Browsing by Subject "yrityskaupat"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2013)Innovations are seen as the main contributor to economic growth. Despite the fact that innovation is central to the modern theories of growth and development, the knowledge of innovation and the microprocesses affecting macroeconomic growth is still lacking. This thesis examines the entrepreneurial innovation process and innovation commercialization. The literature review of this thesis indicates that without a successful development and commercialization process, the innovations would never access the product market or at least they would only stay there for a short period of time failing to give a positive return on invest for the innovative firms. The commercialization process adds value to the firms, end-users and economics as a whole. The purpose of this thesis is to open the role of venture capitalists in the innovation process. In addition to financing, the role of the venture capitalists is to support the commercialization process of the venture-backed companies. The role of the venture capitalist in the innovation process is explained with the help of a model shown by Norbäck and Persson in their paper The Organization of the Innovation Industry: Entrepreneurs, Venture Capitalists and Oligopolists (2009). In this entrepreneurial innovation process, the basic innovation is acquired by an incumbent firm or a venture-backed company is formed. The commercialization is performed after the investment. According to the model, venture capital industry increases the amount of innovation in the economy. Venture capitalists enhance the incentives to innovate by raising the price paid for an invention. The venture-backed company also has interests to develop the products further than incumbent firms if the developed innovation is sold to an incumbent company in an auction. This is because the incumbent firm wants to prevent the rivals from getting the developed innovation and the auction setting increases the price paid for the innovation. In conclusion, spillovers generate economic growth. As innovation and innovation development produce spillovers, the venture capitalists have a positive impact on economic growth through these factors.
-
(2022)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten unionin kilpailuoikeuden keskeisin sääntely ja sitä koskevan oikeus- ja ratkaisukäytännön linjaukset suhtautuvat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja siinä asetettuihin kestävää kehitystä koskeviin tavoitteisiin. Lisäksi siinä pyritään esittämään kestävän kehityksen maksimaaliseen edistämiseen unionin kilpailuoikeudessa tähtääviä muutosehdotuksia sekä kartoittamaan kyseiseen tavoitteeseen kohdistuvia esteitä. Euroopan unionin ja sitä edeltäneen yhteisön oikeudessa voidaan sen alkuajoista lähtien katsoa olleen läsnä vastakkainasettelu taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden välillä. Näistä kahdesta taloudelliset tavoitteet ovat säilyttäneet ensisijaisen asemansa tähän päivään saakka, mikä on heijastunut myös unionin kilpailupolitiikkaan ja sen tavoitteistoon. Kestävä kehitys alkoi saamaan osakseen huomiota unionin oikeudessa joitakin vuosikymmeniä myöhemmin, mutta muuten sen voi katsoa jakaneen unionin sosiaalisen ulottuvuuden kohtalon myös kilpailupolitiikan saralla aivan viime aikoihin asti. Käännekohtana unionin kilpailuoikeudessa voidaan pitää sen kokonaisvaltaista taloudellistamista eli modernisaatiota. Relevantin oikeus- ja ratkaisukäytännön perusteella voidaan todeta kestävän kehityksen pitämisen ei- taloudellisena tavoitteena olevan suurin oikeudellinen este sen edistämiselle tämän estäessä taloudellisten tavoitteiden ja kestävän kehityksen välisen tasavertaisen intressipunninnan. Huomioimalla myös yhteiskunnallinen todellisuus siihen kohdistuneihin muutoksineen kestävän kehityksen edistämisen oikeudellisiksi esteiksi voidaan luokitella myös instituutioiden puuttuminen ja unionin oikeuden yleisellä tasolla tapahtuvat tavoitemuutokset sekä periaatteessa myös valtiontuet. Yhteiskuntapoliittisiksi esteiksi taas voidaan luokitella työttömyyden kaltaiset välittömämmin näkyvät ongelmat. Myös talouskriisit ja muut kansantaloudelliset ongelmat ovat hidastaneet merkittävästi kestävän kehityksen edistämistä unionissa. Komission voidaan tulevaisuudessa katsoa integroivan kestävä kehitys varsin onnistuneesti osaksi taloudellista arviointia. Tätä tulevaa oikeustilaa voitaisiin kohentaa asettamalla unionin ympäristölainsäädännön noudattaminen etukäteisvaatimukseksi tehokkuuspuolustuksien hyväksymiselle sekä keventämällä näyttötaakkaa tietyiltä osin. Lisäksi taloudellisen arvioinnin puutteellisuuksien paikkaamiseksi komissiolle ja unionin tuomioistuimille olisi annettava mahdollisuus poiketa siitä suhteellisuusharkinnan perusteella.
