Browsing by Subject "vaalit"

Finland is considered one of the best countries in the world in regards gender equality. In today’s Finland, women are more educated than men and they vote more actively. However, women are a still a minority in the Finnish parliament, and are less likely to serve as ministers as well as in other powerful political positions. Furthermore, there are large variations among Finnish political parties when it comes to the proportion of woman parliamentarians. The Finnish Centre Party is one of the least balanced political parties in Finland when it comes to the proportion of female parliamentarians. However, there are great regional differences. This Master’s Thesis is a case study that aims to explain what causes these regional differences. First, the study explores how women’s political representation has developed in different constituencies over time when it comes to the number of elected female parliamentarians. Starting from the 1991 election until the 2015 election, the quantitative overview of the constituencies shows that there are substantial differences between the electoral constituencies. These show in gender parity of elected parliamentarians, as well as the share of the votes that female candidates have received for their party’s list. Furthermore, constituencies differ when it comes to the turnover in the composition of the group of elected parliamentarians. The first part of the study also addressed constituencies’ differing trends in regards to women’s representation – some constituencies were more gender balanced, others more male dominated. Based on the first part of the study, three case studies are selected for in depth case studies: Kymi, Oulu and Central Finland. The case studies are explorative in nature and conducted by interviewing central Centre Party actors, parliamentarians and candidates who have experience in the workings of the regional party organization. Interviews are analysed by using thematic analysis. Based on the interviews it is clear that while all Centre Party organisations have the same formal rules, the list formation process, the regional practises and the electoral setting are different in all three constituencies. The study provides support to many findings of previous studies. In accordance with previous feminist institutionalist research, the supply of candidates seems to be a challenge for the Centre Party, but according to the interviewees the supply of woman candidates is a challenge in all three constituencies. Therefore, it is unlikely that the supply of candidates could explain regional differences. A major difference between the constituencies is their electoral setting and the role of regional party organisation and actives. Based on the interviews it seems that in the Kymi constituency, the constituency with the fewest female parliamentarians, internal competition is less equal as the incumbent parliamentarians have a strong position within the Centre Party organisation. The setting changes when an incumbent parliamentarian steps aside. When an elected parliamentarian steps down, it creates a situation where more voters and supporters are available for newcomers. It seems, however, that female candidates have not succeeded in inheriting supporters from the relinquishing parliamentarians.

Tutkielma on tapaustutkimus ensimmäisten maakuntavaalien ajoittamisesta käydystä keskustelusta ja päätöksenteosta Sipilän hallituskauden aikana vuosina 2015-2019. Maakuntauudistukseen tähdänneen lainsäädäntöprosessin myötä syntyi uusi perustuslaillinen tulkinta ensimmäisten maakuntavaalien ajankohdan ja lainsäädännön hyväksymisen välisen kuuden kuukauden vähimmäisajasta. Tämän tutkimus kysyy, miksi tämä perustuslaillinen tulkinta kuuden kuukauden vähimmäisajasta omaksuttiin. Vastatakseni kysymykseen hyödynnän lopputulosorientoitunutta prosessin seurannan analyysimenetelmää, joka pyrkii rakentamaan minimaalisesti riittävän selityksen kiinnostavalle lopputulokselle. Aineistona hyödynnetään eliittihaastatteluja sekä virallis- ja medialähteistä koostuvaa dokumenttiaineistoa. Teoreettisesti tutkielma rakentaa siltaa vaalien sääntelyn, perustuslaillistuneen politiikan ja kansainvälisten normien kirjallisuuksien välille lähestyen niitä historiallisen institutionalismin mekanismien kautta. Tutkimus lähtee hypoteettisesta olettamuksesta, että selitys kuuden kuukauden normin syntymiselle löytyisi perustuslaillisen kehikon historiallisista palautemekanismeista ja kansainvälisten normien kotimaisista vaikutuksista. Prosessin seuranta -analyysin perusteella kansainväliset suositukset eivät itsessään ole selityksessä kausaalisesti merkittäviä vaan osa perustuslaki-instituution alaisia mekanismeja. Selitykseksi kuuden kuukauden normin omaksumiselle tutkimus esittää perustuslakipolitisoitumista. Perustuslakipolitisoitumisen selitys perustuu ajatukselle institutionaalisen kehikon ohjaamasta poliittisten kilpailijoiden ja perustuslain tulkitsijoiden vuorovaikutuksesta koskien yhtä aikaan perustuslaillistunutta ja politisoitunutta politiikkakysymystä. Tutkielman tulokset osoittavat teknisluonteisen vaalisääntelyn ja vähittäisen institutionaalisen muutoksen tutkimuksen merkittävyyden. Ne nimittäin tuottavat sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia poliittisten toimijoiden asemaan ja vuorovaikutussuhteeseen perustuslakitoimijoiden kanssa. Tulokset kiinnittävät lisäksi huomiota toimijoiden pyrkimyksiin siirtää tai delegoida käsiteltäviä kysymyksiä itselleen otollisemmille areenoille ja tähän liittyviin epävarmuustekijöihin. Tältä osin korostuu erityisesti hallituksen, parlamentaarisen opposition ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden erilainen institutionaalinen asema konsensuspoliittisessa valmistelussa, päivänpoliittisessa kamppailussa ja perustuslakipolitiikassa.

