Browsing by Subject "turvattomuus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkasteltiin shiiayhteisön kokemia turvallisuusuhkia ja niiden vaikutusta yhteisöön. Teemahaastatteluina alkuvuodesta 2021 kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Pauli Niemelän laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikkoa. Kuusi teemahaastatteluun osallistunutta yhteisön jäsentä jakautui kahteen ikäryhmään, enintään 30-vuotiaisiin ja yli 30-vuotiaisiin. Haastatteluihin osallistui kaksi naista ja neljä miestä. Laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikkoa mukauttaen yksilön turvallisuus- ja turvattomuuskäsitykset jaettiin neljään osaan. Näiden neljän osan avulla turvallisuutta tarkasteltiin yksilöllisestä, sosiaalisesta, perinteisestä sekä modernista ja kulttuurisesta näkökulmasta. Haastattelujen pohjalta voidaan havaita, että kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta ovat subjektiivisia. Kokemukseen näyttää vaikuttavan haastateltavan ikä, sukupuoli ja perheellisyys. Yksittäisenä tekijänä yksilön ja yhteisön turvallisuuden kannalta korostui vuosi 2019. Vuonna 2019 Uudessa-Seelannissa tapahtuneet Christchurchin moskeijaiskut heikensi muslimiyhteisöjen turvallisuudentunnetta, jonka seuraukset näkyvät yhteisön toiminnassa edelleen. Yhteisön jäsenten haastattelujen ja aiempien tutkimuksien perusteella voidaan havaita neljä uskonnollisen yhteisön turvallisuuteen vaikuttavaa tasoa. Näitä ovat yhteisö, paikalliset-, kansalliset- ja kansainväliset tekijät. Yhteisötasolla turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat yhteisön turvatoimet, varautuminen, tilaturvallisuus, sisäinen tilanne ja yhteistyö. Paikallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat yhteisön sijainti, alueen asukkaat ja rakennuskanta, julkinen liikenne, yksittäiset häiriköt sekä paikallinen viranomaisyhteistyö. Kansallisesti yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sisäinen turvallisuustilanne, ääriliikkeet, vallitsevat asenteet sekä arvot, lainsäädäntö ja rangaistukset. Kansainvälisesti yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kansainväliset aatteet, ääriryhmittymät, islam-vastaisuus ja terrori-iskut ulkomailla. Näiden perusteella voidaan havaita, että uskonnollisen yhteisön turvallisuuteen vaikuttaa huomattava määrä kansallisia ja kansainvälisiä tekijöitä.
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan minkälaisia turvallisuusuhkia Helsingin juutalaisen seurakunnan naisjäsenet ovat kokeneet ja minkälaisia vaikutuksia uhilla on ollut haastateltavien sekä yhteisön toimintaan. Tutkimusaiheen konteksti on Euroopassa lisääntynyt juutalaisiin kohdistunut syrjintä, antisemitismi ja viharikollisuus sekä Helsingin juutalaisen seurakunnan kohtaama häirintä ja uhkailu, joka ilmenee muun muassa juutalaisvastaisina graffiteina, tarroina sekä uhkailupuheluina. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä, jossa tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkielmaa varten haastateltiin kahdeksaa Helsingin juutalaisen seurakunnan naispuolista jäsentä, joilla on lapsi tai lapsia juutalaisessa päiväkodissa tai Helsingin juutalaisessa yhteiskoulussa. Haastattelujen tavoitteena oli saada syvällisempää tietoa haastateltavien kokemuksista, näkemyksistä sekä tulkinnoista, liittyen heidän kokemukseen turvallisuudesta juutalaisen seurakunnan jäsenenä sekä vanhempana. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Haastatteluissa korostuivat yksilölliset kokemukset turvallisuusuhista sekä juutalaisen yhteisön turvallisuustilanteesta, osan kokiessa uhkia ja turvattomuutta enemmän kuin toisten. Yksilön kokemukseen yhteisön ja sen jäsenten turvallisuudesta näytti vaikuttavan haastateltavien tausta sekä aiemmat kokemukset. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että viharikosten ja uhkien pelolla voi olla psykologisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuden eteen tehtyihin toimiin tai toimien harkitsemiseen. Erilaisten turvallisuusuhkien pelko kasvoi muun muassa juhlapyhien aikaan tai kansainvälisten tapahtumien seurauksena, jolloin turvallisuuden kokemus sitoutui myös laajemmassa kontekstissa muualla maailmassa tapahtuneisiin terroristisiin iskuihin. Juutalaisten globaali turvattomuus heijastui siten yksilöiden kokemuksiin turvallisuudesta sekä yhteisön varautumisesta. Haastatellut naiset olivat esimerkiksi rajoittaneet juutalaisten symbolien käyttöä ja harkitsevaisia missä tilanteissa he tuovat juutalaisen identiteettinsä esiin. Uhkien pelko ei kuitenkaan rajoittanut naisten käymistä seurakuntakeskuksessa. Tämän tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, ettei juutalaisiin kohdistunutta syrjintää, viharikollisuutta tai antisemitismiä voida jatkossakaan sivuuttaa ilmiönä Suomessa.
