Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "turvaamistoimi"

Sort by: Order: Results:

  • Prykäri, Amanda (2022)
    Tutkielmassa käsitellään patenttihakemuksen tuoman väliaikaisen suojan laajuutta ja sen perusteella syntyvää mahdollista kielto-oikeutta. Väliaikaisesta suojasta säännellään patenttilain 60 §:ssä ja 70 n §:ssä, jonka mukaan, jos joku sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat ovat patenttilain mukaisella tavalla tulleet julkisiksi, käyttää ammattimaisesti hyväksi keksintöä, johon on haettu patenttia, on patentinloukkausta koskevia säännöksiä vastaavasti sovellettava, jos patentti sittemmin myönnetään. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, onko patentinhakijalla jo täytäntöönpanokelvollisia oikeuksia ennen patentin myöntämistä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää ensinnäkin, tulisiko patenttihakemuksen tuoman väliaikaisen suojan katsoa sisältävän kielto-oikeutta, eli tulisiko patenttihakemuksen julkaiseminen antaa keksijälle täytäntöönpanokelvollisia oikeuksia jo ennen patentin myöntämistä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys on, millä edellytyksillä kielto pitäisi pystyä määräämään. Tutkielmassa esitetään tulkintasuositus de sententia ferenda. Patenttilain säännösten tulkinnan tulisi mahdollisimman hyvin olla yhteensopivia patenttijärjestelmän tarkoitusten kanssa, eikä turvaamistoimi-instituution tarkoitus toteudu, jos ei kieltoa voitaisi perustaa patenttihakemuksen tuottamaan väliaikaiseen suojaan. Lisäksi, jos kielto ei voitaisi myöntää väliaikaisen suojan perusteella, se voisi aiheuttaa peruuttamatonta haittaa patentinhaltijalle myös patentin myöntämisen jälkeiselle ajalla. Markkinarakenteiden muuttuessa patentinhaltijan oikeus voisi tyhjentyä täydellisesti. Tutkielmassa esitetään lisäksi ehdotuksia edellytyksistä, joiden perusteella kielto voitaisi määrätä patenttihakemuksen tuoman väliaikaisen suojan perusteella. Tutkielmassa päädytään esittämään, että kielto tulisi voida määrätä, jos hakija pystyy näyttämään, että patentti todennäköisesti tullaan myöntämään. Näyttökynnys olisi todennäköisesti kuitenkin korkea, koska kyseessä olisi aina etukäteisnautintatilanne.
  • Myllymäki, Eveliina (2023)
    Riita-asioiden pitkät käsittelyajat ovat jo vuosia herättäneet keskustelua ja huolta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla sisältää sekä oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin että tosiasialliseen oikeuksiin pääsyyn. Jäljempänä mainittuun access to justice -oikeuteen kuuluu keskeisenä osana oikeudenkäynnissä saadun tuomion tehokas täytäntöönpano. Pitkän riita-asian oikeudenkäynnin aikana vastaaja voi kuitenkin esimerkiksi hukata omaisuuttaan niin, että oikeudenkäynnin päätyttyä kantajan saaman tuomion täytäntöönpanoa ei voida tehokkaasti toteuttaa. Oikeudenkäymiskaaren (4/1734, OK) 7 luvun 1–3 §:ssä säädetään siviiliprosessuaalisista turvaamistoimista, joiden tarkoituksena on suojata turvaamistoimen hakijaa sellaisilta oikeudenloukkauksilta, joita vastapuoli voi häneen kohdistaa riita-asian oikeudenkäynnin aikana. Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä on niin sanottu vaade-edellytys ja vaaraedellytys, ja OK 7:3:n yleisen turvaamistoimen osalta tuomioistuimen tekemä intressi-harkinta. Vaade-edellytystä koskeva näyttökynnys on tavallisia riita-asioita matalampi. Riita-asioiden pitkistä käsittelyajoista huolimatta turvaamistoimien määrät ovat pysyneet maltillisina. Yksi turvaamistoimen houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä on arvioitu olevan OK 7:11, jonka mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut. Vahingonkorvausvastuun on vakiintuneesti oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa katsottu olevan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Tutkielman varsinaisena tutkimuskysymyksenä on, turvaako OK 7 luvun turvaamistoimien materiaalisten myöntämisedellytysten ja OK 7:11:n mukaisen vahingonkorvausvastuun suhde hakijan ja vastapuolen oikeussuoja-asemien tasapainoa. Tässä oikeuspoliittisena tutkimuksena tehtävässä arvioinnissa painottuu perus- ja ihmisoikeusnäkökulma, ja vastausta kysymykseen johdetaan turvaamistoimen ja vahingonkorvausoikeuden tehtävistä ja tavoitteista. Tutkimuskysymykseen vastaaminen edellyttää lainopillista tutkimusta siitä, mitä ovat OK 7 luvun turvaamistoimien materiaaliset myöntämisedellytykset ja miten ne toteuttavat turvaamistoimien tarkoitusta. Lisäksi on tutkittava, mitä ovat vahingonkorvausoikeuden tehtävät ja tavoitteet, ja miten OK 7:11:n mukainen vahingonkorvausvastuu toteuttaa näitä tehtäviä ja tavoitteita. Tutkielmassa havaitaan, että tilanteissa, joissa turvaamistoimea hakenut häviää pääasiaoikeudenkäynnin osittain, turvaamistoimen materiaalisten myöntämisedellytysten ja vahingonkorvausvastuun suhde saattaa painottaa liiallisesti hakijan vastapuolen oikeussuoja-asemaa, jolloin hakijalle muodostuva ankara vahingonkorvausvastuu voi saada ylipreventiivisiä vaikutuksia. Tutkielmassa esitetään ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä voitaisiin kehittää niin, että osapuolten oikeussuoja-asemien tasapaino voisi toteutua täysimääräisemmin myös niin sanotuissa osavoittotilanteissa.