Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "turbiini"

Sort by: Order: Results:

  • Henkilökunnan altistuminen lähietäisyydellä virusta sisältäville bioaerosoleille suun alueen toimenpiteissä SARS-CoV-2:sta mallintavan Phi6-simulaatiotyön avulla 
    Palomäki, Ville (2023)
    Tutkimuksen tavoitteet: Roiskeita, pisaroita ja bioaerosoleja syntyy monissa eri suun alueella suoritetuissa toimenpiteissä. Tutkimuksessamme mittaamme bioaerosolien syntyä erilaisten hammaslääketieteellisten instrumenttien kanssa simuloimalla toimenpiteitä oikeassa hoitohuoneessa simulaationuken kanssa. Suun alueen hoitotoimenpiteissä hoitohenkilökunnan altistumista roiskeille, pisaroille ja bioaerosoleille on tutkittu aiemmissa tutkimuksissa, mutta aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet erityisesti bioaerosolien aiheuttamaan bakteerikontaminaatioon. Aiemmissa tutkimuksissa ei olla kuitenkaan tutkittu henkilökunnan tai potilaan suoraa altistumista virusta sisältäville bioaerosoleille tai pisaroille. Tässä tutkielmassa keskityn erityisesti lähietäisyyden pisara- ja aerosolikontaminaatioon ja henkilökunnan suoraan altistumiseen. Tutkimusmenetelmät: Simuloimme SARS-CoV-2-viruksen kulkeutumista erilaisten suun alueen toimenpiteiden tuottamissa pisaroissa ja bioaerosoleissa käyttämällä ihmiselle ja eläimille vaaratonta Phi6- bakteriofagia malliviruksena. Simulaationukelle asetettiin suuhun tippaletku, josta syljeneritysnopeudella tuotettiin Phi6-virusliuosta. Hoitohuoneessa työskentelevän hammaslääkärin ja hammashoitajan lähietäisyyden altistumista tutkittiin kahdella rintapieleen kiinnitettävällä Button-keräimellä, lähietäisyydellä̈ olevilla solumaljoilla ja hoitotuolin viereen asetetuilla BioSamplereilla. Hoitohuoneeseen asetettiin lisäksi hoitotuolista eri etäisyyksille virusaerosoleja kerääviä solumaljoja. Näiden lisäksi aerosolien koostumusta tarkemmin mittasi Andersen-keräin. Lisäksi hammaslääkärin visiiristä otettiin osassa simulaatioista pyyhkäisynäyte. Tulokset ja johtopäätökset: Kolmitoimiruiskun spraytoiminnolla tuotti eniten virusaerosoleja tai -roiskeita. Kolmitoimiruiskua tulee käyttää harkiten. Tehoimua tulee käyttää oikeaoppisesti kaikkien roiskeita ja aerosoleja tuottavien instrumenttien kanssa. Kirurgisia suu- nenäsuojuksia tai hengityssuojaimia tulee käyttää kaikkien toimenpiteiden aikana. Visiiriä on suositeltavaa käyttää kaikkien aerosoleja tai roiskeita tuottavien hammastoimenpiteiden aikana. Punaisen kulmakappaleen käyttöä tulisi suosia turbiiniporan sijaan, mikäli se on tilanteeseen nähden mahdollista.
