Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "uskonnolliset rakennukset"

Sort by: Order: Results:

  • Leino-Nzau, Katri (2018)
    Etiopia on voimakkaasti urbanisoituva maa, jossa uudet kaupunkiyhteisöt hakevat muotoaan. Uskonnollinen identiteetti ja uskontojen väliset yhteydet kohtaavat kaupunkiyhteisössä toisensa lähietäisyydeltä, jolloin uskontojen tilat neuvotellaan uusiksi. Tutkimustehtävänä oli selvittää etiopialaisen protestanttisen Mekane Yesus -kirkon työntekijöiden antamia kontekstuaalisia merkityksiä vastavalmistuneelle innovatiiviselle kirkkorakennukselle, jonka arkkitehtuurissa yhdistyvät uskonnollinen tila ja varoja tuottava liiketila. Lisäksi tarkastelin rakennuksen vaikutusta Dessien kaupungin uskontotilanteeseen. Tutkimuksessa kirkkorakennus käsitetään fyysisen, sosiaalisen ja uskonnollisen tilan representaationa. Keskeinen teoriakehys on Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoria, jonka mukaan ihmiset tuottavat keskuudessaan sosiaalista tilaa. Tämä tila muokkautuu eletyn, havaitun ja käsitteellistetyn tilan vuorovaikutuksessa. Näkymätön sosiaalinen tila muuttuu näkyväksi ja konkreettiseksi silloin, kun ihmiset käyttäytyvät sosiaalisen tilan mukaisesti. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen teemahaastattelu. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin sisällönanalyysiä abduktiivisella tutkimusotteella, jossa teoria, aiempi tutkimus ja oma tutkimusaineistoni kävivät vuoropuhelua tutkimusprosessin aikana. Teemahaastattelu tuotti aineiston, joka kuvaa haastateltavien subjektiivisia kokemuksia ja merkityksenantoa ja vahvistaa tutkimuksen kontekstuaalisuutta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli havainto siitä, että kirkkorakennukselle annettiin merkityksiä uskonnollisen, sosiaalisen, fyysisen ja taloudellisen tilan kautta. Sain selville, että nämä tilat risteävät ja täydentävät toisiaan lähetystyön, uskonnollisen identiteetin, sosiaalisen arvostuksen, ryhmän itsearvostuksen ja riippumattomuuden suhteen. Dessien seurakunnan sisäinen koheesio lisääntyi, kun seurakuntalaiset antoivat vapaaehtoisen panoksensa rakennushankkeeseen. Uskontojen väliset suhteet näyttäytyivät erilaisina ryhmä- ja yksilötasolta katsottuna: yksilöiden välinen solidaarisuus ja hyväksyntä oli vahvaa, mutta uskontoryhmien välisessä diskurssissa suhde oli ohuempi. Aineisto osoittaa, että kirkkorakennuksen avulla pieni vähemmistöuskonto raivaa näkyvyyttä kaupunkitilassa sekä lisää kirkon luotettavuutta jäsenten ja muiden silmissä. Tämä voi tuottaa menestystä seurakunnan lähetystyöhön ja lisätä uusien jäsenten määrää sekä lisätä seurakunnan arvostusta. Kirkkorakennus toimii välineenä, jonka avulla seurakunta pystyy itse määrittämään sosiaalisia rajoja ja tiloja suhteessa muihin uskonnollisiin ryhmiin.
  • Lahtinen, Dani (2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien ja uskonnollisten yhteisöjen edustajien odotuksia heidän keskinäisestä tilayhteistyöstään. Tilayhteistyöllä viitattiin sellaisiin yhteistyön muotoihin, jotka jollain tapaa nivoutuivat tilan tutkimiseen tai siihen tutustumiseen. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1. Millaisia odotuksia varhaiskasvatuksen opettajilla on tilayhteistyöstä uskonnollisten yhteisöjen kanssa? 2. Millaisia odotuksia uskonnollisten yhteisöjen edustajilla on tilayhteistyöstä varhaiskasvatusyksikköjen kanssa? 3. Miten varhaiskasvatuksen opettajien ja uskonnollisten yhteisöjen tilayhteistyöodotukset kohtaavat? Tutkielma tukeutui pitkälti varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta käsitteleviin lakeihin, asiakirjoihin ja ohjeistuksiin. Teoriataustassa hyödynnettiin ennen muuta Kim de Wildtin käyttämää sakraalitilan pedagogiikkaa, mutta myös muita ajankohtaisia tutkimuksia liittyen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Tutkielman aineisto oli kerätty haastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka osallistuivat Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -tutkimushankkeeseen, ja kolmea uskonnollisen yhteisön edustajaa, jotka olivat tehneet jonkin verran yhteistyötä kyseisen hankkeen kanssa. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysiin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatuksen opettajien ja uskonnollisten yhteisöjen edustajien odotukset tilayhteistyöstä olivat hyvin pitkälti yhteneväiset. Tilayhteistyöhön liitetyt odotukset sisälsivät paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Haasteita tuottivat niin asenteet, resurssit, ympäristö, tiedon puutteet esimerkiksi katsomuskasvatuksen tai pedagogiikan alueilta kuin tiedottaminenkin. Haastatellut kuitenkin osoittivat toiveikkuutta tilayhteistyön rakentumisesta varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta entistä paremmin palvelevammaksi, ja heillä olikin asian suhteen paljon ideoita. Aineiston perusteella varhaiskasvatuksen opettajat ja uskonnollisten yhteisöjen edustajat odottivat varhaiskasvatuksen ja uskonnollisten yhteisöjen tilayhteistyöllä olevan mahdollisuus edistää avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta yhteiskunnassa.