Browsing by Subject "yritysetiikka"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2009)The phenomenal globalization of business is the main incentive for the study of business ethics and Corporate Social Responsibility (CSR). With an increase in transnational trade over the past decades, an understanding of acceptable business practices across cultural boundaries is particularly important. Public concern for global issues such as climate change, raw material procurement, human rights, labor policies and corporate governance has significantly increased. Business corporations are obligated to operate as members of communities, organization as such is not allowed to exist if it does not gain acceptance and support from those in its environment. Furthermore, CSR can be seen as a competitive advantage – one dimension of corporate reputation and image. As future managers and consumers the current students are shaping the construct of corporate responsibilities. The future of CSR depends much on the attitudes of coming generations. The purpose of this study was to investigate how and to what extent the personal values and perceptions of CSR differ among Chinese, Finnish and American students. The theoretical frame of reference suggests that perceptions of CSR are affected by background variables – gender, nationality and study major – both directly and through personal values. The nature of the study was quantitative and the sample consisted of altogether 1547 students from Finland, China and USA. The data has been gathered using questionnaires. The results of the study support previous findings of significant cultural and gender related differences in personal values and perceptions of CSR. Generally, female respondents and students majoring in forest ecology and environmental sciences possessed softer values and accepted or supported NGOs’ activity and governmental regulation in business life. The Chinese represented harder and more masculine values, whereas the American respondents emphasized soft values and stakeholder welfare. Overall, the Chinese data was the most homogenous, whereas the difference between genders was the most significant in Finland. Further research would be needed to find out if and how the values and perceptions are evolving over time. It remains to be seen, whether the ongoing globalization will decrease cultural differences in values and CSR orientation.
-
(2010)Yritysten yhteiskuntavastuu sisältää monia merkityksiä ja on käsitteenä epäselvä. Tutkielman tarkoitus on hahmottaa ja selventää yhteiskuntavastuukeskustelussa käytettyjä käsitteitä ja teorioita. Sidosryhmäteoriasta on tullut keskeinen osa yhteiskuntavastuukeskustelua ja yhteiskuntavastuun muodostumisen selittäjä. Sidosryhmäteorian mukaan yritysten yhteiskuntavastuu koostuu erilaisista velvollisuuksista ja vastuista sidosryhmiään kohtaan. Sidosryhmät ovat tahoja, ihmisryhmiä tai entiteettejä, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa, tai jotka ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Yritykset sidosryhmineen myös osittain mahdollistavat toistensa olemassaolon. Sidosryhmäteoria jäsentää yrityksen toimintaympäristöä ja siten yhteiskuntavastuu -käsitteen sisältöä. Tutkielma käsittelee sidosryhmäteorian suhdetta yhteiskuntavastuuseen ja erityisesti teorian moraalifilosofista viitekehystä. Esitän sidosryhmäteorian olevan seurauseettinen teoria, joka määrittelee yrityksen moraalisia velvollisuuksia. Yhteiskuntavastuu syntyy toisaalta yritysten toiminnan seurauksista sidosryhmille ja toisaalta sidosryhmien oikeuksien kunnioittamisesta. Seuraukset ja oikeudet ovat moraalisen velvollisuuden keskeisiä elementtejä. Tutkielmani keskittyy vastaamaan kysymyksiin, miksi ja miten yritys on vastuussa tai velvollinen sidosryhmille. Velvollisuuden rakentumiseen vastaan yhteiskuntavastuun sidosryhmäteorian, erityisesti R. Edward Freemanin muotoilun avulla ja Michael J. Zimmermanin moraalisen velvollisuuden käsitteen avulla. Yhdistämällä Freemanin ja Zimmermanin määritelmät esitän seurauseettisen sidosryhmäteorian moraaliseksi velvollisuudeksi seuraavaa määritelmää: 'Yrityksen pitää valita ja tehdä se teko, jonka voi tehdä, ja joka huomioi sidosryhmät, eli ryhmät ja yksilöt, joille koituu yrityksen toiminnasta seurauksia ja joiden oikeuksiin yrityksen toiminnalla on jotain vaikutuksia, siten, että teko aiheuttaa sidosryhmille enemmän hyötyä kuin haittaa sekä kunnioittaa sidosryhmien oikeuksia.' Zimmermanin ja Freemanin tekstien lisäksi keskeisiä lähteitä ovat useat yritysetiikka käsittelevät kokoelmateokset, kuten Contemporary Issues in Business Ethics (DesJardins & McCall 1985) ja Ethical Theory and Business (Beauchamp & Bowie 2001) Lopuksi esittelen moraalisen kollektiivisen agenttiuden ongelmaa, sillä usein esitetty kritiikki yhteiskuntavastuulle on, ettei kollektiivinen entiteetti kuten yritys voi kantaa moraalista vastuuta tai velvollisuutta. Esitän, ettei sidosryhmäteorian näkökulmasta kritiikki ole riittävä kumoamaan yrityksen moraalista velvollisuutta.
-
(2018)Tämän tutkimuksen keskiössä on Suomen markkinaosuuksiltaan kolmen suurimman pankin, OP Ryhmän, Nordean ja Danske Bankin yritysarvot. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää mitä arvoja kukin pankki on valinnut yrityksen toimintaa ohjaaviksi arvoiksi, miten arvokäsitteet on määritelty ja eroavatko valinnat toisistaan. Pankkien yritysarvoja tarkastellaan käyttäen hyödyksi Tero Kauppisen arvokorijaottelua sekä Tapio Aaltosen ja Lari Junkkarin arvoavaruutta eli arvojen neljää kenttää. Tutkimusmetodina käytetään systemaattista analyysia, jossa keskitytään erityisesti keskeisiä arvokäsitteitä koskevaan analyysiin. Tutkimuksen aineisto koostuu esitellyistä yritysarvoista sekä niiden mahdollisista määrittelyistä ja täsmennyksistä. Pankit nähdään tavallisesti rahalaitoksina. Niiden liiketoiminnan keskiöksi kuvataan raha, jolla mitataan taloudellista tulosta. Kukin tutkimukseen valituista pankeista on valinnut yrityksen toimintaa ohjaavat yritysarvot, jotka esitellään pankkien omilla kotisivuilla. Pankkien yritysarvokäsitteiden esittelymuoto sekä arvojen määrittelyt ja täsmennykset eroavat toisistaan. Taustaluvussa tarkastellaan tutkielman kannalta keskeisimmät käsitteet kuten yritysetiikka, yrityskulttuuri ja yritysarvot. Seuraavissa pääluvuissa esitellään lyhyesti kunkin pankin historia, tarkastellaan yritysarvokäsitteet ja kootaan yhteen keskeiset huomiot. Loppukatsauksessa esitellään tutkimuksen keskeisimmät tulokset ja eroavaisuudet pankkien yritysarvojen välillä. Pankkien yritysarvot eroavat sekä valittujen arvokäsitteiden että lukumäärän osalta, mutta tutkimus osoittaa, että eri pankkien yritysarvoiksi valitut arvokäsitteet ovat sisällölliseltä merkitykseltään hyvin samankaltaisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että näiden kolmen pankin yritysarvoissa on nähtävissä sekä yleisimmät arvokorikokonaisuudet että eri arvoavaruuden kentät. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Suomen pankkisektorin suurimmat toimijat ovat yritysarvovalinnoillaan tuoneet esille arvojen merkityksen organisaation toiminnassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eettiset kysymykset ja ongelmat ovat nostaneet arvoaan Suomen pankkisektorilla.
Now showing items 1-3 of 3