-
(2012)Tutkielman tavoitteena on suomalaisnuorten kokeman väkivallan pelon yleisyyden ja jakautumisen kuvaaminen ja pelkoon yhteydessä olevien tekijöiden kartoittaminen. Monien kirjoittajien mukaan pelko ja turvattomuus ovat tulleet yhteiskunnassa aikaisempaa keskeisemmiksi. Rikollisuuden pelko ja turvattomuus on tutkimuskirjallisuudessa nähty monenlaisten yhteiskunnallisten muutosten seurauksiksi ja negatiivisten yhteiskunnallisten kehityskulkujen, kuten tilallisen eriytymisen, julkisen tilan katoamisen ja hyvinvointivaltion rapautumisen, aiheuttajiksi. Pelkoa on aikaisemmassa tutkimuksessa usein selitetty joko yksilöihin kohdistuneella rikollisuudella ja rikosriskillä tai muiden kuin rikollisuuteen liittyvien elämän epävarmuustekijöiden heijastumisella rikollisuuden pelon kokemuksiin. Tutkielmassa tarkastellaan näiden kahden rikollisuuden pelon selitysmallin soveltuvuutta suomalaisnuorten kokeman väkivallan pelon selittämiseen. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä logistista regressionanalyysiä ja ristiintaulukointia. Tutkimusaineistona käytetään Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Nuorisorikollisuuskyselyä vuodelta 2008. Nuorisorikollisuuskysely on itse ilmoitetun rikollisuuden kysely, jonka perusjoukkona ovat peruskoulun yhdeksättä luokka-astetta käyvät nuoret. Keväällä 2008 toteutettuun kyselyyn vastasi 5826 oppilasta 70 eri koulusta. Kyselyn vastausprosentti oli 86. Tutkimuksessa selvisi, että väkivallan pelko ei kosketa suurinta osaa nuorista, mutta merkittävä osa nuorista kuitenkin pelkää väkivaltaa ainakin yhdessä paikassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin väkivallan pelon kokemista iltaisin kotikunnan tai kaupungin keskustassa, nuoren omalla asuinalueella, iltaisin julkisissa liikennevälineissä, koulumatkalla, koulun pihalla välitunnilla sekä kotona. Ainakin yhdessä näistä paikoista väkivallan pelkoa kokee 37 prosenttia tytöistä ja 21 prosenttia pojista. Tulosten perusteella väkivallan pelkääminen on yhteydessä rikosuhrikokemuksiin, sukupuoleen, perheen taloudelliseen tilanteeseen, nuoren ja tämän vanhempien välisiin suhteisiin, kuntatyyppiin ja itsekontrolliin. Pelon yhteys selittäviin tekijöihin kuitenkin vaihtelee sen mukaan, missä paikassa pelkäämisestä on kysymys. Esimerkiksi tyttöjen riski pelätä väkivaltaa on poikien riskiä suurempi keskustassa, asuinalueella ja julkisissa liikennevälineissä, mutta ei kotona, koulumatkalla tai koulun pihalla. Koulun pihalla pojilla on suurempi riski pelätä väkivaltaa kuin tytöillä. Uhrikokemuksista taas vanhempien harjoittama ruumiillinen kuritus on yhteydessä lisääntyneeseen väkivallan pelon riskiin ainoastaan nuoren kotona. Nuorten kokema väkivallan pelko näyttää siis olevan eri paikoissa erilaista. Pelon rikosperustaisuutta edustavien ja muiden yleistä turvattomuutta edustavien tekijöiden soveltuvuudesta nuorten kokeman väkivallan pelon selittämiseen selvisi tutkimuksen perusteella, että molempia selitysmalleja edustavat tekijät näyttävät selittävän