  • Interventiot suun terveydenhuollossa SARS-CoV-2 tartuntojen ehkäisemiseksi 
    Yli-Urpo, Simeoni (2023)
    Johdanto: Suun terveydenhuollon toimenpiteissä syntyy erilaisia bioaerosoleja. Aiempi tutkimus suun terveydenhuollon bioaerosolien leviämisestä tarkastelee aihetta enimmäkseen bakteerien näkökulmasta. Hammashoidon aerosolin on havaittu sisältävän paitsi potilaan suusta ja ylähengitysteistä tulleita bakteereita, myös vesijärjestelmän bakteereita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää interventioiden merkitystä suun terveydenhuollon toimenpiteissä selvittäen tehoimun merkityksen mikrobikuorman vähentäjänä ja nykyisten interventiotoimien riittävyyttä. Menetelmät: Tutkimusmateriaalin keräys on toteutettu potilassimulaatiossa kahden viikon aikana hammastoimenpiteiden harjoitteluun tarkoitetulla fantom-harjoittelupäällä, joka oli aseteltu tuoliin kuten oikeakin potilas. Sylkenä toimi Phi-6-virusliuos ja syljeneritysnopeus vastasi normaalia leposyljeneritystä. Phi-6-virus on ihmiselle vaaraton palkokasvien bakteerien virus, joka on tieteessä käytetty virus mallintamaan ihmisille vaarallisia viruksia, ja rakenteellisesti hyvä myös mallintamaan SARS-CoV-2:ta. Lisäksi nukella oli hengitystä simuloiva virusaerosolia tuottava tekohengitys simuloimaan normaalin potilastilanteen ilmanvirtauksia toimenpidealueen lähellä. Ilmasta aerosolia kerättiin kahdella BioSampler- ja kahdella Andersen-keräimellä. Hiukkas- ja aerosolimäärää ilmasta mitattiin OPS- ja CPC-keräimellä. Lisäksi huoneeseen oli asetettu solumaljoja. Simuloidut hammastoimenpiteet olivat poraaminen, ultraäänipuhdistus, sekä kolmitoimiruiskun ilma- ja vesi+ilma -toiminnot. Lisäksi testasimme referenssiksi pelkkää nebulisaattoria. Tulokset: Tehoimun kanssa pystyttiin vähentämään aerosolikuormaa merkittävästi. Tehoimulla saatiin vähennettyä merkittävästi myös pelkällä nebulisaattorilla tuotettua virusaerosolia, mikä osoittaa tehoimun tärkeyttä. Eniten aerosolia hammastoimenpiteistä tuotti kolmitoimiruisku. Pohdinta: Tehoimun merkitys hammashoitohenkilöstön aerosolialtistuksen vähentämisessä on merkittävä. Tehoimua tulisikin käyttää oikeaoppisesti bioaerosolialtistuksen vähentämiseksi aerosolia tuottavissa toimenpiteissä.
  • Turbiiniporan käyttö lisää ilman aerosolipitoisuuksia hammaslääkärin vastaanotolla – kliininen tutkimus aerosolimuodostumista hammaslääketieteellisissä toimenpiteissä 
    Lauretsalo, Saku (2023)
    Tutkimuksen tarkoitus Tämän syventävän tutkielman tavoite on selvittää, minkälaisia aerosolimuodostumia hammaslääketieteellisissä toimenpiteissä ilmenee sekä selvittää miten tutkimuksen tulokset vertautuvat muuhun alan tutkimukseen. Materiaalit ja menetelmät Tutkimukseen osallistui 84 potilasta. Kaikkia potilaita hoidettiin pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä (PKS-SEHYK) 1.7.2020 – 13.1.2021. Yhteensä 253 eri hammaslääketieteellisen toimenpiteen aerosolimuodostumia mitattiin OPS-laitteella (Optical Particle Sizer). Toimenpiteet käsittivät suun tutkimuksia (N=52), korjaavaa hoitoa turbiinilla (N=8), punaisella (N=6) sekä sinisellä (N=30) kulmakappaleella, depurointia ultraäänilaitteella (N=31), depurointia käsi-instrumenteilla (N=61), juurihoidon toimenpiteitä (N=12), intraoraaliröntgenkuvaksia (N=24) sekä puuduttamista (N=31). Aerosolien kokoja mitattiin kolmessa eri kokoluokassa, halkaisijoiden ollessa alle 1 μm, 1–5 μm ja yli 5 μm. Tulokset Turbiinin käyttö nosti merkittävästi <1 μm kokoisten hiukkasten mediaanipitoisuuksia (p=0,013) ja maksimiaerosolipitoisuuksia (p=0,016) verrattuna toimenpiteitä edeltäneisiin tausta-aerosolipitoisuuksiin. Punaisen kulmakappaleen käyttö nosti <1 μm hiukkasten mediaanipitoisuuksia sekä <1 μm kokoisten hiukkasten maksimipitoisuuksia tausta-aerosolipitoisuuksiin verrattuna. Sinisen kulmakappaleen käyttö, depurointi ultraäänellä ja käsi-instrumentein, puudutus, suun tutkimus sekä juurihoidon toimenpiteet nosti <1 μm hiukkasten maksimipitoisuuksia tausta-aerosolipitoisuuksiin verrattuna. Johtopäätökset Turbiini käyttö tuotti korkeimmat <1 μm kokoiset aerosolipitoisuudet sekä suuremmat pitoisuudet muihin yleisiin hammaslääketieteellisiin toimenpiteisiin verrattuna. Sen lisäksi sinisen ja punaisen kulmakappaleen käyttö ja depurointi ultraäänilaitteella nosti aerosolipitoisuuksia taustapitoisuuksiin verrattuna.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO