Browsing by Subject "yrityshistoria"

Tutkin maisterintutkielmassani Suomen porvarillisten sanomalehtien muodostamaa hintakartellia 1930-luvun miljöössä. Kartelliin kuului 1930-luvulla suurin osa maan porvarillisista sanomalehtijulkaisuista, ja sitä operoitiin sanomalehtien kustantajien ja omistajien etujärjestön, Suomen Sanomalehdenkustantajain Liiton, kautta. Kartelli oli perustettu virallisesti ensimmäisen maailmansodan aikana, ja sen tarkoituksena oli edistää porvarilehtien yhteistyötä sekä saattaa lehtien kustannustoiminta kannattavaksi rajoittamalla lehtiyritysten keskinäistä hintakilpailua. Tutkimuksessani selvitän, kuinka hyvin kustantajaliiton toimintaan osallistuneet tahot onnistuivat vakiinnuttamaan yhteisen rintaman porvarillisille sanomalehtimarkkinoille ja millaista sanomalehtiyritysten yhteistyö oli 1930-luvulla. Lisäksi pohdin, miksi sanomalehtikartelli ei monien muiden ajan yhteenliittymien tapaan kaatunut vuosikymmenen aikana, vaikka kartellin historiaan mahtui monenlaisia vastoinkäymisiä. Pyrkimyksenäni on näin täsmentää aiemmissa tutkimuksissa konstruoitua kuvaa sanomalehdenkustantajien välisestä, usein vaikeasta yhteistyöstä aikana, jolloin kartelleista tuli erottamaton osa Suomen talouselämää. Annettuihin kysymyksiin vastaan Suomen Sanomalehdenkustantajain Liiton tuottamien ja arkistoimien lähteiden avulla. Näitä ovat muiden muassa kustantajaliiton eri kokoonpanoissa pidettyjen kokousten kokouspöytäkirjat, jäsenille julkaistut tiedotteet, liiton käymä kirjeenvaihto sekä muut yhteistoimintaa kuvaavat kirjalliset aineistomateriaalit. Sanomalehtikartelli oli 1930-luvun Suomessa samaan aikaan sekä ongelmantäyteinen että kestävä sanomalehtiyritysten yhteenliittymä. Kartellin jäsenet rikkoivat vuosikymmenen aikana lukuisia liiton sitovia sopimuksia, riitelivät jatkuvasti keskenään sekä kilpailivat tilaajista ja ilmoittajista epäkollegiaalisin keinoin. Kartellin rivit rakoilivat tarkastelujakson aikana useasti, eikä porvarillisilla sanomalehtimarkkinoilla siten vältyttykään 1930-luvulla hintasodilta. Samalla kartellissa mukana olleet toimijat kuitenkin uskoivat yhteistyönsä tärkeyteen. Yhteistoiminta oli yleisen konsensuksen mukaan välttämätöntä, eikä ”terveitä” ja kestäviä toimintaedellytyksiä ollut mahdollista saavuttaa 1930-luvun taloudellisesti vaihtelevissa olosuhteissa muutoin kuin yhteisillä ratkaisuilla. Kustantajaliiton jäsenet, johtokunta ja asiamies työskentelivätkin päämäärätietoisesti kestävämmän ja toimivamman kartelliyhteistyön eteen, ja sanomalehtikartelli selvisi kaikista vastoinkäymisistään.

