Browsing by Subject "crisis management"

Tutkimuksen tausta: Avohuollon apteekit tekivät monia toimenpiteitä varmistaakseen apteekkipalveluiden jatkuvuuden ja lääkkeiden saatavuuden COVID-19-pandemian aikana. Kriisijohtamisen prosessiteoria antaa rakenteellisen viitekehyksen kriisien ymmärtämiseen ja hallintaan. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten avohuollon apteekkien kriisijohtamisprosessia COVID-19-pandemian aikana käyttäen kriisijohtamisen teoriaa teoreettisena viitekehyksenä. Menetelmät: Poikkileikkauskyselytutkimus kehitettiin kriisijohtamisen prosessiteorian pohjalta ja lähetettiin suomalaisille avohuollon apteekkareille sekä yliopistoapteekkien johtaville proviisoreille toisen pandemia-aallon aikana loka–marraskuussa 2020. Logistisen regressioanalyysin avulla tutkittiin, oliko johdon riskinäkemyksellä yhteyttä kriisivalmiuteen, ja miten kriisisuunnitelmat, tiimit ja yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa olivat yhteydessä pandemian vaikutuksiin avohuollon apteekeissa. Avoimista vastauksista saatu laadullinen aineisto ryhmiteltiin samankaltaisuuksien perusteella. Tulokset: Kyselyyn vastasi yhteensä 221 apteekkaria ja johtavaa proviisoria (vastausprosentti 36,7 %). Apteekeista 79,6 %:lla oli olemassa pandemiasuunnitelma ennen kriisiä. Pandemiakriisitiimi oli nimetty 35,3 %:lla apteekeista ja 33,5 % lisäsi tai paransi yhteistyötä muiden apteekkien tai lääkehuollon toimijoiden kanssa. Kollektiivinen päätöksenteko ja ulkoisen yhteistyön lisääminen tai parantaminen olivat yhteydessä vähäisempiin negatiivisiin vaikutuksiin johdon jaksamisessa. Lisäksi kollektiivinen päätöksenteko oli yhteydessä vähäisempiin negatiivisiin vaikutuksiin organisaation taloudessa. Kirjallisuudesta poiketen olemassa olevalla pandemiasuunnitelmalla oli enemmän negatiivisia vaikutuksia organisaatioiden resursseihin. Yhteyttä apteekkarin riskinäkemyksen ja apteekkien kriisivalmiuden välillä ei havaittu. Johtopäätökset: Apteekkien tekemät toiminnalliset muutokset ja infektion ehkäisy- ja torjuntakäytännöt mahdollistivat keskeisten palvelujen tarjoamisen pandemian asettamista haasteista huolimatta. Oppimista ja sopeutumista tapahtui reaaliajassa kriisin aikana. Kollektiivisen päätöksenteon kehittäminen ja yhteistyö kollegoiden ja muiden lääkehuollon toimijoiden kanssa voivat parantaa apteekkarien jaksamista ja apteekkien taloutta tulevissa kriiseissä. Jatkotutkimuksissa voitaisiin hyödyntää laadullisia tutkimusmenetelmiä ja tutkia tarkemmin kollektiivista päätöksentekoa sekä vaikuttavan kriisisuunnitelman sisältöä avohuollon apteekkien kontekstissa.