-
Henkilökunnan kokema samastuminen ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus Aalto-yliopiston fuusiossa (2012)Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin organisaatioon samastumisen ja menettelytapojen koetun oikeudenmukaisuuden prosesseja suomalaisen korkeakoulufuusion edetessä. Pitkittäisaineisto on osa Aalto-yliopistossa tehtävää kolmevuotista 'Kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet' -tutkimusprojektia. Tämän tutkielman aineisto koostui projektin kahdesta ensimmäisestä osa-aineistosta. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun työntekijöille lähetettiin sähköpostitse kyselylomake ensimmäisen kerran vuoden 2009 helmikuussa, jolloin Aalto-yliopisto oli saanut nimensä. Yliopisto aloitti toimintansa virallisesti 1.1.2010, ja seurantakysely lähetettiin samoille henkilöille toukokuussa 2010. Molempiin kyselyihin vastasi yhteensä 765 henkilöä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli sosiaalisen identiteetin teoria ja siihen läheisesti liittyvä sosiaalisen samastumisen tutkimus sekä proseduraalisen eli menettelytapojen oikeudenmukaisuuden lähestymistapa. Tarkempana viitekehyksenä tutkimuksessa toimi ryhmään kiinnittymisen malli, jonka mukaan ihmiset tekevät ryhmäjäsenyyttään koskevia päätöksiä oikeudenmukaisuusarvioiden perusteella. Tutkielman teoriaosiossa käsiteltiin näiden lähestymistapojen lisäksi organisaation statusta eli arvoasemaa ja dominanssia eli vaikutusvaltaa sekä niiden suhdetta muihin tutkielmassa tarkasteltuihin ilmiöihin. Tutkimuskysymykset koskivat ensinnäkin vanhaan korkeakouluun samastumisen ja uuteen yliopistoon samastumisen välistä yhteyttä eli organisaatioon samastumisen jatkuvuutta. Oletuksena oli, että vanhaan organisaatioon samastuminen siirtyy uuteen organisaatioon samastumiseen eli toisin sanoen tutkittavat kokevat jatkuvuutta edesmenneen organisaationsa ja uuden organisaation välillä. Toinen tutkimuskysymys kohdistui menettelytapojen koetun oikeudenmukaisuuden ja uuteen organisaatioon samastumisen väliseen yhteyteen, ja hypoteesi oli, että oikeudenmukaisiksi koetut menettelytavat vaikuttavat positiivisesti uuteen yliopistoon samastumiseen. Toisaalta tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan kysymykseen menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutuksesta samastumisen jatkuvuuteen, ja oletus oli, että samastumisen jatkuvuus on vahvempaa niillä vastaajilla, jotka ovat samaistuneet vahvemmin aikaisempaan korkeakouluunsa. Riippumattomien muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin suhteessa alkuperäisten korkeakoulujen statukseen ja dominanssiin fuusioprosessissa. Tausta-analyysien jälkeen suoritettiin yhteensä neljä hierarkkista regressioanalyysiä, joiden avulla tarkasteltiin kontrollimuuttujien, riippumattomien muuttujien ja interaktioiden tilastollista vaikutusta uuteen organisaatioon samastumiseen. Vanhaan organisaatioon samastuminen ja menettelytapojen koettu oikeudenmukaisuus vaikuttivat uuteen organisaatioon samastumiseen kaikkien analyysien kaikissa vaiheissa. Tämä antoi viitteitä siitä, että niin vanhan organisaation säilyttäminen uuden organisaation sisällä kuin oikeudenmukaiset menettelytavat prosessin kuluessa saattavat edesauttaa fuusion onnistumista. Myös hypoteesille, jonka mukaan oikeudenmukaisiksi koetut menettelytavat vaikuttivat samastumisen jatkuvuuteen, saatiin tukea. Tämän perusteella oikeudenmukaiset menettelytavat olivat tärkeämpi uuteen organisaatioon samastumista selittävä tekijä niille vastaajille, jotka samastuivat vahvasti vanhaan organisaatioonsa. Myös vastaajien sukupuolella, työssäoloajalla ja henkilöstöryhmällä todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus Aalto-yliopistoon samastumiseen. Statuksella ja dominanssilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta riippuvaan muuttujaan, mikä saattaa johtua pienistä havaituista eroista organisaatioiden välisessä arvoasemassa ja vaikutusvallassa.
