Browsing by Subject "uhkakuva"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Elintarviketeollisuuspooli perustettiin vuonna 1968 elintarvikepooli-nimellä, puolustustaloudellisen suunnittelukunnan alaiseksi Suomen elintarvikevarautumista ohjaavaksi instituutioksi. Perustamisen taustalla olivat intressit parantaa Suomen ruokahuollon tasoa, mahdollisen poikkeustilan tai taloudellisen saarron varalta. Elintarviketeollisuuspooli on toiminut linkkinä suomalaisen elintarviketeollisuuden ja viranomaisten välillä lähes 50 vuotta. Järjestelyn takana oli alkujaan valtiollisten resurssien puute suurten ruokavarastojen luontiin ja ajatus jo olemassa olevien tuotantolaitosten käytöstä myös kriisiaikana. Pooli on luotsannut elintarviketeollisuuden varautumista kriisiaikoihin, järjestämiensä valmiusharjoitusten avulla, jo perustamisestaan alkaen. Poolin valmiusharjoituksiin on rakennettu kuvitteellisia skenaarioita, joissa elintarviketeollisuuden toimijoita on testattu erilaisissa poikkeustilanteissa. Valmiusharjoitusten aiheet ovat vaihdelleet eri asteisista kauppasuluista, ydinlaskeumiin, terrori-iskuihin ja sähkökatkoihin. Tutkimukseni pohjautuu elintarviketeollisuuspoolin arkistomateriaaliin vuosien 1969-2009 väliltä. Selvitän tutkimuksessani mitä valmiusharjoituksiin rakennetut skenaariot kertovat poolin kokemista uhkakuvista elintarvikehuoltovarmuudelle. Tarkastelen myös näiden uhkakuvien linkittymistä suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Analysoin tutkimuksessani poolin uhkakuvien ja yhteiskunnallisten muutosten suhdetta, Joseph Tainterin kompleksisuusteorian avulla. Teoria toimii tutkimukseni viitekehyksenä, hyvin laajan ja muutosrikkaan ajanjakson tarkastelussa. Osoitan kuinka poolin kokemat uhkakuvat ovat muuttuneet sen historian aikana ja kuinka ne ovat rakentuneet yhteiskunnallisen kehityksen ja kansainvälisten muutosten rinnalla. Tutkittuna aikana pooli on kohdannut monenlaisia uhkia ja kriisejä. Poolin toiminnan kannalta keskeisimmäksi näistä ovat nousseet vuoden 1973 öljykriisi, 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, kehitys kohti Euroopan unionia, vuoden 2001 terrori-iskut ja 2000-luvun biologiset uhat. Esitän että poolin toiminta on ollut ajankohtaista ja vahvimpia käsillä olleita uhkia priorisoivaa. Ajoittain pooli on myös kyennyt ennakoimaan tulevia uhkia ja toimimaan siten proaktiivisesti. Näkemykseni mukaan poolin suurimmat uhkakuvat ovat liittyneet ydinlaskeuman mahdollisuuteen ja joko äkilliseen tai asteittaiseen tuontipolttoaineiden katkokseen. Esitän näiden uhkien rakentuvan osittain poolin kattojärjestöjen ja viranomaisten uhkaskenaarioiden pohjalta, mutta ennen kaikkea poolin oman harjoitustoiminnan kautta. Poolin tietomäärän lisääntyessä ovat myös sen valmiusharjoitusten teemat monipuolistuneet ja uhkakuvat ymmärretty jatkuvasti kompleksisemmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi näkemykseni mukaan, huolimatta poolin läheisyydestä elintarviketeollisuuteen, ei teollisuus ole joko kyennyt, tai halunnut ajaa omia intressejään poolin kautta. Esitän lisäksi, että poikkeuslainsäädännössä tapahtuneet muutokset 1990-luvun alussa heikensivät Suomen kykyä toimia kriisitilanteissa, lainsäädännön muuttuessa huomattavasti aiempaa raskaammaksi ja poliittisesti hankalammin toteutettavaksi.
-
(2021)Tutkimus käsittelee Espanjan sisällissodan (1936–1939) sekä Syyrian ja Irakin konfliktin (2011-) osapuoliksi vapaaehtoisesti värväytyneitä suomalaisia. Tutkimus tarkastelee Suomen valtiollisten instituutioiden, viranomaisten ja median suhtautumista ilman valtiollista tukea värväytyneisiin vapaaehtoisiin ja heidän toimiinsa niin sanotun turvallistamiskeskustelun näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimusaineiston muodostavat 1930-luvun Espanjan sisällissotaa sekä 2010-luvun Syyrian sotaa käsittelevät virallisdokumentit, arkistolähteet ja media-aineistot. Kyseiset konfliktit on valittu tutkimuksen kohteeksi, sillä ne ovat saaneet osakseen poikkeuksellisen suurta kansainvälistä huomiota ja mobilisoineet ennennäkemättömän määrän vapaaehtoisia värväytyneitä. Turvallistaminen on prosessi, jossa jokin asia esitetään välittömiä, uhkaavuutensa vuoksi poikkeuksellisia, toimenpiteitä vaativana. Kyseessä on kielellisesti rakennettu ilmiö, jossa jostakin yksittäisestä asiasta rakennetaan turvallisuusuhka. Uhkakuvia luovat yleensä valtiolliset toimijat, mutta turvallistaminen tapahtuu vasta kun laajempi yleisö hyväksyy uhan todelliseksi ja legitimoi poikkeuksellisten toimenpiteiden käytön. Molempien tarkasteltujen konfliktien kontekstissa suomalaisia vapaaehtoisia on turvallistettu, mutta turvallistamisen tavat ovat vaihdelleet konfliktien välillä. Viranomaisilla ja medialla on ollut keskeinen rooli turvallistamiskeskustelun ylläpitämisessä sekä uhkakuvien määrittämisessä. Media on tukenut molempien konfliktien kontekstissa viranomaisten viestintää. Tämän lisäksi sanomataloilla ja yksittäisillä toimittajilla on ollut keskeinen vaikutus siihen, millä tavoin suomalaista värväysilmiötä on kuvitettu ja sanoitettu laajemmalle yleisölle. Molempien konfliktien tapauksessa perimmäiset uhkakuvat ovat liittyneet yhteiskuntarauhan särkymiseen: Espanjan kontekstissa vapaaehtoisiin liitetyt uhkakuvat ovat liittyneet yhteiskunnan sisäiseen ideologiseen ja poliittiseen kahtiajakoon, sekä kansainvälisten levottomuuksien ja Suomen suvereniteettia uhkaavan sodan puhkeamiseen. Vapaaehtoisesti värväytyneet ovat täten näyttäytyneet vastapuolen silmissä uhkaavina jo ennen Espanjan sisällissodan puhkeamista. Vierastaistelijoiden kontekstissa uhkakuvat ovat keskittyneet yhteiskunnalliseen polarisaatiokehitykseen, radikalisoitumiseen sekä terroristisissa tarkoituksissa tehtyihin iskuihin. Aineistossa Suomi on sisäisesti yhtenäinen yhteiskunta, jonka arvoja ja turvallisuutta radikalisoitunut, muusta yhteiskunnasta erillinen, vierastaistelijoiden ryhmittymä uhkaa.
Now showing items 1-2 of 2