koettua pelkoa. Kuitenkin muut kuin omiin rikollisuuskokemuksiin liittyvät tekijät näyttävät selittävän paremmin suurinta osaa koetusta pelosta. Silti verrattain harvinaiset kotona pelkääminen ja koulun pihalla välintunnilla pelkääminen selittyvät tulosten perusteella paremmin uhrikokemuksilla kuin muilla yleistä turvattomuutta edustavilla tekijöillä. Kokonaisuudessaan tutkimus osoittaa, että koettu väkivallan pelko on myös yhteiskunnallinen ja sosiologinen, laajemmin yleiseen epävarmuuteen kytkeytyvä ilmiö, eikä yksinomaan rikollisuuskokemusten seurausta.
-
(2014)Objectives. School safety has long been a subject of wide-ranging debate, but scientific research on the subject has, however, been rather limited. Although the English language research is comprehensive, in educational sciences school safety has not been a common subject of research. Matti Waitinen's (2011) dissertation is the first school safety culture investigative research in Finland. Waitinen images safety culture of Helsinki comprehensive school, and points out that the differences in security levels can be explained by a different safety cultures. The purpose of this thesis is to find out what are the most common needs to develop safety work that are encountered in comprehensive schools. Research methods. The target group here are four comprehensive schools and their safety groups. The study was carried out as so-called mixed - methods study, where the research data came from both quantitative and qualitative orientation. The data - collection in the first phase of the research was a questionnaire sent to schools, the purpose of which was to orient the school safety team members to the subject. The next step was, Tutor audit, which the Rescue Department of Keski-Uusimaa had developed. The audit, data were generated as quantitative and qualitative, structured group interview section yielded precise values of the school, the level of security, but on the other hand recorded and eventually transcribed conversation around the subject produced a material for the later content analysis. Results and conclusions. Based on the results it can be concluded that the safety work of comprehensive schools found plenty of areas for development. The audits on the basis of the values obtained, it can be said that none of the schools reached in the overall interpretation of the law formed through the minimum requirement, that is, the basic level three. There were found seven development themes: documentation, everyday and communally safety work, risk management, preparedness and independent development of safety, safety skills and safety training, as well as safety communication and paying attention to substitutes and stakeholders. Although the number of results can not be generalized to the comprehensive schools in general, the results can get an understanding of what kind of developments must be done in schools. The general conclusion is that the security work must continue to pay great attention to.