Tässä tutkielmassa analysoidaan kahden eri puolueita edustavan espanjalaisen poliitikon, Pablo Iglesiaksen (PI) ja Albert Riveran (AR), puheiden retoriikan keinoja ja populistisen diskurssin piirteitä. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat poliittisen ja populistisen diskurssin määritelmät ja niiden kytkeytyminen retoriikan käsitteisiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä retorisia piirteitä puheissa käytetään, millaisia vaikutuksia ne tuottavat, missä temaattisessa kontekstissa ne esiintyvät, mitä populistisen diskurssin piirteitä puheissa on ja miten puheet eroavat toisistaan. Aineisto koostuu kahdesta heinäkuussa 2015 pidetystä puheesta. Työn hypoteesina on, että vaikka puhujat edustavat eri poliittisia linjoja, he käyttävät samanlaisia strategioita. Tutkimusaineisto osoittaa, että kumpikin poliitikko käyttää monipuolisesti retoriikan eri keinoja. Intuitioon vetoavista keinoista kummankin poliitikon puheessa korostuvat perifraasit ja puhujien hellittämätöntä asennetta kuvastavissa keinoissa toisto on näkyvin. AR käyttää toistoa monipuolisemmin hyödyntämällä synonymiaa, kun taas PI toistaa täysin samoja sanoja ja fraaseja. Jännitettä luovista retoriikan keinoista AR:n puheessa korostuu puheen kannalta merkittävien henkilöiden ja ryhmien mainitseminen ja PI:n puheessa korostuu vastustajan herjaaminen. Viestinällisyyttä ilmaisevista keinoista ennakointi on näkyvin. Voidaan siis todeta, että puhujien tarmokkuutta ilmaisevat keinot ovat kummankin poliitikon puheissa yleisimpiä. Eniten puheissa korostuu uuden vaihtoehdon tarjoaminen perinteiselle kaksipuoluejärjestelmälle. AR:n puheessa nousee esille Katalonian asema ja säilyminen osana Espanjaa, kun taas PI:n puheessa korostuu tyytymättömyys nykyhallituksen toimintaan ja köyhempien asemaan. Kummassakin puheessa on populistisen diskurssin piirteitä, mutta ne ovat näkyvämpiä PI:n puheessa. Tämä näkyy esimerkiksi lupauksessa antaa kansalaisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja tavassa herjata vastustajia suorin loukkauksin, mikä puolestaan puuttuu AR:n diskurssista.

Tämän tutkielman aiheena on ryhmäidentiteettien väliset konfliktit ja vastakkainasettelu orçamento secreto -nimiseen budjetointimalliin liittyvissä Reddit-keskusteluissa Brasilian yleisvaalien 2022 aikaan. Mallia on syytetty joidenkin mediatoimijoiden ja poliitikkojen taholta laillistetuksi korruptioksi. Tässä tutkielmassa käsitellään sitä, miten sosiaalisessa mediassa rakennetaan vastakkainasettelua eri identiteettiryhmien välille kielellisesti. Menetelmänä tutkimuksessa on diskurssianalyysi ja erityisesti tulkitsevan diskurssianalyysin muoto. Ryhmien ja identiteettien välinen vastakkainasettelu ja konfliktit ovat globaaleja ilmiöitä, jotka vaikuttavat kaikkialla maailmassa. Tutkielma lähestyy vastakkainasettelua sosiaaliskonstruktionistisesta näkökulmasta. Tämä tutkielma keskittyy poliittiseen vastakkainasetteluun, jota kutsutaan nimellä polarisaatio. Polarisaatio kategorisoidaan tutkielmassa kolmeen luokkaan aikaisemman tutkimuksen perusteella: ideologiseen, affektiiviseen ja faktuaalisten uskomusten polarisaatioon. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta kahdella brasilialaisella subreddit-kanavalla olevasta keskustelusta. Kaikki keskustelut liittyvät vaalien puheenaiheena olleeseen budjetointimalliin. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään diskurssianalyysia. Tulokset jakautuvat neljään eri diskurssiin: kaksi ensimmäisestä keskittyvät kansan ja poliittiseen eliitin vastakkainasetteluun. Diskurssit ovat epäluottamusdiskurssi ja uhridiskurssi. Kaksi jälkimmäistä diskurssia keskittyy puolestaan äänestäjien väliseen vastakkainasetteluun. Nämä ovat pienemmän pahan diskurssi sekä toiseuden diskurssi. Tutkielman tuloksissa havaitsin, että vastakkainasettelu näkyi aineistossa sekä ideologisesti, affektiivisesti että faktuaalisen uskomusten polarisaationa. Poliittinen eliitti ja kansa nähtiin toisistaan erillisinä entiteetteinä, joilla on hyvin erilaiset intressit. Poliitikkoja kuvattiin aineistossa hyvin kielteisesti. Kansaa puolestaan kuvattiin oikeamielisempänä, mutta toisaalta myös unohtelevana uhrina. Kommentoijien asemoituminen kansan sisällä vaihteli kuvauksen negatiivisuuden ja positiivisuuden mukaan. Kansan sisällä ulkoryhmäksi aineistossa muodostui erityisesti Bolsonaron äänestäjät. Heitä kuvattiin hyvin kielteisesti, heidät erotettiin muusta oikeistosta ja heidän kanssaan ei koettu tarpeellisena keskustella. Kaiken kaikkiaan vastakkainasettelu sai aineistossa hyvin monenlaisia muotoja.