Browsing by Subject "turvapaikkapolitiikka"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Immigration and asylum policies have become more central in the European Union and in its external relations over the last few years. This is a consequence of both increased politicisation of the issue, especially migration coming from developing countries, and of the changes in decision-making procedures brought along by core EU treaties furthering European integration. While most attention is usually paid to the consequences of migration in the countries of destination, the promoted migration patterns have also effects on the development of the countries of origin. This thesis examines by means of qualitative document analysis two recent, influential and debated immigration and asylum policy documents of the European Union, namely the European Pact on Immigration and Asylum (adopted in 2008) and the Stockholm Programme (adopted in 2009 for years 2010-2014). The purpose is to understand what kind of immigration and tools the policies are promoting and how coherent the policies are from development perspective. As the policies have raised critical commentaries from civil society, media, policy research institutes and other actors, these commentaries are also presented to illustrate the controversial topics. The policies are also put in their historical, procedural and immigration pattern contexts. The analytical framework for the thesis consists of policy, development and migration theories and concepts. Central in this regard are the functional imperatives theory, which explains the legitimacy sources of the policy themes and logics; the concept of policy coherence for development and findings in migration-development research, which help to review the coherence of the examined documents. This study has found four main lines of consideration in the examined documents: the policies are based on utilitarian, security, human rights and development considerations. The logics, issues, tools and commentaries on each of them are examined in detail. Not all of these lines bear the same weight in policies: for example security considerations, such as controlling irregular immigration, are presented as more important and contain more detailed policies in the examined policy documents than human rights or development considerations. These emphases derive both from the main legitimacy sources, or functional imperatives, as well as from current political and immigration trends, portrayed through the decision-making procedures and institutions. For example the European Pact on Immigration and Asylum was notably a contribution of the French EU Presidency, which is reflected also in its content. The European Union has committed itself to design and implement policies that are coherent with development objectives, such as the Millennium Development Goals. Also the examined documents restate this commitment, and suggest policies and tools that aim to build synergies between migration and development. While the suggested development tools are as such mostly a coherent contribution, the lack of emphasis on them and the migration patterns promoted, especially the desire for highly-skilled immigrants, can in some regards compromise the development objectives.
-
(2018)Vuonna 2015 Suomen maahanmuuttopolitiikka nousi päivänpolttavaksi aiheeksi pakolaiskriisin myötä. Pakolaiskriisin myötä monet Euroopan valtiot joutuivat katsomaan maahanmuuttopolitiikkaansa uusin silmin ja tämä on tarkoittanut muun muassa pakolaisia koskevan lainsäädännön tiukentamista. Vastapainona maahanmuuttoa kritisoivalle tai vastustavalle keskustelulle ovat nousseet mielipiteet turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta, sekä ihmisoikeuksista. Tämä ilmiö on tutkielman aiheen valinnan taustalla, ja aihetta on tarkoitus tarkastella tasa-arvoa ja ihmisten universaalia vapautta korostavan liberalismin näkökulmasta. Pro Gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella Suomen lainsäädännön avulla pakolaisten mahdollisuuksia “hyvään elämään” Suomessa, sekä heidän asemaansa kansalaisiin verrattuna. Tutkielman tutkimuskysymys on seuraava: millainen asema ja mahdollisuudet pakolaisilla on Suomessa, kun niitä tarkastellaan yksilönvapauden ja John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian näkökulmasta? Tutkimuksen aineistona toimii Suomen lainsäädännölliset dokumentit sekä EU-lainsäädäntö. Näistä etsitään sisällönanalyysin avulla tutkimuskysymykseen vastaavia merkityksiä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii liberalismiin pohjautuvat näkemys yksilönvapaudesta ja oikeudenmukaisuusteoria. Tutkielmassa hyödynnetään moraalifilosofista tutkimussuuntaa, joka tarkoittaa moraalin ja hyvän elämän tutkimista. Moraalifilosofian avulla voidaan tutkiskella mitä tahansa elämän osa-alueita. Tutkielman laajuuden puitteissa analyysiosiossa tarkastellaan vain viittä eri teemaa aihepiirin sisällä. Nämä teemat ovat oikeus perhe-elämään, mahdollisuus parempaan elämään, tasa-arvoinen osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan, poliittinen osallistuminen, uskonnonvapaus. Teemojen valintaan vaikutti osaltaan valittu käsitteellinen viitekehys, jolloin tutkittaviksi aihepiireiksi muodostui aiheet, joita yksilönvapaudessa ja oikeudenmukaisuusteoriassa pääasiassa käsitellään. Analyysin perusteella yksilönvapauden ja oikeudenmukaisuusteorian periaatteiden toteutuminen vaihtelee pakolaisten eri elämän osa-alueilla. Oikeus perhe-elämään ei toteudu kokonaisuudessaan, sillä perheen yhdistäminen on Suomessa lailla rajoitettua, sekä siihen liittyy muun muassa varallisuuteen perustuvia rajoituksia. Mahdollisuus parempaan elämään taas on suhteellisen hyvä Suomessa, mutta siihen vaikuttaa osaltaan pakolaisen yksilölliset kyvyt, motivaatio, sekä aikaisempi koulutus ja osaaminen. Mitä tulee kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen, analyysin perusteella Suomen lainsäädännöllä suojellaan kansalaisten, sekä maassa oleskelevien yhdistymis- ja järjestäytymisvapautta laajasti. Ei-kansalaisten poliittinen osallistuminen on Suomessa taas on melko rajoitettua: oleskeluluvan saaneet saavat äänestää kunnallisvaaleissa, mutta muuhun äänestämiseen vaaditaan kansalaisuus. Pakolaisilla on siis hyvin rajoitetut mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen ennen kansalaisuuden saamista. Uskonnonvapaus on kirjattu Suomessa perustuslakiin, joka taas myötäilee yksilönvapautta siten, että jokaisella on vapaus harjoittaa haluamaansa uskontoa ja osallistua uskonnollisiin menoihin niin kauan, kuin siitä ei aiheudu harmia muille. Niin kansalaisten, kuin pakolaistenkin asemassa olevien ihmisten uskonnonvapaus toteutuu Suomessa erittäin hyvin. Tutkimuksen viitekehyksen pohjautuessa liberalismiin on myös ideologioiden kritiikki on huomioitu tutkielmassa. Tutkielman laajuuden puitteissa oli mahdollista tehdä vain pintapuolinen tarkastelu aiheeseen, ja muun muassa teemojen valinnan takana on tekijän omat mielenkiinnon aiheet. Tutkimusta voidaan siis pitää subjektiivisena, kuten sisällönanalyysia yleensäkin.
Now showing items 1-2 of 2