Browsing by Subject "tviitit"

Vuonna 2013 Japanissa luotiin maskottihahmo, jonka tehtävänä on levittää tietoa Japanin ja Venäjän saarikiistasta ja saada nuoria japanilaisia mukaan aluevaatimustoimintaan. Yhtenä alustanaan maskotti käyttää Twitteriä, jossa keskusteluun voi osallistua kommentoimalla. Maskotti sai suuren suosion julkaisemalla nationalistisia ja provokatiivisia tviittejä, joissa vaadittiin saaria takaisin ja syytettiin Venäjää laittomasta miehityksestä. Maskotti kuitenkin muutti sävyään vuoden 2017 kuluessa, mikä suututti sen Twitter-seuraajat ja he alkoivat sättiä maskottia. Tässä tutkielmassa tarkastelen kielteisen suhtautumisen ilmaisukeinoja. Tutkimusaineistoni koostuu edellä mainitun maskotin vuodenvaihteessa 2018–2019 julkaisemien tviittien yhteensä 400 kommentista. Hyödynnän analyysissäni diskurssianalyyttisiä työkaluja (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016; Gee 2011, 2014; Maynard 2004, 2005). Analyysi paljasti, että kommentoijat käyttävät monipuolisia ilmaisukeinoja kielteisen suhtautumisen osoittamiseen. Leksikaalisista valinnoista keskeisenä havaintona on, että valitut sanat usein itsessään sisältävät kielteisen merkityksen. Analyysi paljasti myös, että kommentit sisältävät useita pragmaattisia funktioita kuten herjausta, käskyjä, ironiaa ja sodanlietsontaa. Maskotin lisäksi kommentoijat osoittavat kielteistä suhtautumistaan esimerkiksi Japanin ja Venäjän valtioita kohtaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa keskitytiin saarikiistaa mainostavan maskotin tviittien sävynvaihdon seurauksena syntyneeseen kommentoijien kielteisen suhtautumisen ilmaisun aaltoon. Diskurssianalyysi teoriana ja metodina soveltui tutkimukseen, koska sen käyttö mahdollisti tutkijan kiinnittämään huomiota aineiston tarkastelun ohessa myös laajempaan kontekstiin eli koko aluekiistan ympärillä vellovaan keskusteluunkin. Tutkimusaiheeni eli ”epäihmisolennon” tai robotin kaltaisen maskottihahmon kirjoituksiin reagointi lienee jatkossakin relevantti, sillä tekoälyn ja robotiikan kehittyessä palveluita luultavasti on saatavilla kasvavissa määrin automatisoidusti. Tällöin tutkimukseenkin syntynee uusia lähestymistapoja.