikavälillä. Lisäksi basis vaihteli usein epäedullisesti. Jos kotimaan sekä ulkomaan hinnat seuraisivat kiinteästi toisiaan, olisi futuureiden käyttö viljakaupassa mielekkäämpää.

Tutkimuksessa tarkastellaan pörssilistautumisista saatuihin ylituottoihin vaikuttavia tekijöitä sijoittajanäkökulmasta. Listautumisiin liittyvä alihinnoittelu on jo ennalta tunnettu ilmiö, ja siihen liittyviä syitä on tarkasteltu jo runsaasti, mutta tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön toista puolta. Tarkoitus on selvittää eri taloudellisten tekijöiden vaikutusta saatuihin ylituottoihin, eli lisätä ymmärrystä siitä, onko pörssilistautumisista saatavia ylituottoja mahdollista ennakoida listautumishetken taloustilanteen perusteella, sekä siitä, onko ensimmäisen vuoden ylituottoja mahdollista ennakoida ensimmäisen kaupankäyntiviikon perusteella. Tutkimuksen pääaineistona toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2011–2021 tapahtuneet pörssilistautumiset, sekä kuhunkin listautumiseen liittyvä inflaatio-, bruttokansantuotteen kasvu- ja ohjauskorkodata. Listautumisia koskeva data on poimittu Nasdaqin internetsivuilta. Muu analyysissä käytetty data on poimittu eri tietokannoista. Yhteen koottu data on jatkokäsitelty ja analysoitu Excelillä. Listautumisista saatuja ylituottoja tarkastellaan visuaalisesti maittain eriteltynä eri aikaväleillä, ja eri tekijöiden sekä saatujen ylituottojen välistä korrelaatiota ja kausaalisuutta tarkastellaan osa-aineistoittain regressionanalyysin ja Granger-kausaalisuustestin avulla. Tuloksia on havainnollistettu erilaisin graafein ja taulukoin. Tutkimustulokset ovat hieman yllättäviä. Saatujen ylituottojen ja eri taloudellisten tekijöiden välillä ei näyttäisi olevan merkittävää korrelaatiota eikä kausaalisuutta. Inflaation, bruttokansantuotteen ja ohjauskorkojen osalta tulokset vaihtelevat aikaväleittäin ja maittain, ja tuloksissa on paljon hajontaa. Merkkejä sekä positiivisesta että negatiivisesta korrelaatiosta on havaittavissa, mutta ainakaan tällä aineistolla ei tilastollisesti merkittävällä tasolla. Ensimmäisen viikon ja vuoden yliutuottojen välillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota. Merkittävää kausaalisuutta ei tarkasteluun valittujen muuttujien osalta ole havaittavissa. Sen sijaan Granger-kausaalisuustestin mukaan eri muuttujien välinen kausaalisuus on valitulla luottamustasolla lähes olematonta, eli mikään valituista muuttujista ei selitä saatuja ylituottoja tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkimuksen tulokset eivät ole täysin odotusten mukaisia, mutta jonkinasteista korrelaatiota eri tekijöiden ja saatujen ylituottojen välillä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista eritellä. Vaikka ylituottojen varsinainen ennakointi on selvästi haastavaa, voi kohtalaisen yksinkertaisella tarkastelulla ehkä hieman parantaa todennäköisyyksiä. Keskittymällä ylituottojen sijasta nimellisiin tuottoihin, voitaisiin havaita mahdollisesti selkeämpiä tuloksia, mutta tällöin myös tutkimuksen painopiste muuttuisi merkittävästi. Sen sijaan olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimuksen aineistoa koskemaan useampia eri maita tai pidempää aikaväliä. Tällöin eri tekijöiden vaikutukset voisivat havainnollistua selkeämmin. Olisi myös mielenkiintoista havainnoida lisää eroavaisuuksia eri maiden ja vuosien välillä.

Peruskorjausta odottavien vuokratalojen ongelmana on ollut pitää vuokralaiset asunnoissa mahdollisimman pitkään ennen peruskorjauksen alkamista. Tämä laskee peruskorjauskohteen vuokrausastetta ja sitä kautta myöskin vuokranantajan vuokratuottoja. Vuokranantaja voi yrittää sitouttaa asukkaan asuntoon pidemmäksi aikaa vuokraa laskemalla. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, onko vuokranalennus vuokranantajan näkökulmasta kannattavaa, ja millä tavalla vuokranalennus vaikuttaa vuokrausasteeseen sekä vaihtuvuuteen. Vastaavanlaista kokeilua on tehty Kojamo Oyj:n (myöhemmin Kojamo) omistamassa kohteessa Ilmarinkatu 44, joka toimii keskeisenä tutkimuskohteena tässä tutkielmassa. Tutkielman aineisto on saatu Kojamolta ja aineistoon on kerätty Ilmarinkadun kohteen lisäksi muiden 2014 vuoden jälkeen peruskorjattujen talojen tiedot. Lopullinen aineisto koostui yhteensä 19 talosta, joiden avulla vuokranalennuksien vaikutuksia tutkitaan. Pääasiallisena tutkimusmetodina toimii aikasarja-analyysi, jonka avulla tutkitaan lähestyvän peruskorjauksen aiheuttamia muutoksia tutkittavissa tunnusluvuissa. Tulosten perusteella vuokranalennuksilla on selkeät vaikutukset vuokrausasteeseen sekä talon vaihtuvuuteen. Vuokrausaste pysyy korkealla tasolla lähestyvästä peruskorjauksesta huolimatta ja talon vaihtuvuus pieneni alennettujen vuokrien ansiosta. Vuokranantajan kannalta olennaisin tieto on kuitenkin vuokratuottojen osuus, joka sekin itse asiassa nousi vuokranalennuksista johtuen. Tutkielma antaa selkeän kuvan siitä, että vuokranalennuksien avulla vuokranantajan on mahdollista saada aiempaa suurempaa vuokratuottoa peruskorjausta odottavista kohteista. Vaikka tutkielmassa tutkitaan yhden talon antamia tuloksia, ovat saadut tiedot arvokkaita vuokranantajan näkökulmasta. Vuokranalennuksien käyttäminen peruskorjauskohteissa on paitsi tehokas myöskin rahakas väline vuokranantajalle, mutta myöskin vuokralaiselle. Vuokranalennuksien avulla päädytään siis niin kutsuttuun win-win -tilanteeseen, josta hyötyvät niin vuokranantaja kuin vuokralainenkin.