-
(2023)Viestintä- ja informaatioteknologian murros muuttaa jatkuvasti tapoja, joilla luonnollisia henkilöitä koskevia tietoja kerätään, säilytetään ja käytetään. Kehityksen seurauksena Euroopan unioni on pyrkinyt yhdenmukaistamaan tietosuojasääntelyä unionin alueella vuonna 2018 sovellettavaksi tulleen yleisen tietosuoja-asetuksen muodossa. Asetuksen säännösten rikkominen voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin, vahingonkorvausvastuuseen, henkilötietojen käyttökieltoon sekä mahdollisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen. Yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellisen riskin muodostavat myös tietosuojarikkomusten mahdolliset muut seuraukset, kuten maineen ja luottamuksen menetys kuluttajien silmissä. Tutkimuksen keskiössä on sopimus yrityskauppaan liittyvien tietosuojariskien hallinnan välineenä yrityskaupan osapuolten välisessä suhteessa sekä osapuolten ja muiden kauppaprosessiin osallistuvien tahojen välisissä suhteissa. Pyrkimyksenä on hahmottaa systemaattisesti niin soveltuvien tietosuojasäännösten kuin sopimusoikeuden periaatteiden asettamat rajat ja edellytykset tietosuojariskien tehokkaalle hallinnalle yrityskauppatilanteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan sopimusoikeudellisia keinoja hallita yrityskauppaan liittyviä tietosuojariskejä mahdollisimman tehokkaalla tavalla ostajan edun mukaisesti. Toisin kuin monet muut yrityskauppoihin liittyvät oikeudelliset vastuuriskit henkilötietojen käsittely muodostaa ostajan kannalta merkityksellisen riskin useammalla tasolla. Ostajan on ensinnäkin otettava tietosuojasääntelyn vaatimukset huomioon arvioidessaan kaupan kohteen ominaisuuksia ja siihen liittyviä riskejä. Ostaja saattaa joutua oikeudelliseen vastuuseen tai kärsiä taloudellisia vahinkoja esimerkiksi tilanteessa, jossa kohdeyhtiön ennen kaupan solmimista tekemä tietosuojarikkomus ilmenee vasta kaupan täytäntöönpanon jälkeen. Mahdollisessa kaupan jälkeisessä sopimusriitatilanteessa arvioitavaksi saattaa nousta kysymys siitä, miten ostaja on täyttänyt velvollisuutensa tarkastaa kaupan kohde. Kaupan osapuolten väliseen sopimussuhteeseen liittyvien mahdollisten riitojen lisäksi ostajan due diligence -toimien huolellisuus voi tulla arvioitavaksi tietosuojaviranomaisen tai tuomioistuimen toimesta ratkaistaessa mahdollista tietosuojasääntelyn rikkomista ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä. Ennen sitoutumista kauppaan ostajan on näin ollen tärkeää saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten kohdeyhtiö käsittelee toiminnassaan henkilötietoja. Kauppaprosessin aikaisiin henkilötietojen siirtoihin ja muuhun käsittelyyn liittyy riski siitä, että tietoja käsitellään kaupan toteuttamisen kannalta oikeutetun tahon toimesta mutta soveltuvien tietosuojasäännösten vastaisesti. Toisaalta henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan tahon puutteelliset tietoturvatoimet voivat johtaa tietovuotoihin sekä henkilötietojen päätymiseen oikeudettomille tahoille. Myyjän ja ostajan välisen tietojenvaihdon lisäksi kauppaprosessin eri vaiheissa kaupan osapuolet käyttävät pääsääntöisesti apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita kaupan toteuttamiseksi. Ostajan on osaltaan toimeksiantokohtaisesti varmistettava tällaisten järjestelyjen aikaisten henkilötietojen käsittelyjen lainmukaisuus. Tutkimus on rakenteeltaan jaettavissa neljään eri vaiheeseen, ja tutkimus etenee johdonmukaisesti läpi yrityskauppaprosessin kaupan esivaiheesta kaupan jälkihoitoon. