Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "valtiontuki"

Sort by: Order: Results:

  • Yli-Hukkala-Siira, Lotta (2021)
    Yleisradio nousi otsikoihin kesällä 2020, kun Medialiiton tekemästä kantelusta kimmokkeensa saanut hallituksen esitys yleisradiolain muuttamisesta eteni lausuntokierrokselle. Hallituksen esityksessä esitettiin Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ää muutettavaksi siten, että se rajoittaisi Yleisradion mahdollisuutta julkaista tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun tehtävää. Tämä mediahuomio aloitti Yleisradiota koskevan yhteiskunnallisen keskustelun. Tutkielmassani olen perehtynyt kolmeen kysymykseen, jotka koskevat Yleisradion sääntelyn kehitystä sotien jälkeisessä Suomessa, Yleisradion ja sananvapauden historian liitännäisyyttä sekä Medialiiton ja Sanoman tekemien kanteluiden sisältöä. Sotien jälkeisessä Suomessa Yleisradion sääntelystä erotetaan yleensä viisi vaihetta: Vuodet 1934–1945 eli Yleisradion aika valtionyhtiönä ennen Lex Jahvettia, Lex Jahvetti, vuodet 1950–1993 eli komiteoiden aika ja Yleisradion hallintoneuvoston asemaa sekä yhtiön hallintomuotoa koskevat kiistat, laki Yleisradiosta ja pääjohtaja Paasilinnan erottaminen vuonna 1993 ja vuodet 2000-edelleen eli parlamentaaristen työryhmien aika, rahoitusratkaisu ja eduskunnan aseman vahvistuminen. Merkittävää sääntelyn muuttumisessa on ollut, että Yleisradiosta on tullut yhä voimakkaammin parlamentaristisesti hallittu toimija, kun suhteellisen merkittävistäkin asioista päättäminen siirrettiin 2000-luvulla komiteoilta parlamentaarisille työryhmille. Eduskunnan merkitys Yleisradion hallinnollisissa asioissa onkin kasvanut ja voimistunut merkittävästi sotien jälkeisessä Suomessa. Medialiitto jätti vuonna 2017 Euroopan unionin komissiolle kantelun Yleisradion toiminnasta ja Yle-laista. Kantelu koski Yleisradion verkkosanomalehteä eli laajamittaista tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkaisutoimintaa, jonka Medialiitto epäili olevan EU:n valtiontukisääntelyn vastaista. Kantelu osoitettiin komissiolle, sillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklojen 107 ja 108 mukaan EU:n valtiontukisääntely kuuluu komission toimivaltaan. Sääntelyn tavoitteena on taata EU-alueella toimivien yritysten yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet ja vähentää jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaa tukikilpailua. Valtiontukia valvoo komissio siten, että jäsenvaltioiden on tehtävä valtiontuista erillinen ilmoitus komissiolle, joka päättää tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Komissio vastasi Medialiiton kanteluun toteamalla, ettei nykyisin voimassa oleva Yle-laki (1380/1993) ole EU:n valtiontukisääntelyn mukainen. Mediakonserni Sanoma teki Yleisradiosta valtiontukikantelun EU:n kilpailuviranomaiselle toukokuussa 2021. Kantelun tarkoituksena on selvittää, noudattaako Yleisradion toiminta EU:n valtiontukisääntelyä. Sanoman kantelun keskuudessa ovat Yle Areena ja Ylen oppimisen sisällöt. Tutkimukseni tärkeimmät havainnot koskevat uuden Yleisradio-lain hallituksen esitystä, joka ei tutkimustulosteni perusteella ole tarpeeksi perusteltu.
