Browsing by Subject "asetyylikoliini"

Ahmintahäiriö on epätyypillinen syömishäiriö, johon liittyy toistuvia ahmintakohtauksia, joiden aikana syödään hallitsemattomasti suuria määriä ruokaa, vaikka olo olisi jo epämiellyttävän täysi. Mantelitumake on ohimolohkon pohjukassa sijaitseva pelon ja tunteiden, mutta myös ruokahalun ei-homeostaattisen säätelyn, kannalta tärkeä rakenne. Mantelitumakkeen sentraalisen tumakkeen lateraalisen osan (CeL) solut säätelevät muun muassa ruoan palkitsevuutta ja tyydyttyneisyyden tunteen muodostumista ruokailun aikana. Suurin osa CeL:n kolinergisista hermoyhteyksistä on aivorungon pedunculopontisesta tegmentaalisesta tumakkeesta (PPT) projisoituvia hermoratoja. PPT:een kolinergisten hermopäätteiden in vivo optisen aktivaation on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu säätelevän opittua välttämiskäyttäytymistä, mutta optisen aktivaation vaikutusta ruoankulutukseen koe-eläimillä ei ole vielä tutkittu. Tämän pro gradu -tutkielman kokeellisen osan tavoite oli tutkia PPT:sta CeL:aan projisoituvan kolinergisen hermoradan in vivo optisen aktivaation vaikutusta ruoankulutukseen C57BL/6N -hiirillä. Optisen aktivaation vaikutusta tutkittiin sekä homeostaattiseen että ei-homeostaattiseen ruoankulutukseen. Ei-homeostaattisen ruoankulutuksen tutkimiseksi hiirille indusoitiin ahminnan kaltaista syömiskäyttäytymistä tarjoamalla hiirille rasvapitoista ruokaa viikoittain 24 tunnin jaksoissa. Tämän lisäksi tutkittiin ovatko optisen aktivaation vaikutukset kumottavissa asetyylikoliinireseptorien antagonistien mekamyyliamiinin tai skopolamiinin intraperitoneaalisella annostelulla. In vivo optisella aktivaatiolla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta ruoankulutukseen C57BL/6N -hiirillä. Tästä johtuen myöskään asetyylikoliinin antagonistien annostelun vaikutusta optisen aktivaation vaikutuksiin ei voitu arvioida. Tulokset viittaavat siihen, että PPT:een ja CeL:n välinen kolinerginen hermorata säätelee koe-eläimillä opittua välttämiskäyttäytymistä, mutta ei ruokahalua. Näin ollen on myös epätodennäköistä, että optisen aktivaation vaikutukset edellyttävät CeL:n proteiinikinaasi C deltaa ilmentäviä soluja. PPT:een kolinergisten hermosolujen vaikutus CeL:n toimintaa hermosolutasolla tulee kuitenkin varmistaa tarkemmissa jatkotutkimuksissa. Vaikka tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta, havaintoihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä tutkimuksen toteuttamiseen liittyneet haasteet voivat rajoittaa havaittujen tuloksien luotettavuutta.