Browsing by Subject "uudistukset"

Education has different kinds of functions. Schools have a role in passing values, knowledge and qualification. Schools should also support students improve their civic and critical thinking. Finland has the objective of having half of its 25-34-year-olds holding a higher education degree by 2030. Improving the level of education of the population has contributed to the rise in the productivity of labour and economic. In my thesis, I am interested in how the upper secondary schools, their educational and social purpose, are seen in the public writings. I want to find out What people write about when writing about upper secondary school. The research material consists of 79 digital Opinion Pieces published by Helsingin Sanomat, the largest newspaper in Finland. I also examine what kind of rhetorical methods writers use when they demand either change or permanence of upper secondary schools. The analysis shows that students experience a lot of stress because of all the changes they are going through. Reforms have been done in higher education student selection in Finland which sets a new kind of pressure for students` choices and it challenges their curriculum planning. This reform can mediate students` schoolwork and enjoyable study choices. Reforms affect what kind of study choices students make, and these choices can impact the quality of teaching. Opinion pieces articulate that there is a need for a more peaceful learning and teaching environment in upper secondary schools. Concerning educational reforms, it seems that there is a need for advanced co-operation with political decision-makers and upper secondary school teachers and students.

Tässä Pro gradussa tutkitaan Helsingin yliopiston ja Madridin Complutense -yliopiston opiskelija-aktiivien kirjoituksia yliopistouudistuksista vuosina 2008-2009. Työssä tutkitaan, miten opiskelijat oikeuttavat mielipiteitään uudistuksista, mihin oikeuttamisen maailmoihin puheet sijoittuvat ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä maiden oikeutuspuheiden välillä esiintyy. Maailmoja tunnistamalla ja vertailemalla muodostetaan kuva kiistan tärkeimmistä kysymyksistä maiden opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimustyö tehtiin Boltanskin ja Thövenotn oikeuttamisteoriaan pohjautuvalla julkisen oikeuttamiSen analyysi -työkalulla (JOA). JOA:n avulla voidaan erotella toisistaan teoriassa esiintyvät seitsemän eri oikeuttamisen maailmaa sekä tutkia maailmojen välisiä oikeutusyhdistelmiä. Analyysin pääpaino on laadullisessa aineiston erittelyssä, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia tulkintoja. Tulosten perusteella kansalaisuuden maailma hallitsee oikeuttamispuheita kummassakin maassa. Suomalaiset vetoavat kansalaisuuden maailmassa enemmän päätöksenteon demokratia-argumentointiin, espanjalaisopiskelijat luottavat ennen kaikkea tasa-arvoisuuteen pohjautuvaan argumentaatioon. Lisäksi espanjalaiset kokevat vastustajien määrän korostamisen riittävän oikeutukseksi sinänsä. Yhtäläistä keskustelussa ovat myös vastakkainasettelut ja yhdistelmät kansalaisuuden, teollisuuden ja markkinoiden maailmojen kesken. Tyypillisimmin markkinoiden ja teollisuuden arvot tuomitaan kansalaisuudesta käsin. Maiden argumentointi eroaa siinä, että Suomen opiskelijat vetoavat painokkaammin inspiraation ja kodin maailmojen arvoihin. Vain Espanjassa käydään sen sijaan keskustelua väkivallasta. Maiden opiskelijaliikkeille on yhtenäistä se, että yliopistouudistusten vastaiset puheet kiinnittyvät selkeästi perusteellisempaan yhteiskunnalliseen kritiikkiin. Argumentointitavoissa on merkkejä eurooppalaisille uusliikkeille tyypillisestä yhteiskuntakritiikistä, jota nimitetään talouden ylivallan vastustamiseksi. Opiskelijaliikkeet kiinnittyvät uusliikkeisiin myös siten, että ne arvostavat suoraa ja keskustelevaa demokratiaa.

Tutkielman taustalla on Venäjän uusin vuoden 2010 sotilasdoktriini. Työn tavoite oli löytää Grounded Theory -menetelmällä toimintaolettamuksia valitusta aineistosta. Venäjä on valtiojohtoinen maa, jossa muutokset toteutetaan valtiojohtoisesti. Näin ollen muissa maissa merkityksettömänä pidettävät asiakirjat todella vaikuttavat Venäläiseen politiikan tekoon. Juuri tämä olemme voineet huomata tutkimuksen kuluessa. GT-metodia käytettäessä saimme kaivettua esiin doktriinista toimintaolettamuksia ja olettamuksia siitä, kuinka maan ympäristö toimii. Päädyttiin tarkastelemaan maailman ja lähialueen turvallisuusarkkitehtuuria, modernin sodan muutosta, sosioekonomisten aspektien vaikutusta sotaan, varustelun ja rahoituksen dynamiikkaa sekä tieteen, innovaatioiden ja investointien näkökulmia. Havaitsimme, että Venäjä on lähtenyt harjoittamaan uutta valtapolitiikkaa. Se on valinnut kumppaneikseen ennen kaikkea Aasian maita sekä perinteiset IVY-maat. Lännen kanssa tehtävä yhteistyö on ennen kaikkea hyöty-yhteistyötä, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea saada houkuteltua maahan investointeja sekä teknologista osaamista. Lisäksi havaitsimme Venäjän siirtyneen katsomaan nykysodan muutosta yhtenevästi lännen kanssa, ja alkavan hiljalleen muuttaa omaakin armeijaorganisaatiotaan länsimaisia linjoja mukaillen. Lännen kanssa on myös lähdetty taistelemaan terrorismia vastaan ideologisesti sekä fyysisesti. Erona länteen kuitenkin pysyy ydinaseen painotus puolustuksessa sekä suuri maavoimajoukko, joka supistamisesta huolimatta pysyy suurena. Sosiaaliset näkökulmat tulivat esiin erityisesti koulutuksen näkökulmasta, sillä huipputeknologian tuottaminen lähes 100 % omavaraisesti vaatii valtavaa älyllistä potentiaalia. Tässä suhteessa maalla on vielä töitä. Investointien osalta ongelmaksi nousee vieläkin epähoukutteleva sijoitusilmasto. Talous on raaka-ainetuotannon myötä vahvistunut, joka on vakauttanut valtiota ja mahdollistanut puolustusteollisuuteen sekä aseostoihin panostamisen. Suunnitellut noudattavat doktriinissa asetettuja tavoitteita, mutta puolustusteknologinen kompleksi ei ole aina pystynyt tuottamaan tarvittavia laitteita. Näin ollen aseita on ostettu myös ulkomailta. Osa rahoituksesta tähän tulee kuitenkin omasta asemyynnistä lähinnä maihin, joihin Nato-maat eivät myy aseita. Uusi ja mielenkiintoisin aspekti doktriinissa oli informaatiosota, josta aiemman doktriinit eivät ole maininneet. Informaatiosotaa käydäkseen Venäjän on kuitenkin oltava informaatioyhteiskunta. Vaikka informaatioyhteiskunnan kehitys on vielä kesken, on Venäjä onnistunut erinomaisesti implementoimaan kansansa keskuuteen uusimman elektroniikan käyttöhalun ja -taidon. Yllättävää kyllä kansa ehti ennen armeijaa, ja armeijaorganisaation informaatiotekninen laitteisto ei ole vielä saavuttanut toivottavaa tasoa, joka näkyi esimerkiksi Georgian sodassa.