  • Hapulahti, Tiia (2021)
    Tutkielman aiheena on taloudellinen jatkuvuus kilpailuoikeudellisessa vahingonkorvauksessa ja valtiontukien takaisinperinnässä. Tutkielmassa tarkastellaan taloudellisen jatkuvuuden soveltamista SEUT 101 artiklaan perustuvien vahingonkorvauskanteiden ja SEUT 107 artiklan mukaisten sisämarkkinoille soveltumattomien valtiontukien takaisinperinnän yhteydessä. Tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksillä taloudellista jatkuvuutta voidaan näissä tilanteissa soveltaa, ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä tilanteiden välillä on. Tarkastelu keskittyy Euroopan unionin oikeuteen, ja aihetta lähestytään lainopin näkökulmasta. Taloudellisen jatkuvuuden arviointi tulee eteen tilanteissa, joissa on tehty yrityskauppoja tai muita yritysjärjestelyitä, joiden seurauksena vahingonkorvausvastuun tai takaisinperinnän kohdentamisessa joudutaan arvioimaan, mikä on se yksikkö, johon maksuvastuu on kohdennettava. Jos yrityskauppoja ja -järjestelyitä on tehty sen jälkeen, kun kilpailurikkomus on tapahtunut tai valtiontukea on myönnetty, ei alkuperäinen yksikkö välttämättä ole maksuvastuussa. Jos taloudellisen jatkuvuuden edellytykset täyttyvät, vastuu voidaan kohdistaa toiminnanjatkajaan. Kysymys on keskeinen, sillä se vaikuttaa yrityskauppatilanteissa siihen, kuinka laajasti ostajan on oltava selvillä mahdollisista maksuvastuista, jotka liittyvät kilpailurikkomuksiin tai valtiontukiin. Aihe on ajankohtainen, ja sitä on viime vuosina käsitelty Euroopan unionin tasolla kahdessa Suomea koskevassa asiassa. Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2019 ratkaisunsa asiassa C-724/17 Skanska Industrial Solutions ym., jossa vahvistettiin, että taloudellinen jatkuvuus soveltuu kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen kontekstissa. Tämän lisäksi vuonna 2019 Euroopan komissio määräsi Suomea koskevassa päätöksessään, että Helsingin kaupungin bussiyhtiölleen myöntämät valtiontuet tuli periä takaisin kyseisen bussiyhtiön seuraajalta taloudellisen jatkuvuuden perusteella. Tutkielmassa taustoitetaan ensin kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta ja valtiontukien takaisinperintää käymällä läpi niihin liittyvää sääntelyä ja niiden tavoitteita. Tämän jälkeen tarkastellaan taloudellista jatkuvuutta erikseen kummassakin tilanteessa. Tutkielman keskeinen lähdeaineisto muodostuu Euroopan unionin oikeuskäytännöstä. Merkitystä on erityisesti unionin tuomioistuimen tuomioissa esitetyillä tulkintakannanotoilla, mutta tutkielmassa käydään läpi myös unionin yleisen tuomioistuimen tuomioita ja komission päätöksiä soveltuvin osin. Tutkielmassa selviää, että taloudellinen jatkuvuus soveltuu kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen vastaavin edellytyksin kuin kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen täytäntöönpanon yhteydessä. Taloudellisen jatkuvuuden soveltamisen edellytyksenä on, että alun perin kilpailua rajoittavaan menettelyyn osallistunut yksikkö on lakannut olemasta joko oikeudellisesti tai taloudellisesti. Valtiontukien takaisinperinnän yhteydessä taloudellisen jatkuvuuden soveltumista arvioidaan valtiontuella saavutetun hyödyn siirtymisen perusteella. Hyödyn siirtymistä puolestaan arvioidaan viiden kriteerin valossa. Kriteerien soveltaminen on jossain määrin epäselvää, sillä niiden keskinäistä suhdetta ei ole määritelty oikeuskäytännössä. Taloudellisen jatkuvuuden soveltaminen liittyy kummassakin tilanteessa erityisesti liiketoimintakauppoihin. Keskeisenä erona tilanteiden välillä on se, että kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen yhteydessä taloudellista jatkuvuutta arvioidaan toiminnan jatkumisen kannalta ja valtiontukien takaisinperinnässä hyödyn siirtymisen kannalta. Kummassakin tapauksessa taloudellisen jatkuvuuden soveltamisella pyritään ennen kaikkea unionin oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon turvaamiseen.
  • Halkonen, Vuokko (2013)
    The aim of this study is to outline what does the complaint for the European Commission concerning unlawful state aids for the forestry organisations reveal about Finnish forestry. In the complaint the competitive position of the Finnish Forestry Centre and Forest Management Associations is described unfair and the flaws of competition in the forest management services are shown serious. The focus of the thesis is to analyse the complex role of the Finnish private forestry organisations through the issues of governance and competition. The research method is a descriptive literature review. The case is described as detailed as possible through its history and political and economic circumstances. The literature consists of books, documents and articles. The topic is approached in the competition legislation framework, in particular, within the control of state aids. In the case the discontent with dominant forestry practices of a private forest owner was converted into a national issue by taking it to the EU level. Through the EU’s state aid regulation and monitoring it was possible to influence the national institutions, which, without complaint, would have been impossible or, at least, slow. Looking at the background of the organisation and state aid system in the Finnish forestry emerged much regularity, which supported the complaint argumentation. The results showed that the established practices and, as well as, organisations’ administrative and operational connections have strongly influenced on how the forestry market activities have evolved and the challenges in operating environment have been addressed. In fact, the problems related to the organisational system and competition setup can be seen occurred in four different forms, which are illustrated with the following themes: general interest, long-established operations models, self-interest and passivity.