Browsing by Subject "tv-tv-malli"

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin työpaikan sosiaalisten voimavarojen yhteyttä työntekijöiden kokemaan työn imuun fuusion keskellä. Huomion kohteena oli kolme sosiaalista voimavaraa: työtovereiden tarjoama sosiaalinen tuki, työtovereiden ystävällisyys sekä myönteiset asiakas- ja potilaskontaktit. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, selittävätkö työyhteisön ystävällisyys, sosiaalinen tuki sekä myönteiset asiakas- ja potilaskontaktit työn imua Helsingin sosiaali- ja terveysviraston fuusion keskellä. Lisäksi tutkin sosiaalisten voimavarojen yhteyttä muutosten koettuun myönteisyyteen tai kielteisyyteen sekä tarkastelin, välittikö muutosten arvioiminen myönteiseksi tai kielteisiksi sosiaalisten voimavarojen ja työn imun yhteyttä. Tutkielman teoreettisena taustana toimi malli työn vaatimuksista ja voimavaroista. Mallin mukaan vahvat työn voimavarat johtavat vahvaan työn imuun. Tutkielman aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimushanketta, joka tarkasteli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston fuusiota henkilöstön näkökulmasta. Aineisto kerättiin vuosina 2012–2014 kolmena eri ajankohtana. Ensimmäinen kysely kerättiin ennen fuusion toteutumista ja kyselyyn vastasi 3694 henkilöä. Toinen ja kolmas kysely toteutettiin fuusion jälkeen ja niihin vastasi 2573 sekä 2652 henkilöä. Tutkielmassa keskityttiin asiakas- ja potilastyötä tehneisiin vastaajiin. Analyysit toteutettiin SPSS-ohjelmalla muun muassa Pearson-korrelaatioita, eksploratiivista faktorianalyysia, hiearkkista regressioanalyysia sekä Sobelin testiä hyödyntäen. Aineistoa tarkasteltiin poikkileikkausasetelmana ennen fuusiota ja fuusion jälkeen sekä lopuksi pitkittäisasetelmana. Tulokset antoivat pääosin tukea hypoteeseille. Kaikki sosiaaliset voimavarat olivat poikkileikkausasetelmissa myönteisessä yhteydessä työn imuun. Pitkittäisasetelmassa vain myönteiset asiakaskontaktit olivat myönteisessä yhteydessä työn imuun. Myönteiset asiakaskontaktit nousivat työn imun vahvimmaksi selittäjäksi. Myönteisillä asiakaskontakteilla oli molemmissa poikkileikkausasetelmissa ja sosiaalisella tuella toisessa poikkileikkausasetelmassa yhteys siihen, että organisaatiossa tapahtuneita muutoksia arvioitiin myönteisemmin. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että muutosten arviointi osittain välittää myönteisten asiakaskontaktien ja työn imun välistä suhdetta. Tutkielma lisää ymmärrystä sosiaalisten voimavarojen ja työn imun suhteesta fuusion keskellä ja korostaa asiakaskontaktien roolia tärkeänä työn voimavarana sosiaali- ja terveysalalla. Tutkielma tuo uutta tietoa siitä, että myönteiset asiakaskontaktit ja sosiaalinen tuki voivat vaikuttaa siihen, että muutoksia arvioidaan myönteisemmin. Lisäksi tutkielma osoittaa, että muutosten myönteisellä arvioimisella on myönteinen vaikutus myöhempään työn imuun. Organisaatiomuutoksissa onkin tärkeää huomioida työntekijöiden kokemukset muutoksista ja huolehtia, että sosiaalisiin voimavaroihin panostetaan. Tutkielmassa tarkasteltiin myönteisten asiakaskontaktien ja työyhteisön ystävällisyyden yhteyttä työn imuun ja sosiaalisten voimavarojen yhteyttä muutosten arviointiin ensimmäistä kertaa pitkittäisasetelmassa. Jatkotutkimuksessa olisi mielekästä tarkastella sosiaalisten voimavarojen vaikutuksia myös hyvinvoinnin kielteisiin kehityskulkuihin sekä tarkastella, voiko muuttujien välillä olla kaksisuuntaisia vaikutussuhteita.