Browsing by Subject "tuulivoima"

The aim of this study was to identify which bird impact types are considered significant in practice in Finnish environmental assessment reports regarding wind power. Increasing numbers of wind turbines can impact birds directly and indirectly, which could contribute to the loss of bird diversity. Amid climate change mitigation attempts, biodiversity loss should not be overlooked. Environmental impact assessment is an example of a policy tool for identifying and reducing the negative environmental effects of a project, including bird impacts. All wind power-related EIA reports with significant bird impacts were collected from the joint website of Finland’s environmental administration and analyzed with the help of qualitative content analysis. The 18 cases were divided according to the types of impacts found in the literature. Although all four impact types including collisions, displacement due to disturbance, barrier effect, and habitat change were considered significant in the EIAs, collisions were the most frequent. Very little comparable data about the significance of different impact types were found. However, collisions were the most researched impact type, which could have also contributed to the evaluation of its significance. The results corresponded to previous literature for the most part as Accipitriformes (diurnal birds of prey excluding falcons), according to several studies, are more vulnerable to the impacts of wind turbines. They were estimated to face significant impacts more often compared to other bird orders present in the materials. The reasonings between the cases were quite similar, despite the ambiguity of the significance assessment. In the cases where the reason for significance was stated, the level of protection of the species was the most common. The results also support the argument about how the impact type, the object of the impact, and the significance of an impact vary depending on the locations. The findings of this thesis suggest that scientific data is used at least partially in significance assessments. The results are useful in future research, developing EIA practices, and enhancing bird protection. Looking at significant impacts is relevant also in the future as the assessment of significance is not uncomplicated.

Tutkielma keskittyy ristiriitaan vihreän siirtymän ja saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien toteutumisen välillä. Useat kansainväliset sopimukset, muun muassa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus turvaavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta harjoittaa ja ylläpitää kulttuuriaan, johon kuuluvat myös perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito. Samalla ilmastonmuutos vaatii uusiutuvan energian määrän lisäämistä. Tuulivoimaa pidetään yhtenä tärkeimpänä uusiutuvan energian tuotantomuotona. Tuulivoimaprojekteilla on kuitenkin todettu olevan merkittäviä vaikutuksia poronhoidon harjoittamiseen projektien eri vaiheissa rakentamisesta energiantuotantoon. Tutkielman ensimmäinen osa keskittyy tuulivoiman ja poronhoidon väliseen konfliktiin. Tutkielmassa tarkastellaan, salliiko kiireellinen vihreän energian tarve tasapainottelua vihreän siirtymän ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen välillä, kun arvioidaan, loukkaako tuulivoimaprojekti saamelaisten kulttuurisia oikeuksia KP-sopimuksen 27 artiklan perusteella. Tutkielman toinen osa keskittyy saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumiseen Suomen järjestelmässä. Oikeus osallistua saamelaisten asioihin vaikuttavaan päätöksentekoon on tärkeä osa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Tutkielmassa selvitetään saamelaisten osallistumisoikeuden toteutumista tuulivoimaa koskevan päätöksenteon näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan vaikutuksia, joita alkuvuonna 2023 kaatuneella hallituksen esityksellä HE 274/2022 vp. olisi ollut saamelaisten osallistumisoikeuden toteutumiseen kansainvälisten ihmisoikeuksien valossa huomioiden ihmisoikeusinstituutioiden ratkaisukäytännön. Tutkielmassa esiteltyjen argumenttien nojalla johtopäätöksinä esitetään ensinnäkin, että jonkinlainen tasapainottelu vihreän siirtymän ja poronhoitoon liittyvien oikeuksien välillä voi olla sallittua, jos