Browsing by Subject "uusklassismi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan sitä millä tavoin, ja miksi, bysanttilaista arkkitehtuuria kuvaillaan sekä tulkitaan 1700- luvulta 1900-luvun alkuun taidehistorian narratiiveissa. Tavoitteena on selvittää kuinka tulkinnat ja ymmärrys bysanttilaisesta arkkitehtuurista rakentuvat ja muuttuvat kyseisenä ajanjaksona. Tutkimusaineistona käytän eurooppalaisia 1700-1900 -lukujen matkakertomuksia, joita on 12 henkilöltä, sekä Bysanttia koskevaa nykytutkimuksen kirjallisuutta. Matkakertomuksista voi erottaa kuusi suomalaista ja ruotsalaista tekstiä, joiden merkitys korostuu pohjoismaisesta näkökulmasta kirjoitettuna. Käytän lisäksi aineistoja, jotka The Grand Tour merkittävänä matkailumuotona tuottaa 1600-1800 -luvuilla, sillä se osaltaan vaikuttaa ihmisten tapaan valita kohteita ja kokea niitä. Hyödynnän hermeneuttisen kehän prosessia käyttäen vertailevaa metodia, jonka tarkoituksena on saada eri tyyppiset tutkimusaineistot keskustelemaan keskenään, ja siten tuomaan ilmi eri aikakausien vaikutukset bysanttilaisen arkkitehtuurin tulkinnoissa. Tutkimus osoittaa, että 1700-luvun uusklassimi ja 1800-luvun romantiikka, sekä siitä vaikutteita ottava Arts & Crafts -liike, vaikuttavat suuresti aikalaisten tulkintaan arkkitehtuurista. Historiallisista rakennuksista joko etsitään klassisen arkkitehtuurin piirteitä tai niistä tehdään meditoinnin kohteita, eikä siksi synny minkäänlaista historiallista tai arkeologista kiinnostusta: tunteellis-esteettinen kokemus on riittävä. Vasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ilmenevät valmiudet analysoida bysanttilaista arkkitehtuuria omana itsenäisenä tyylinään, jonka seurauksena bysanttilainen arkkitehtuuri saa oman tunnustetun arvon. Matkakertomusten analysointi suhteessa nykytutkimukseen osoittaa, että Bysantin vahva kulttuurinen vaikutus Eurooppaan tunnetaan yleisesti jo 1700-luvulla. Sen sijaan bysanttilaisen arkkitehtuurin omaleimaisuutta ja itsenäisyyttä ei nähdä saati ymmärretä. 1800-luvun kiinnostus liittyy enemmänkin kulttuurisen yhteyden löytämiseen kuin ymmärtämiseen, jonka seurauksena bysanttilaisen arkkitehtuurin alle nimetään rakennuksia, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Bysanttilaisen arkkitehtuurin tulkinta näyttää siten olevan tiiviisti sidoksissa vallitseviin ajatussuuntiin, tiedon määrään ja hegemonioihin läpi 1700- ja 1800-lukujen.
-
(2024)This thesis explores state aid’s role in the EU’s political economy. The central research question is: should the EU foster its state aid approach? The thesis focuses on an in-depth analysis of the debate within the EU on the possible relaxation of the state aid framework and its potential impact on fair competition in the single market. The theoretical framework deals with neoclassical economics, Keynesian economics, and geopolitics from a realist perspective assessing states’ power relations. This combination provides a basis for comparing the research problem within the EU and globally. The research methodology is based on qualitative content analysis in an attempt to explain the state aid critique, the motives, and the profitability. Lastly, I apply Mariana Mazzucato’s moonshot-like approach to policy formulation in the light of state aid and harmonise Keynesian thinking into the argument. The findings show the need for the EU to reframe its state aid policy. State aid resources vary across EU Member States and empirical evidence suggests that attitudes towards state aid differ. The clear upward trend in the use of state aid over the last decade suggests an opportunity to move from a ‘temporary’ to a more permanent approach. Such a change should include the creation of a separate body to harmonise state aid and monitor its effective targeting, allaying concerns about possible Single Market violations imposed on the Single Market. The thesis concludes by seeing from a heterodox perspective that there is a strong implication that state aid will continue to be used when situating the EU within great power politics between West and East: USA and China. Hence, the solutions needed are in reframing the approach to how the EU currently considers state aid. It is important to recognize the global challenges that the EU faces when assessing what is normatively worth pursuing. State aid could be a double-edged sword hurting its Single Market while boosting EU’s competitiveness in the global markets, hence the task is to focus on keeping the blade directed to the global markets and silencing the worry of state aid hurting EU internally if it ought to be continued to use.
Now showing items 1-2 of 2