-
(2024)This master's thesis examines how perceived neighbourhood safety is associated with socioeconomic status in Finland from 2002 to 2018. The research questions of the thesis are, firstly, how well do measures of socioeconomic status explain perceived neighbourhood safety within people living in Finland, and secondly, has the importance of socioeconomic status in explaining experiences of insecurity changed over time. As perceived insecurity in the neighbourhood is observed to be a markedly gendered phenomenon, it is thirdly examined whether the association of socioeconomic status with perceived neighbourhood safety is different according to gender. The examination is based on the European Social Survey (ESS) data of Finland, which are somewhat representative samples of the population living in Finland. Perceived neighbourhood safety is part of the ESS core questionnaire, which has been carried out in EU countries every second year since 2002. The data used in this thesis has been collected in nine waves, in such a way that data from every even year in the timeframe 2002-2018 is used. For this purpose, the data have been merged and the final analyses include a total of 17 955 respondents. The development of perceived neighbourhood safety or insecurity over time is examined through three periods of years, which are 2002-2006, 2008-2012, and 2014-2018. The method used in the work is logistic regression, for the needs of which the response variable that measures insecurity has been coded as binary. Perceived neighbourhood safety over time in the light of the ESS surveys has not previously been investigated in Finland with a similar method and perspective. Looking at the relationship between socioeconomic status and perceived neighbourhood safety, it is observed that a lower level of education explains the experiences of insecurity in both women and men, but the connection disappears in men when background variables and other measures of socioeconomic status are held constant. On the other hand, for women, the level of education remains a statistically significant factor for experiencing insecurity in all models. When examining changes over time, it is found that the experiences of insecurity in the neighbourhood area have decreased for women, so that, above all, insecurity has decreased for those who have completed higher education. Within men, perceived insecurity in the neighbourhood is experienced less, and no statistically significant changes are detected over time according to the level of education. Instead, within male respondents, a process of differentiation according to perceived adequacy of income is observed during the time period, in such a way that those men who felt that they could get by with their current income experienced a decrease in perceived insecurity, while this did not happen to the other male respondents. At the level of all respondents, perceived insecurity in the residential area has decreased during the time period observed, but indications are found that the positive development has been slower or even stagnant in population groups of lower socioeconomic status. Experiences of insecurity have negative health effects on the ones having the experience. The connection of socioeconomic status to perceived insecurity points to an additional dimension of inequality among those living in Finland. On a general level, it was observed that lower socioeconomic status, measured according to several different indicators, predicted higher perceived neighbourhood insecurity.
-
(2023)Objectives. The importance of safety in the learning environment has been recognised in both legislation and research literature. Research literature has identified safety as a factor in academic success as well as well-being. Legal texts leave safety open to interpretation, but the normative text suggests that safety also covers issues of equality, such as accessibility. Safety is therefore a fluid concept, which often remains undefined in research. The study examined the meanings given to safety in research literature, other social discourses and the produced data related to higher education and educational sciences. In Finnish research literature, safety has rarely been associated with issues concerning marginalised groups. In particular, the study describes and interprets responses in the data in relation to discourses of safety related to inequalities, such as safer spaces, content warnings and the ethos of resilience and vulnerability. Methods. The data were generated by means of a four-item open-ended text questionnaire. Respondents were asked to define what safety in the study or work environment means to them and what experiences of safety and insecurity they have had on the university’s spaces. The questionnaire was answered by 48 members of the Faculty of Education at the University of Helsinki. The majority of them were students