Browsing by Author "Randén, Sari"

Jätevedenpuhdistamon käsittelymenetelmät eivät poista kokonaan lääkeaineita jätevedestä. Lääkeainejäämiä jää käsiteltyyn jäteveteen ja siksi niitä löytyy pintavedestä. Vielä ei ole täysin selvää, miten altistuminen lääkeainejäämille vaikuttaa ihmisten terveyteen ja ympäristön hyvinvointiin. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli ensin tunnistaa vesiympäristölle haitallisimmat lääkeaineet ja sen jälkeen selvittää, mitkä olivat haitallisimpien lääkeaineiden käyttömäärät HUSin hoitoyksiköissä vuonna 2021. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää jatkossa HUSissa, kun arvioidaan mahdollisia toimenpiteitä ympäristöriskien vähentämiseksi. Tässä tutkimuksessa ympäristöriskiä mahdollisesti aiheuttavien aineiden arviointi koski lääkeaineita, joita käytettiin ihmisten hoitoon vuonna 2021 Suomessa. Tutkimukseen otettiin mukaan ne lääkeaineet, joista oli saatavilla riittävästi dataa riskiosamäärän laskemiseksi (kun ei otettu huomioon lääkeaineen poistumaa jätevedenpuhdistamolla). Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin lääkeaineiden yhdistelmävalmisteet, eläinlääkkeet, vitamiinit, elektrolyytit, aminohapot, peptidit, proteiinit, hiilihydraatit, lipidit, kasvirohdosvalmisteet ja rokotteet. Riskiosamäärä laskettiin 521 lääkeaineelle. Lääkeaineiden, joiden riskiosamäärä oli suurempi kuin 1, katsottiin aiheuttavan riskiä vesiympäristössä: mitä suurempi oli aineelle laskettu riskiosamäärä, sitä suurempi oli ympäristöriski. 521 lääkeaineesta 39 lääkeaineen riskiosamäärä ylitti raja-arvon 1. Lääkeaineet, joiden riskiosamäärä oli yli 10, olivat ibuprofeeni, dabigatraanieteksilaatti, sulfasalatsiini, estradioli, lerkanidipiini, sertraliini, abirateroni, amoksisilliini, rifaksimiini ja vankomysiini. Näiden kymmenen vesiympäristölle haitallisimmin lääkeaineen kulutus vuonna 2021 HUSissa laskettiin hoitoyksiköittäin, jotta saatiin selville, missä hoitoyksiköissä käytettiin näitä lääkeaineita eniten. Kulutuksen laskennassa ei otettu huomioon hoitoyksiköiden jo olemassa olleita lääkevarastoja, jotka oli hankittu ennen vuotta 2021, eikä lääkehävikkiä (lääkejätettä). Tämän tutkimuksen perusteella puuttuva data oli merkittävin tulosten luotettavuuteen vaikuttava tekijä, koska ne lääkeaineet, joista ei ollut riittävästi dataa käytettävissä, jouduttiin rajaamaan tutkimuksen ulkopuolelle. Siten vesiympäristölle haitallisimpien lääkeaineiden luettelosta saattaa puuttua sinne kuuluvia lääkeaineita. Dataa olisi tarvittu etenkin lääkeaineiden poistumasta jätevedenpuhdistamolla sekä tutkimuksesta poisjääneiden lääkeaineiden kulutuksesta, teoreettisista vuorokausiannoksista ja ennustetuista vaikutuksettomista pitoisuuksista. Koska kaikkia haitallisimpia lääkeaineita ei ole vielä selvitetty, lisää tutkimusta ja työkaluja tarvitaan ongelman ratkaisemiseksi