Browsing by Subject "turvapakanhakija"

Talvella 2015–2016 kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita saapui Suomeen Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Afganistanin kriisialueilta. Suuri osa heistä oli nuoria muslimimiehiä. Tulijoiden määrä oli Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri ja aiheesta nousi vilkas keskustelu lehdistössä. Osa keskustelijoista näki maahantulijat erityisesti suomalaisille naisille vaarallisina. Tämän tutkielman tutkimuskysymys on: miten asiantuntijat puhuivat maahanmuuttajista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ajanjaksolla 15.10.2015–15.3.2016? Tutkielmassa on tarkasteltu asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheesta kahden sanomalehden palstoilla. Tutkimusaineisto muodostui yhteensä 92:sta Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien palstoilla julkaistusta lehtiartikkelista. Tutkielman viitekehys on feministinen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tarkasteltu ihmisoikeuksien loukkauksena ja yksittäisiä tekoja laajempana pyrkimyksenä ylläpitää sukupuolten välisiä yhteiskunnallisia järjestyksiä. Työ on tehty fenomenografista tutkimusotetta hyväksi käyttäen. Fenomenografia mahdollistaa erilaisten käsitysten tarkastelun samanarvoisina. Tutkimusaineistosta löytyneistä asiantuntijoiden puheenvuoroista on muodostettu alakategorioita, ja näistä edelleen kattavampia kuvauskategorioita. Lähestymistapa on aineistolähtöinen. Asiantuntijoiden esittämistä käsityksistä on aluksi muodostettu kaksi ryhmää: yksilön näkökulmaan sekä yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmaan keskittyvät käsitykset. Yksilön näkökulmasta esitetyt puheenvuorot on jaettu asiantuntijaan, uhriin ja tekijään keskittyviin käsityksiin. Asiantuntijakäsitykset kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta jakautuvat yhtäältä osapuolten taustakulttuureja koskeviin käsityksiin ja toisaalta yhteiskunnan väkivaltaan puuttumisen keinoja koskeviin käsityksiin. Yhteiskunnan keinoina väkivaltaan puuttumiseksi nähtiin tekijöihin kohdistuvat rangaistukset ja valvonta, väkivallan ennaltaehkäisy ja yhteistyö maahanmuuttajien kanssa sekä uhreille tarjottava apu. Sukupuolinen ahdistelu ja väkivalta on liitetty keskusteluun naisten asemasta julkisessa tilassa. Asiantuntijat käyttivät heillä olevaa diskursiivista valtaa ylläpitämään olemassa olevaa sukupuolijärjestystä ja yhtenäisen sukupuoli-identiteetin ideaa. Myös asiantuntijan oman roolin tarkastelu on ollut näkyvässä osassa asiantuntijoiden puheenvuoroissa.