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (2 luku) tarkastellaan yleisen tietosuoja-asetuksen vastuujärjestelmää ja vastuiden kohdentumista yrityskauppatilanteissa. Vaiheen tarkoituksena on jäsentää tietosuojariskit hallittavana riskinä yrityskauppatilanteissa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (3 luku) tarkastellaan sitä, miten yrityskaupan toteuttamisen kannalta välttämättömään tietojenvaihtoon liittyviä tietosuojariskejä voidaan hallita sopimuksin sekä, miksi ja miten ostajan tulee ottaa kohdeyhtiöön liittyvät tietosuojariskit huomioon due diligence -tarkastuksessa. Toisen vaiheen tarkoituksena on jäsentää tarve ja keinot hallita kauppaprosessin aikaiseen tietojenvaihtoon liittyvät tietosuojariskit sekä ostajan tietosuojariskejä koskevan ennakkoselvityksen merkitys ja sisältö. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa (4 luku) käsitellään keinoja, joilla ostaja voi hallita kohdeyhtiöön liittyviä tietosuojariskejä kauppakirjan ehdoissa. Kolmannen vaiheen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin ostajan on otettava tietosuojariskien erityispiirteet huomioon tietosuojariskien hallintaa koskevien sopimusehtojen muotoilussa. Tutkimuksen neljännessä vaiheessa (5 luku) tarkastelu kohdistuu yrityskaupan jälkihoitoon. Neljännen vaiheen tarkoituksena on jäsentää ostajan kaupan jälkeisten toimien merkitys kaupan kohteeseen ja kaupan jälkeiseen tietojenvaihtoon liittyvien tietosuojariskien hallinnassa.
-
(2020)Euroopan unionin (EU) alueella yritysjärjestelyä suunnittelevan yrityksen on otettava huomioon sulautuma-asetuksen (139/2004) säännökset. Sulautuma-asetus kieltää yrityskaupan osapuolina olevia yrityksiä toteuttamasta yrityskauppaa, kunnes ne ovat saaneet hyväksymispäätöksen Euroopan komissiolta. Edellä mainitun täytäntöönpanokiellon vuoksi yritykset eivät saa toteuttaa toimenpiteitä, jotka olisi mahdollista katsoa yrityskaupan täytäntöönpanoksi. Yrityskaupan ennenaikaisen täytäntöönpanon määritelmä ei ole johdettavissa suoraan sulautuma-asetuksen 7(1) artiklan sisällöstä, joten sisällöllistä tulkinta-apua haettava komission päätöksistä ja Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisesta ratkaisukäytännöstä. Jotta olisi mahdollista määritellä, milloin yrityskeskittymä on toteutettu liian aikaisin ja näin ollen virheellisesti, on tärkeää ymmärtää selkeästi täytäntöönpanokiellon ja komission vastaavan toimivallan laajuus, jonka perusteella se voi todeta sulautuma-asetuksen 7 (1) artiklan nojalla, että keskittymä on toteutettu ennenaikaisesti ennen hyväksyvää päätöstä. Edelleen yhtä tärkeää on myös se, miten täytäntöönpanokiellon täsmällinen laajuus on määritettävä. Tutkielmalla on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä. Ensinnäkin tutkielmassa selvitetään, mikä sulautuma-asetuksen 7(1) artiklan mukaisen täytäntöönpanokiellon sisältö on ja kuinka sitä tulisi arvioida suhteessa yrityskaupan ennenaikaiseen täytäntöönpanoon. Tarkoitus on myös tutkia sulautuma-asetuksen 4(1) siinä laajuudessa, kun se liittyy täytäntöönpanokieltoon. Ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon rikkomukset tapahtuvat lähtökohtaisesti yhdessä, vaikka niistä määrätään erilliset seuraamusmaksut. Toisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena on perehtyä unionin tuomioistuinten ja Euroopan komission uusimpaan ratkaisukäytäntöön. Tutkielmassa analysoidaan erityisesti EUT:n omaksuman muodollisen tulkinnan aiheuttamia ongelmia Tutkielman tarkoituksena on siten selvittää vallitseva oikeustila sen suhteen, mihin kaikkiin toimiin yrityskaupan osapuolet voivat ryhtyä ennen kilpailuviranomaisen hyväksyvää päätöstä. Tässä tutkielmassa käytetty metodologinen lähestymistapa on lainoppi. Analyysi rakentuu perusteelliseen EUT:n oikeuskäytännön, sulautuma-asetuksen, oikeuskirjallisuuden sekä artikkelien ja komission päätöksien ja suuntaviivojen tulkintaan.
Now showing items 1-5 of 5