Browsing by Subject "vuosikertomus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Luomu voidaan nähdä monellakin tapaa olevan vallalla oleva trendi yhteiskunnassa. Yleisesti ruokaan, ja erityisesti luomuruokaan liitettyjä ominaisuuksia katsotaan olevan turvallisuus, aistinvarainen laatu ja eritoten maku, ekologisuus, terveellisyys ja eettisyys. Luomu on myös jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa sekä poliittisessa päätöksenteossa, juurikin edellä mainittuihin ominaisuuksiin liittyen. Luomulla on myös kysynnän puolella painetta, sillä kuluttajat suhtautuvat luomuun pääasiassa hyvin luottavaisesti ja positiivisesti. Luomu koetaan turvallisena, ei-teollisena, laadultaan hyvänä ja hyvinvointia edistävänä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka Suomen elintarviketoimijat alkutuotannosta kauppaan ovat ottaneet luomun näkyväksi osaksi strategioitansa. Tarkoituksena oli peilata luomun näkyvää kehitystä toimijoiden julkaisemissa vuosikertomuksissa 2000-luvulta nykypäivään. Tutkimuskysymyksenä oli, onko luomusta osaksi Suomen elintarviketoimijoiden strategioita. Tällä pyrittiin saamaan selville syitä tutkimusongelmaan, miksi luomu ei ole päässyt kehittymään Suomessa EU:n tai kansallisten vaatimusten tasolle ja vastaamaan kuluttajien odotuksia. Teoriaosassa avattiin strategian käsitettä yleensä ja liiketaloustieteessä, tarkasteltiin Euroopan Yhteisön, sekä kansallisen lainsäädännön asettamia vaatimuksia suomalaiselle luomutuotannolle ja –ruoalle, sekä ajankohtaisia luomun kehittämiseen liittyviä hankkeita ja strategioita. Lopuksi kuvattiin, millainen talous- tai strategiaviestinnän väline vuosikertomus on. Tutkimusosassa tarkasteltiin 12 suurta suomalaista elintarvikejärjestelmän toimijaa. Vuosikertomukset haettiin vuosilta 2000–2011. Kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla vuosikertomuksista haettiin kaikki maininnat luomusta. Niistä analysoitiin löydettyjen mainintojen merkittävyys yhtiön strategisissa toimenpiteissä, tavoitteissa ja tahtotilassa kehittää Suomen luomujärjestelmää. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suuret elintarviketoimijat Suomessa eivät ole ottaneet luomua näkyväksi ja merkittäväksi osaksi strategiaansa, tai ainakaan se ei näy toimijoiden vuosikertomusraportoinnissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää, että suurilla elintarviketoimijoilla on paineita niin kuluttajien kuin päättäjien toimesta asettaa luomuruoka vahvempaan ja näkyvämpään asemaan perusstrategiassaan. Vain siten luomun on mahdollista menestyä, sillä suuret yritykset laativat huolella strategioitansa, sitouttavat organisaation ja sidosryhmät omaan arvoketjuunsa sekä panostavat strategian toteutukseen ja näin voivat saavuttaa kilpailuetua. Hyvät toimintaperiaatteet eivät yksinään riitä, vaan tarvitaan syvemmälle meneviä arvoja.
-
(2020)Ei ole yksimielisyyttä siitä, onko sosiaalinen pääoma rinnastettavissa perinteisempiin pääoman muotoihin, kuten koneisiin ja laitteisiin tai inhimilliseen pääomaan. Tässä pro gradu -työssä pyritään selvittämään eräästä näkökulmasta, voiko sosiaalista pääomaa pitää yhtenä pääoman muotona. Sosiaaliselle pääomalle ei ole vakiintunut yksiselitteistä määritelmää, tässä työssä sen tulkitaan Robert Putnamin esittämän mukaisesti muodostuvan verkostoista, jaetuista arvoista ja normeista sekä luottamuksesta. Erityisesti 1980-90-luvulta lähtien sosiaaliseen pääomaan on viitattu yhteisöjen menestyksen selittäjänä. Jos yritysjohto tunnistaa sosiaalisen pääoman toimintaa tehostavaksi tekijäksi, sen voisi tulkita olevan yrityksen näkökulmasta eräs pääoman muoto ja tällöin esimerkiksi sen määrää oletettavasti pyrittäisiin kasvattamaan, ja siihen viitattaisiin viestinnässä sidosryhmille. Tässä työssä käytettiin aineistona suomalaisen pörssiyhtiön, Metso Oyj:n, vuosikertomuksia vuosilta 2009 ja 2019. Niistä pyrittiin löytämään viittauksia sosiaaliseen pääomaan suoraan, tai verkostoihin, arvoihin ja normeihin sekä luottamukseen. Apuna käytettiin tietokoneohjelman yksinkertaista sanahakutoimintoa. Avainsanoihin liittyviä tekstejä analysoitiin retoriikan tutkimuksen keinoin. Tutkittiin esimerkiksi minkälaiselle yleisölle tekstit näyttäisivät olevan suunnatut ja minkälaisia lausumattomia oletuksia niiden taustalla vaikuttaisi olevan. Suoria viittauksia sosiaaliseen pääomaan ei tutkituista vuosikertomuksista löytynyt. Etsimällä viittauksia verkostoihin, arvoihin, normeihin ja luottamukseen voitiin kuitenkin tulkita sitä, minkälainen rooli näillä nähdään olevan yrityksen toiminnassa, ja miten niistä haluttiin sidosryhmille kertoa, ja myös oliko tässä tapahtunut muutosta kymmenen vuoden aikana. Vuosien 2009 ja 2019 välillä havaitaan selkeä muutos. Esimerkiksi verkostot kuvataan 2019 mahdollisuuksia luovana ja molempia osapuolia hyödyntävänä, kun kymmenen vuotta aiemmin niihin oli liitetty lähinnä riskejä ja epävarmuuksia. 2019 verkostot myös rinnastetaan epäsuorasti perinteisempiin pääoman muotoihin. Luottamus käsitteenä nousee esille erityisesti vastuullisuuteen liittyen ja tämäkin ilmiö näyttää voimistuvan kahden tarkasteluhetken välillä. Arvot ja normit liitetään erityisesti työntekijöihin, mutta verkostoajattelun voimistumisen myötä myös toimittajien ja alihankkijoiden osalta viestitään 2019 jaetuista arvoista ja normeista. Sosiaalisen pääoman tekijöitä on selkeästi löydettävissä Metson vuosikertomuksista, ja niiden rooli kasvoi vuosien 2009 ja 2019 välillä. Sosiaalista pääomaa käsitteenä ei kuitenkaan mainita, eli sitä ei joko tunnisteta tai nähdä hyödylliseksi. Sosiaalinen pääoma -käsitteen käyttökelpoisuus paranisi, jos sille kyettäisiin sopimaan yksiselitteinen määritelmä. Se voisi tarjota sekä yritysjohdolle että yrityksiä ulkopuolelta arvioiville käyttökelpoisen teoreettisen kehikon vaikeasti määrällistettävien mutta konkreettisesti yrityksen suorituskykyyn vaikuttavien seikkojen arvioimiseksi.
Now showing items 1-2 of 2