Browsing by Subject "vuoret"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tutkielma tarkastelee Pieter Bruegelin (1925/30–1569) öljyvärimaalausta Paavalin kääntymys (1567). Bruegelin Paavalin kääntymys mainitaan taidehistoriallisessa kirjallisuudessa usein, mutta teoksesta ei ole kirjoitettu syvällistä analyysiä. Aiemmassa tutkimuksessa Bruegelin Paavalin kääntymys -teosta on pidetty lähinnä maisemamaalauksena tai syntyajankohdan poliittisiin asetelmiin viittaavana teoksena. Maalauksen teemana on ihminen käännekohdan äärellä. Bruegelin maalaama Paavali makaa maassa, sillä jumalallinen totuuden välähdys on sokaissut hänet. Paavali joutuu katsomaan sisimpäänsä. Kristittyjä surmanneesta sotilaasta syntyy uusi ihminen, joka julistaa rauhaa. Tutkielma hyödyntää teologian, taidehistorian, taloushistorian, uskontotieteen, filosofian, estetiikan sekä alue- ja kulttuurintutkimuksen tieteenalojen lähestymistapoja. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi. Teos on aikakautensa kontekstin tuote, sen kuvajainen, ja samanaikaisesti se on rakentanut – ja rakentaa yhä – aikakauttaan koskevia käsityksiä itsekin. Tutkielma hyödyntää Erwin Panofskyn, Roland Barthesin ja Hans Beltingin kuva-analyysimenetelmiä. Tutkielma esittelee tekijän kehittämän hyppää kuvaan -metodin. Metodia hyödyntävä katsoja pyrkii samastumaan maalauksen tunnelmaan, siinä oleviin henkilöihin ja heidän toimiinsa. Kuvan tarkasteleminen sisältä päin mahdollistaa yksityiskohtien ja viestien havaitsemisen. Tausta tälle metodille syntyi tutkielman tekijän toimiessa vuosikymmenten ajan valokuvaajan ammatissa. Ihmisten kuvaaminen edellytti kohteen ehdoilla elämistä, samastumista. Metodin teoreettinen pohja on peräisin John Szarkowskilta, Robert Capalta, Dorothea Langelta ja Henri Cartier-Bressonilta. Cartier-Bresson tunnetaan ratkaisevan hetken käsitteestään. Bruegelin teos kuvaa ratkaisevaa hetkeä, Paavalin kääntymystä. Hyppää kuvaan -metodi sopii Bruegelin teokseen erityisen hyvin, koska teos näyttää dokumentaariselta ja valokuvamaiselta. Hyppää kuvan -metodin avulla tutkielman tekijä oivalsi Bruegelin teoksen sisältämän kuvitteellisen äänimaailman. Toinen keskeinen havainto liittyy siihen, että teos on täynnä viittauksia teologiaan ja Raamatun teksteihin. Kuvassa on tekijän tulkinnan mukaan esimerkiksi pyhä perhe, ja Paavalin kääntymys on puettu kertomuksen muotoon. Teoksessa tapahtuu samaan aikaan monta asiaa eri aikatasoilla. Kolmas tutkielman keskeinen löytö on se, että teoksessa on mukana arkkienkeli Mikaelin katse. Tutkielmassa käytetään ilmaperspektiivistä nimitystä Mikaelin perspektiivi. Tämä termi antaa mahdollisuuden päästä lähemmäksi kontekstia, jossa teos valmistui. Neljäntenä huomiona tutkielma esittää hypoteesin, jonka mukaan maalausta on mahdollisesti muunneltu jälkikäteen, kuten Bruegelin Betlehemin lastenteurastus -maalaustakin on muuteltu. Bruegelin aikana maalausten rinnalla syntyi muitakin artefakteja, kuten kullasta tehtyjä esineitä. Patsaat, kangastyöt, vaatteet, kengät, hevosvälineet, koko aikakausi oli yhtä loputonta käsityötä. Bruegelin teos toimii edelleen alkuperäisessä tehtävässään uskoa ilmaisevana artefaktina ja 1500-luvun lopun alankomaisen maalaustaiteen dokumenttina.
-
(2013)The thesis is about the landscape ideas of mountain guides on Mount Kenya in central Kenya. The aim of the thesis is to understand how the guides who walk the mountain for a living experience the landscape. The thesis explores theories of landscape as a view, as a way of seeing and phenomenological theories of experiencing landscape. These different perspectives shed light on how the mountain has been conceptualized at different times and by different groups, which all affect the ideas of the guides. The thesis also describes the occupational culture of the guides and trekking on Mount Kenya in detail. Walking as a way of experiencing the landscape is examined theoretically and through ethnographic material. The ethnographic material was gathered during a three-month fieldwork period from May to July 2010 in Kenya. The fieldwork included interviews with mountain guides and participant observation on two treks to the mountain. A phenomenological approach is used in analysing guides’ practices of moving in the landscape. The guides’ landscape ideas are affected by traditional Gikuyu ideas of Mount Kenya, western cultural ideas of climbing and the landscape, as well as their own experiences of moving in the landscape. The Gikuyu ethnic group traditionally saw Mount Kenya as a sacred landscape feature, but it was not traditionally climbed by them. The western appreciation of walking in the landscape and mountaineering has a cultural history that explorers and settlers brought with them, as they named places, formed trails and made maps of the mountain. Western landscape ideas also affected the formation of the national park. In mountaineering, the journey is often as important as arriving. Sacredness on Mount Kenya is today most relevant in the idea of pilgrimage that many tourists have, of a journey in search of transformation. The guides walk and carry for a living and perceive the landscape through constant movement. They have learned to know the routes and landscape in detail. Stories and memories of events on the mountain are tied to the landscape and shared among those who know the mountain. For a guide, Mount Kenya is often sentimentally significant. The mountain is able to encompass varying landscape ideas and the experience of climbing is not the same for everyone.
Now showing items 1-2 of 2