Tutkielma tarkastelee aluepolitiikan ja yrittäjyyden suhdetta Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnan kautta vuosina 1971–1987. Kehitysaluerahasto Oy oli valtion omistama osakeyhtiö, joka rahoitti kehitysalueiden elinkeinoelämää lainoilla, takauksilla ja avustuksilla. Aluksi sen tavoitteena oli kehitysalueiden teollistaminen ja työpaikkojen luominen, mutta myöhemmin keskeiseksi tavoitteeksi muodostui työllisyyden lisääminen uusien yritysten perustamiseen rohkaisemalla. Sen perustaminen kytkeytyi 1970-luvun alun poliittiseen tilanteeseen, jossa kehitysaluepolitiikkaa haluttiin tehostaa. Kehitysaluerahasto Oy:ta on käsitelty aiemmassa aluepolitiikan tutkimuksessa jonkin verran, minkä lisäksi siitä on tehty kaksi yrityshistoriikkia. Tästä huolimatta sen toimintaa ei ole tutkittu kovin syvällisesti ainakaan laadullisin menetelmin. Myös aluepolitiikan ja yrittäjyyden suhde on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa hyvin vähälle huomiolle. Tämän tutkielman tarkoitus on paikata tätä tutkimuksellista aukkoa ja arvioida Kehitysaluerahasto Oy:n toimintaa ja aluepolitiikkaa uudesta näkökulmasta. Tutkimuskysymykset keskittyvät Kehitysaluerahaston johtajien perusteluihin aluepolitiikan tarpeellisuudelle ja heidän näkemyksiinsä yrittäjyydestä. Tutkielmassa hyödynnetään myös kehitysvaltion ja yrittäjähenkisen valtion käsitteitä, ja pohditaan niiden soveltuvuutta Kehitysaluerahasto Oy:n historialliseen kontekstiin. Tätä kautta pohditaan myös valtion ja yritysten suhdetta innovaatiopolitiikassa, josta on käyty runsaasti tieteellistä vuoropuhelua. Aineistona tutkielmassa käytetään Kehitysaluerahasto Oy:n kolmen ensimmäisen toimitusjohtajan sekä heidän kanssaan samaan aikaan koko tutkimusajankohdan toimineen varatoimitusjohtajan tekstimuodossa olevia julkisia puheita, esitelmiä ja kirjoituksia sekä vähäisessä määrin myös muita asiakirjoja. Aineisto on kerätty Kehitysaluerahasto Oy:n seuraajaorganisaatio Finnvera Oy:n arkistosta. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Aineiston luonteen vuoksi tutkielman johtopäätökset jäävät melko yleiselle tasolle, sillä puheita ja julkisia esiintymisiä ei voida pitää objektiivisina kuvauksina. Niistä voidaan kuitenkin päätellä aatemaailmoja, tavoitteita ja päämääriä. Tulokset siis kuvastavat Kehitysaluerahasto Oy:n johtajien puheissa ilmenevää todellisuutta, joka täytyy ottaa huomioon niitä arvioitaessa. Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnassa aluepolitiikka ja yrittäjyyden edistäminen kytkeytyvät toisiinsa sekä yhteisenä että erillisinä tavoitteina. Keskeisiä tuloksia tutkielmassa ovat Kehitysaluerahasto Oy:n innovaatiopoliittisen toiminnan ja kehitysalueiden yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistämisen aiempia käsityksiä suurempi merkitys. Molemmat näistä havainnoista on huomioitu aiemmissa tutkimuksissa, mutta tämän tutkielman analyysin perusteella niillä saattaa olla aiemmin luultua suurempi painoarvo. Koska molempia näistä on varsin vaikea mitata, täytyy tämän tutkielman aineiston analyysin perusteellakin tyytyä vain arvioiden esittämiseen. Kolmas keskeinen havainto on 1970-luvun loppupuolen hahmottaminen yhteiskunnallisena käännekohtana. Aiemmin korostetut alueellisen tasa-arvon ja työllisyyden lisäämisen tavoitteet alkoivat menettää merkitystään noin vuodesta 1978 lähtien, ja kilpailukyvyn parantamisen ja innovaatioiden edistämisen tavoitteet korvasivat ne Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnan keskeisinä päämäärinä. Samalla aluepolitiikka jäi 1980-luvun aikana taustalle, kun yrittäjyyden merkitys korostui Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnassa entistä enemmän. Valtiomuutos suunnitteluvaltiosta kilpailukyky-yhteiskuntaan 1980-luvulta lähtien välittyy aineistosta joiltakin osin, mutta esimerkiksi uusliberalistiset vaikutteet jäivät melko vähäisiksi Kehitysaluerahasto Oy:n johtajien puheissa.