Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ungdomsspråk"

Sort by: Order: Results:

  • Heinämäki, Noora (2020)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista slangia henkilöhahmot käyttävät Jens Lapiduksen kirjoittamassa rikosromaanissa Snabba Cash. Henkilöhahmot, joiden repliikkeihin ja käyttämään kieleen aineisto pohjautuu, ovat ulkomaalaistaustaisia tukholmalaisia. Analyysiisa keskitytään erityisesti siihen, miten henkilöhahmojen käyttämä kieli eroaa ruotsin yleiskielestä sekä kieliopin että sanaston osalta. Tutkielman materiaalin analysoinnin pohjana käytän aikaisempia tutkimuksia, jotka perustuvat maahanmuuttajien käyttämään erityiseen kieleen Tukholman esikaupunkialueella. Teoriaosuudessa käytän lähteenä mm. kielitieteilijä ja professori Ulla-Britt Kotsinasin tutkimuksia ja teoksia aiheesta. Aineistossa esiintyy useita esimerkkejä, jotka aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan kategorisoida ns. rinkebysvenskaksi tai maahanmuuttajaruotsiksi. Tämä slangimuoto on syntynyt ruotsissa Tukholman esikaupunkialueella 1960- luvulla, kun Ruotsiin värvättiin teollisuustyövoimaa ulkomailta. Asuinalueella asuvat maahanmuuttajat puhuivat ruotsia enimmäkseen keskenään ja pikkuhiljaa kieli muotoutui sellaiseksi kuin se nykyään on. Kirjan henkilöhahmojen juuret ovat Chilessä, entisessä Jugoslaviassa ja _Lähi-idässä. Henkilöhahmojen äidinkieli vaikuttaa heidän käyttämäänsä sanastoon siten, että slangisanat otetaan usein omasta äidinkielestä. Yksi henkilöhahmoista on sen sijaan kantaruotsalainen ja hänen käyttämänsä slangi on kategorisoitavissa Tukholmassa käytettävään slangiin, jossa on piirteitä myös nuorisokielestä. Tutkielman analyysi-osuudessa esitellään poikkeavan sanaston lisäksi poikkeavuutta ruotsin kielioppisääntöihin. Keskeisimpiä kielioppipoikkeavuuksia ilmenee ruotsin V2- säännössä, verbimuodoissa ja verbien käytössä ylipäätään. Tutkielman lopussa pohditaan rinkebysvenska-slangin tulevaisuutta perustuen siihen, miten kieltä puhuvat muuttavat kielenkäyttöään aikuistuessaan. Kirjan henkilöhahmot ovat aikuisia, minkä voi päätellä vaikuttaneen heidän puheessa käyttämäänsä slangisanojen määrään. Kuitenkin slangin asema säilyy heidän puheessaan, joskin hieman muuttuneena.
  • Bjurs, Katarina (2016)
    Mitt syfte med avhandlingen är att undersöka slangen på Åland. Jag reder ut hur kön och ort påverkar slangbruket och vilka språk som influerar det åländska slangbruket. Metoden som jag använder mig av är enkätundersökning. Det är några skolor över hela Åland, både i Mariehamn och i skärgården, som deltar i undersökningen. Undersökningen är kvantitativ och mitt material består av 169 ungdomar och totalt 7202 slangord. Ungdomarna har fyllt i en enkät med nödvändig bakgrundsinformation om sig själva samt uppgett slangord för 42 givord. Slang är ett väldigt svårt begrepp med många olika definitioner. Därför värderar jag inte slangorden som ungdomarna uppger. Jag anser att det finns en del allmänsvenska ord som snarare är givordets synonym än ett slangord, men jag låter dem vara med eftersom undersökningen gäller ungdomarnas syn på vad som är slang. Min slutsats är att den åländska slangen är en enhetlig slang. Den skiljer sig inte åt i någon större utsträckning oavsett var på Åland informanten bor eller vilket kön informanten har. Den åländska slangen är lekfull, som slang är i allmänhet, och engelska språket har ett stort inflytande. De engelska orden står för två tiondelar av materialet. Jämfört med tidigare forskning tycks engelskan vara på framfart. Ungdomarna uppger flest slangord för familjerelaterade ord och allra minst för skärgårdsrelaterade ord. Det förekommer några få åländska uttryck, med hjälp av vilka informanten markerar sin identitet som åländsk. Mina forskningsresultat överensstämmer med liknande studier som har gjorts på Åland tidigare. Min undersökning redogör enbart för vilka slangord som är populära och hur slangen enligt informanterna ser ut på Åland. Det skulle vara intressant att fortsätta undersökningen med att spela in autentiska samtal och på så sätt ta reda på vilka slangord som de åländska ungdomarna verkligen använder.