Browsing by Subject "ydinosaaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Suomen maatalouden voimakas rakennekehitys näkyy erityisesti kotieläintilojen koon kasvuna. Lisääntyneeseen työmäärään vastaaminen edellyttää tiloilta uudenlaista lähestymistapaa töiden organisointiin ja resurssien hankintaan. Oma työpanos ja investoinnit on järkevintä kohdistaa yrityksen ydintoimintoihin. Ydintoimintojen ulkopuolisia töitä, tukitoimintoja, voidaan ulkoistaa ja tehdä tilayhteistyönä tai oman työn ja edellä mainittujen keinojen yhdistelminä. Verkostoituminen on myös itsessään tehokas keino maatilan kilpailukyvyn parantamiseen. Puhtaassa verkostoitumisstrategiassa kukin tekee sitä, mihin on parhaat valmiudet, jolloin tuotannon tehokkuutta nostaa panoskäytön tehostumisen ohella erikoistumisen aikaansaama tuottavuuden kasvu. Urakoitsijat suorittavat arviolta noin 50 prosenttia maatalouden tuotannollisesta työstä Euroopan unionin alueella. Urakointiin erikoistuneiden koneasemien (contractors) tarjoamien konetyöpalveluiden merkitys Euroopan tasolla on suuri. Suomessa laajavastuinen ulkoistaminen ja peltoviljelytöiden kokonaisvastuun siirtäminen urakoitsijalle eivät ole vielä lyöneet itseään merkittävästi läpi, vaikka urakointialalla 2000-luvun kuluessa tapahtunut kehitys onkin ollut myönteistä. Puhdas ulkoistaminen on harvinaista sekä tavanomaisilla että monialaisilla tiloilla. Merkittävä enemmistö maataloustöiden urakoitsijoista on monialaisia tiloja, jotka saavat pääosan tuloistaan urakoinnin ulkopuolelta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peltoviljelytöiden ulkoistamispäätökseen vaikuttavia tekijöitä suomalaisilla nautakarjatiloilla. Lisäksi pyrittiin arvioimaan, kuinka suuri rooli tietoisella strategisella ajattelulla on peltoviljelytöiden organisointitavan valinnassa. Peltoviljelytöiden ulkoistamista tarkasteltiin verkostoitumalla toteutettavana kustannusjohtajuusstrategiana, jossa kotieläintila erikoistuu ydinosaamisensa mukaisesti ja hankkii ydintoiminnoille välttämättömät tukitoiminnot ostopalveluina markkinoilta. Tutkimuksen yleisenä viitekehyksenä oli siten maatilan strateginen johtaminen ja erityisesti strategisen johtamisen resurssipohjainen näkökulma. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla, joten käytetty tutkimusote oli puhtaasti laadullinen. Tutkimuksessa haastateltiin kymmenen suomalaista nautakarjatilallista, jotka ovat kaikki organisoineet tilojensa peltoviljelytyöt eri tavoin. Tutkimus oli tapaustutkimus, jossa ulkoistamista tarkasteltiin kymmenen eri haastattelutilan kautta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstiksi. Haastatellut yrittäjät voitiin jakaa analyysivaiheessa kolmeen yleisempään tyyppiin strategiassa ja töiden organisoinnissa havaittujen yhtäläisyyksien pohjalta. Nämä yrittäjätyypit olivat ulkoistajat, yhteistyöhalukkaat ja itselliset. Ulkoistamiseen liitettyjä hyötyjä ja ongelmia etsittiin aineistosta teemoittelun avulla. Teemoittelua tehtiin ensin teoriasidonnaisesti, minkä jälkeen sitä jatkettiin aineistolähtöisesti. Suomalaisten tilojen yhteistyö- ja urakointisuhteiden tiedetään rakentuvan vahvasti henkilöiden välisen luottamuksen pohjalle. Sama voitiin todeta myös tässä tutkimuksessa. Haastatelluista yrittäjistä vain kaksi oli joskus tehnyt urakoitsijan kanssa kirjallisen sopimuksen. Urakoitsijoiden käyttö täytti useimmilla tutkituilla tiloilla taktisen ulkoistamisen tunnuspiirteet. Tälle ovat ominaisia useiden toimittajien kanssa tehtävät löyhät ostosopimukset, joilla pyritään jo olemassa olevan, identifioidun ongelman ratkaisemiseen. Ainoastaan kolmen ulkoistajat-tyypin yrittäjän kohdalla voitiin peltoviljelytöiden ulkoistamista pitää harkittuna strategisena valintana. Tulokset antavat viitteitä siitä, että niin maatalousyrittäjien kuin urakoitsijoiden kustannustietoisuutta olisi syytä lisätä. Urakointiyrityksen määrätietoinen kehittäminen on vaikeaa toimialalla, jolla alihinnoittelu on yleistä. Kokonaisurakointipalveluiden yleistyminen Suomessa vaatisi myös erikoistumis- ja arvoketjuajattelun laajempaa omaksumista niin maatalousyrittäjien kuin urakoitsijoidenkin keskuudessa.
-
(2017)The aim of this thesis was to discover the similarities and differences between the Finnish and northwest Russian timber industry. The second goal was to find characteristics from the operational environment of the closely situated countries, in order to, increase cultural understanding when comparing the timber industry of these countries. Data collection was conducted via theme interviews by using two separate frameworks, which were Pestel and Core Competence. The Pestel framework focuses on the macro level of the operational environment, and the Core Competence framework on the micro level of the particular company. Research was also conducted on how the companies differentiate from each other, when the raw material is the same for the whole industry. How to produce added value and at the same time develop long-term and lasting customer relationships? The theme interviews were supplemented by using secondary sources and the Pestel framework. This approach was adopted to bring depth to the results, in order to increase the reliability of the data. According to the results, the main differences had to do with the culture, and what action is taken in specific situations. Furthermore, the conditions of the forest and timber industry in the two countries are completely different. For example, in Finland private forest owners own most of the forests, whereas, in Russia the government owns all the forests. This affects in multiple ways in how the forests are renewed, and the future quality of the timber. Differences regarding, for example, technology and corruption were discovered in the interviews and the secondary sources of data.
Now showing items 1-2 of 2