and the rest were staff members, doctoral researchers or recent graduates. The material was approached by means of dialogical discourse analysis. Results and conclusions. Safety is an ambiguous concept for which there is no clear definition. In both international literature and the data, safety was associated with issues such as insecurity, external threats, violence against women, bullying, microaggressions, discrimina tion, racism and the climate and discussion culture in the faculty. In Finnish research litera ture, security was not associated with issues related to marginalised groups or accessibility. Attachment to security as a conceptual tool may contribute to a better discussion culture but does not necessarily contribute to dismantling of broader structures of oppression.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan turvallisuuden kokemuksen narratiivista rakentumista ja uudelleenrakentumista kaltoinkohtelun trauman jälkeen. Tarkoituksena on selvittää, kuinka erityisesti kaltoinkohtelua kokeneita yksilöitä voitaisiin paremmin ymmärtää ja auttaa. Taustalla toimii Suvi Ronkaisen ja Sari Näreen (2008) väite siitä, että yhteiskunta vastaa tällä hetkellä ihmisten sisäisen turvallisuuden tarpeeseen ainoastaan lisäämällä ulkoisia turvatoimia. Tutkimusta varten on haastateltu kolme tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä eronnutta nuorta aikuista, joilla on kaltoinkohtelun kokemuksia. Haastatteluja on analysoitu narratiivisin menetelmin ensin kuvailemalla, sitten tulkitsemalla teoriaa vasten. Turvallisuuden kokemuksen teoreettisena taustana toimii Janoff-Bulmanin (1992) teoria ihmisen perususkomuksista, joita ovat usko omaan arvoon, sekä usko maailman hyväntahtoisuuteen ja merkityksellisyyteen. Teoriaa yhdistetään narratiiviseen lähestymistapaan, jossa oletetaan, että ihmiset jäsentävät elämänsä tapahtumia tarinoiden avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että turvallisuuden kokemusta kannattelevien perususkomusten uudelleenrakentaminen on vahvasti yhteydessä yksilöiden toimijuuteen. Kaksi tutkittavaa kuvaavat elämäänsä ja itseään narratiivein, joissa heillä itsellään on paitsi uudelleen rakentunut turvallisuuden tunne, myös paljon toimijuutta omassa elämässään. Kolmas tutkittava kuvailee elämäänsä hyvin turvattomaksi, eikä myöskään näe itsellään olevan paljon toimijuutta. Tutkielman johtopäätöksenä on, että turvallisuuden tunteen tukemisessa keskeistä on vahvistaa yksilöiden omaa toimijuutta ja sitä kannattelevia sisäisiä uskomuksia. Ulkoiseen turvallisuuteen, valvontaan ja rangaistuksiin, nojautuva näkökulma auttamistyössä ei riitä tuottamaan ihmisille sitä vuorovaikutukseen perustuvaa sisäistä turvallisuuden tunnetta, jota he sosiaalisina olentoina kaipaavat.
-
(2013)Tutkielmassani käsittelen turvallisuutta eri näkökulmista. Päälähteeni on professori Timo Airaksisen tuore julkaisu 'Yksilöturvallisuutta etsimässä', mutta koska yksilö on aina yhteisön jäsen, ei yhteiskuntaakaan ole unohdettu. Kysymykseni on mitä turvallisuus on ja mistä se syntyy. Turvallisuus on ensisijaisesti yksilön tunne, mutta tunteeseen voivat vaikuttaa sanat ja numerot, tieto. Turvallisuuden tunne voi olla oikea tai väärä. Turvallisuus on plastinen käsite; se merkitsee eri ihmisille eri asioita ja yksilöt voivat kokea turvallisuuden subjektiivisesti eri tavoin, vaikka objektiivisesti tilanne olisi samanlainen. Tilastotieto voi vaikuttaa turvallisuudentunteeseemme, mutta näin ei aina ole: ihmiset tupakoivat, vaikka tietävät, että se aiheuttaa syöpää tai pelkäävät lentämistä, vaikka se on tilastollisesti turvallisin tapa matkustaa. Turvallisuutta voi yrittää ymmärtää myös sen vastakohtien kautta: turvattomuuden, pelon ja epävarmuuden. Ihmisten pelot ovat moninaisia, ne ovat pieniä ja suuria. Joitain pelkoja voi pitää rationaalisina, sillä niiden tarkoitus on pitää meidät elossa, mutta ihmisillä on myös täysin irrationaalisia pelkoja, jotka ovat tunteina aivan yhtä tosia kokijoilleen. Ihmisten turvallisuudentarpeet ovat erilaisia: jotkut yrittävät pysytellä turvassa, luovat turvakuplan ympärilleen, toiset ovat riskihakuisia ja haluavat kokea pelkoa. Jännitystä tavoittelevat hakeutuvat vaarallisen tuntuisiin tilainteisiin, mutta silloinkin oletuksena on, että riskin pitää olla kontrolloitua. Turvallisuus voi olla myös tekoja. Turvatoimilla pyritään lisäämään turvallisuutta. Turvallisuuden paradoksi on kuitenkin se, että jos olisi täysin turvallista, turvatoimia ei tarvittaisi: ne eivät tuota turvallisuutta, vaan ne vain yrittävät vähentää turvattomuutta. Turvallisuudentunne on yksilön kokemus, mutta yksilö elää yhteiskunnassa, joka monin tavoin vaikuttaa tuohon tunteeseen. Yhteisö voi merkitä yksilölle suojaa ja turvaa, mutta myös vaaraa. Yhteiskunnallista turvallisuuskäsitettä voidaan tutkia joko valtiollisesta näkökulmasta tai siinäkin voidaan ottaa yksilö inhimillisine tarpeineen ensisijaiseksi.
Now showing items 1-8 of 8