Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ubuntuteologia"

Sort by: Order: Results:

  • Rauhala, Sasu (2017)
    Pro gradussani tutkin eteläafrikkalaisen anglikaanikirkon piispan ja Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun, Desmond Mpilo Tutun ubuntuteologiaa. Tutkimukseni lähtökohtakäsite on anteeksiantaminen. Tutun teologiassa anteeksiantamista edeltävät sekä ubuntuun mahdollistavat sovinto ja totuus. Tarkastelen tutkimuksessani seuraavaa. Kuinka Tutu konteksualisoi ja käyttää anteeksiantamisen arvopremissiä ubuntuteologiassaan sovinnon ja rauhan saavuttamisen tavoittelemiseen oman yhteiskuntansa todellisuudessa, sekä universaalisteologisesti näkyvässä ja näkymättömässä todellisuudessa? Tutkin Tutun ajattelun retorisia pelkistyksiä systemaattisella analyysillä - puheita, kirjoituksia, saarnoja ja keskusteluja, jotka sittemmin ovat tulleet tunnetuiksi kansainvälisesti. Tutun kotimaassa oli useamman vuosikymmenen ajan rotujen erotteluun pyrkivä rotusortopolitiikka eli apartheid, joka lopetettiin 1990-luvulla radikaalin muutoksen myötä. 1990-luvulla Etelä-Afrikan uudistuessa juuri Tutulla oli ratkaiseva tehtävä ja merkitys totuus- ja sovintokomission (TRC) puheenjohtajana. Hän oli sopiva toteuttamaan kotimaansa eheytymistä pitkään maata piinanneen apartheid sortojärjestelmän jälkeen. Tutu liittää teologiansa piiriin huomattavissa määrin ubuntun, traditionaalisen elämänfilosofian joka on ominaista afrikkalaiselle elämäntavalle ja etiikalle. Arvopremissi kiteytyy ubuntussa olemassaolon argumenttiin, joka ilmenee ihmisen riippuvuussuhteessa toisiin ja toisenlaisiin ihmisiin. Ubuntu merkitsee yhteisöllisyyttä, yhteisvastuuta, myötäelämistä ja huolenpitoa toisista. Sinällään tässä näkemyksessä ei ole länsimaiselle teologialle mitään vierasta, koska myös klassinen ja katolinen teologia ymmärtää käsityksen luodusta ihmisestä Jumalan kuvana (imago Dei) vastaavalla tavalla. Apartheid kuitenkin mitätöi suurelta ryhmältä Etelä-Afrikan kansalaisia heidän oikeutensa näkyä Jumalan kuvina. Heidän ihmisarvoansa mitätöitiin ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen evättiin ihonvärin vuoksi. Apartheidin vielä ollessa virallinen yhteiskunnallinen ideologia Etelä-Afrikassa, sen musta väestö oli muistuttanut, etteivät valkoiset olisi vapaita ennen kuin mustat olisivat vapaita. Kun maa oli jakautunut rotuerottua harjoittaneen hallinnon aikana, se ei automaattisesti muutu yhtenäiseksi, vaikka tällainen hallinto lakkaa. Apartheidin uhrit tarvitsivat motiivin anteeksiantamiselle. Anteeksiantamisen oleellisena premissinä toimi tuolloin ubuntuun sisällytetty totuuteen pyrkivä sovinto. Ubuntun ideassa tasapaino oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden, vakauden, rauhan ja sovinnon välillä oli löydettävissä ja tähän ideaan Tutun johtama totuuskomissiokin luotti kuullessaan uhreja ja rikollisia. Jotta totuuden olisi ollut mahdollista tulla julki eteläafrikkalaisessa kontekstissa, oli komission jaettava oikeutta toisin kuin oikeudenkäynnin traditiossa oli totuttu. Korjaavan oikeuden prosessiin tarvittiin Desmond Tutun kehittämää ubuntuteologiaa, josta voisi kehittyä eheyttävä ekumeeninen teesi koko kristilliselle kirkkokunnalle sekä universaali käsite eri uskontojen välisessä uskontodialogissa.