Browsing by Author "Kunnola, Eva"

Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palvelut Suomen sairaala-apteekeissa ja lääkekeskuksissa ovat jo 2000-luvun alusta lähtien kehittyneet suuntaan, johon Maailman terveysjärjestön (WHO) lääkitysturvallisuusohjelma Medication Without Harm ohjaa. Suomen viranomaiset ovat viime vuosina linjanneet farmasistien roolista moniammatillisessa lääkehoidon toteutuksessa useissa ohjeistuksissa. Vuosina 2017–2022 kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa osastofarmasian ja kliinisen farmasian hyötyjä sekä niiden yhteyttä lääkitysturvallisuuteen on tutkittu aktiivisesti. Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palveluiden tilanteen ja niiden avulla saavutettujen hyötyjen ensimmäinen kansallinen kyselytutkimus sairaala-apteekeille ja lääkekeskuksille tehtiin Suomessa vuonna 2011, ja se toistettiin samalla menetelmällä vuonna 2016. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä vastaava valtakunnallinen seuranta-tutkimus osastofarmasian ja kliinisen farmasian palvelujen tilanteesta Suomessa vuonna 2022. Tämä tutkimus toteutettiin samalla e-lomakepohjalla kuin aikaisemmat tutkimukset, muokaten kysymyksiä ajantasaisemmaksi. Kysely lähetettiin sairaala-apteekkeihin, julkisiin ja yksityisiin lääkekeskuksiin sekä joukolle vastaanottajia kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja yrityksissä, joissa mahdollisesti tuotettiin osastofarmasian ja kliinisen farmasian palveluita. Kyselyn vastausprosentti (62 %) sekä osa tuloksista raportoitiin edeltävään tutkimukseen vertailemisen vuoksi vain sairaala-apteekkien ja itsenäisten julkisten lääkekeskusten osalta (n=29). Muut vastaajat (n=16) analysoitiin omana ryhmänään, mutta uusien kysymysten osalta raportoitiin yleisimmin kaikkien vastaajien (n=45) vastaukset yhdessä. Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palveluita tuotti 82 % (n=37/45) kaikista vastaajista. Palveluiden avulla saavutettuja hyötyjä oli tutkinut 24 % (n=9/37) kaikista vastaajista, jotka tuottivat palveluja. Kyselyn tulosten perusteella osastofarmasian ja kliinisen farmasian henkilökunta oli vastaajaorganisaatioissa kasvanut vuosina 2017–2022, ja palveluita tarjottiin yhä laajemmin erilaisissa hoitoympäristöissä. Erityisesti palvelut olivat yleistyneet potilaita vastaanottavissa yksiköissä, kuten ensiavussa ja päivystyksessä, terveyskeskusten vastaanotoilla sekä poliklinikoilla, joissa työ painottuu lääkityksen ajantasaistamiseen. Työtehtävät olivat monipuolisia, ja kliinisten asiantuntijatehtävien osuus oli edelleen kasvanut. Järjestelmälähtöinen lääkitysturvallisuuden edistäminen sekä lääkehoitoprosessin kokonaisvaltainen kehittäminen näkyivät tehtävien jakaumassa. Eniten olivat yleistyneet eri tasoiset lääkityksen arvioinnit sekä lääkitysturvallisuusauditoinnit, kun vuonna 2016 eniten oli yleistynyt lääkitystiedon ajan-tasaistaminen. Tässä kyselyssä farmasian ammattilaisten osallistuminen potilaan kotiutusvaiheeseen oli vähentynyt. Lisäksi osastofarmaseuttien logististen tehtävien selvää vähenemistä ei vielä nähty huolimatta automaation, älylääkekaappien ja osastolääketyöntekijöiden yleistymisestä. Palveluiden avulla saavutetuista hyödyistä lääkehoidon arviointien lisääntymistä oli tutkittu eniten, ja lääkehoidon arviointiin liittyvät koulutukset olivat myös eniten suoritettuja täydennyskoulutuksia. Kliinisen farmasian palveluiden kohdentamista niistä eniten hyötyville potilaille tulisi edelleen kehittää, ja täydennyskoulutukseen käytettävää aikaa tulisi organisaatioissa lisätä. Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palvelut ovat laajentuneet kotimaisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti ja keskittyvät yhä enemmän lääkitysturvallisuuden edistämiseen. Palvelut painottuvat tällä hetkellä erityisesti potilaita vastaanottaviin yksiköihin. Jatkossa kliinisen farmasian palveluita tulee kohdentaa enemmän myös potilaan kotiutusvaiheeseen, koska kansainvälisten tutkimusten mukaan se voisi olla erityisen kustannusvaikuttavaa.