kysymyksen katsotaan olevan perustavanlaatuisten oikeuksien välisestä arvioinnista. Keskenään tasapainoteltavat perustavanlaatuiset oikeudet olisivat tässä tapauksessa yhteiskunnan jäsenten oikeus hyvään ja terveelliseen ympäristöön sekä saamelaisten oikeus harjoittaa ja ylläpitää poronhoitoelinkeinoa. Tällainen tilanne voi kuitenkin olla kysymyksessä vain, jos tuulivoiman sijoittaminen alueelle, jossa sillä on vaikutuksia poronhoitoon, on välttämätöntä vihreän energian tuottamiseksi ja elinkelpoiseen ympäristöön liittyvän oikeuden toteuttamiseksi. Mikäli tuulivoimalle on löydettävissä sijainteja, jotka rajoittavat poronhoitoa vähemmän tai ei lainkaan, ei vihreän siirtymän tärkeydellä voi perustella KP-sopimuksen 27 artiklan turvaamien oikeuksien rajoittamista. Suomen järjestelmään liittyen esitetään, että saamelaisten osallistumisoikeudet poronhoitoon vaikuttavaa tuulivoimaa koskevaan päätöksentekoon eivät ole tasolla, jota saamelaisten kansainvälisten alkuperäiskansoja koskevien ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen vaatii. Ensinnäkin saamelaiskäräjälain 9 §:ssä säädetty velvoite neuvotella saamelaiskäräjien kanssa päätöksistä, jotka vaikuttavat saamelaisiin tai heidän oikeuksiinsa, koskee vain saamelaisten kotiseutualuetta. Lisäksi velvoite näyttää toteutuvan vaihtelevasti ja paikoin riittämättömällä tavalla. Muulla osalla poronhoitoaluetta, jolla yli 75 % paliskunnista sijaitsee, neuvotteluvelvoite perustuu poronhoitolain 53 §:ään, jonka mukaan velvoite on vain valtion viranomaisilla ja soveltuu vain valtion omistamaa maata koskevaan päätöksentekoon. Poronhoitolain velvoite näyttää painottavan oikeutta elinkeinoon ja takaa saman turvan saamelaisten lisäksi myös alkuperäiskansaan kuulumattomille poronhoitoa harjoittaville henkilöille, eikä siis heijasta riittävällä tavalla saamelaisten alkuperäiskansa-asemaan liittyviä kansainvälisessä oikeudessa tunnustettuja oikeuksia. Lisäksi tutkielmassa esitettyjen näkökulmien perusteella esitetään, että saamelaiskäräjälain uudistamista koskevan hallituksen esityksen 274/2022 vp läpimenolla olisi ollut merkittäviä saamelaisten osallistumisoikeuksia edistäviä vaikutuksia. Tärkeimmät osallistumisoikeutta parantavat vaikutukset olisivat olleet kaikkien saamelaisten kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin vaikuttavien päätösten tuomisella esitetyn 9 §:n yhteistyö- ja neuvotteluvelvoitteen piiriin sekä neuvotteluvelvoitteen laajentamisella muun muassa kunnallisvaltuustoihin, jotka käyttävät merkittävää päätöksentekovaltaa maankäyttöä koskevissa asioissa.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomella on tavoite lisätä uusiutuvan energian osuutta. Tuulivoima on nostettu merkittävään asemaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuulivoimarakentamisen kehitys alkoi nopeutua merkittävästi 1980-luvulla, ja Suomessa myöhemmin vasta 2000-luvun vaihteen jälkeen, etenkin syöttötariffin seurauksena. Tuulivoimaan suhtautumista on alettu tutkia ensimmäisten tuulivoimapuistojen pystytyksen jälkeen, kun projektien havaittiin kohtaavan vastustusta tuulivoimateknologian yleisestä kannatuksesta huolimatta. Tästä kehittyi tuulivoiman hyväksyttävyystutkimus, joka on pyrkinyt selittämään tuulivoiman kohtaamaa vastustusta monitieteisesti. Tässä tutkielmassa selvitetään tuulivoimaan suhtautumista Suomessa tarkastelemalla vuonna 2011–2022 Helsingin Sanomissa ja Maaseudun tulevaisuudessa julkaistuja tuulivoima-aiheisia mielipidekirjoituksia diskurssianalyysillä. Mielipidekirjoituksista löytyi neljä diskurssia: 1) ympäristödiskurssi, 2) terveysdiskurssi, 3) teknis-taloudellinen diskurssi ja 4) sijoitteludiskurssi. Diskurssien sisällöt käsittelevät uusiutuvien energiateknologioiden sosiaalisen hyväksyttävyyden kolmiomallin kaikkia ulottuvuuksia, eli paikallista, yhteiskunnallis-poliittista sekä markkinalähtöistä hyväksyntää. Vahvimmin mielipidekirjoituksilla haluttiin vaikuttaa paikallisen hyväksynnän ulottuvuuteen, jossa oletukset tuulivoimapuiston vaikutuksista kodin lähiympäristöön, sekä kokemukset oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta ovat olennaisia. Mielipidekirjoitukset toimivat vaikutuskeinona ja tapana saada äänensä kuuluviin jo ennen mahdollisen lähiympäristöön sijoittuvan tuulivoimahankkeen lakisääteisiä osallistamisprosesseja.