Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hinnat"

Sort by: Order: Results:

  • Lindholm, Anni (2023)
    Biologisten lääkkeiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2000-luvulla, mikä on hoidollisten hyötyjen ohella lisännyt lääkekustannuksia. Vaihtokelpoisten ja halvempien biosimilaarien käyttöä on edistetty koulutuksella, lääkemääräyskäytäntöjen ohjauksella ja lainsäädännöllä. Vuosina 2024–2025 useat avoterveydenhuollossa käytettävät biologiset lääkkeet tulevat apteekissa tapahtuvan lääkevaihdon (apteekkivaihdon) piiriin. Potilaiden näkemykset biologisista lääkkeistä ovat tärkeä tutkimusaihe hoitotulosten, lääkevaihdon, rationaalisen lääkehoidon edistämisen ja lääkepolitiikan kehittämisen näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia potilaiden näkemyksiä biologisten lääkkeiden hinnoista, kustannuksista ja niiden merkityksestä. Tavoitteiden mukaiset tutkimuskysymykset liittyivät: 1) potilaiden preferenssiin lääkkeiden hoidollisesta arvosta lääkkeen hintaan verrattuna (ensisijainen tutkimuskysymys) ja yhteiskunnan lääkesäästöistä, 2) lääkkeiden hinnan merkitykseen lääkevaihdossa (potilaiden taloudellisten taustatekijöiden vaikutus ja euro-määräinen hyväksymis/maksuhalukkuus lääkevaihdossa) ja 3) potilaan oman lääkehoidon kustannettavuuteen. Tutkimus perustui Yliopiston Apteekin (YA) ja Helsingin yliopiston (HY) tammikuussa 2021 toteuttaman kyselytutkimuksen aineistoon. Kyselyyn vastasivat YA:n kanta-asiakkaat sekä Reumaliiton ja IBD- ja muut suolistosairaudet ry:n viestinnän kautta tavoitetut henkilöt. Kysely oli kohdistettu reuma-, IBD- (tulehduksellinen suolistosairaus) ja ihopsoriasispotilaille, jotka käyttivät alkuperäistä biologista lääkettä (BA), biosimilaaria (BS) tai perinteisiä pienimolekyylisiä lääkeitä (PL). Vastaajia oli yhteensä 1338 (BA-käyttäjiä 226, BS-käyttäjiä 71 ja PL-käyttäjiä 1041). Tulosmuuttujina käytettiin yksittäisiä kysymyksiä ja summamuuttujia. Lääkekäyttäjäryhmän ja muiden taustamuuttujien yhteyttä tulosmuuttujiin tutkittiin kaksi- ja monimuuttuja-analyyseillä. Suurin osa (83 %) potilaista oli sitä mieltä, että lääkkeen hinta ei saisi vaikuttaa lääkkeen valintaan biologista lääkettä määrättäessä, ja 62 %:n mielestä biosimilaarien käyttö auttaisi säästämään terveydenhuollon lääkekustannuksissa ja mahdollistaisi suuremman potilasmäärän hoidon biologisilla lääkkeillä. Potilaan taloudelliset taustatekijät eivät olleet monimuuttuja-analyysin perusteella yhteydessä näkemyksiin biologisten lääkkeiden lääkevaihdosta tai kiinnostukseen lääkevaihdosta. Jos biologisen lääkkeen hypoteettinen omavastuuhinta potilaalle olisi 600 euroa vuodessa, 14 % alkuperäisvalmisteen käyttäjistä olisi valmis vaihtamaan biosimilaariin, jos sen kustannus olisi hänelle 30 % nykyistä pienempi. Biosimilaarien käyttäjistä 38 % olisi valmis maksamaan lisää saadakseen alkuperäisvalmisteen. Biologisten lääkkeiden käyttäjillä (BA 36 % ja BS 44 %) oli ollut enemmän taloudellisia ongelmia lääkkeiden ostossa kuin perinteisten lääkkeiden käyttäjillä (25 %) (p <0,001). Potilaat suhtautuivat yleisesti myönteisesti biosimilaarien käyttöön lääkekustannusten hillitsemiseksi, mutta pitivät hoidollisia perusteita hintaa tärkeämpänä. Potilaan taloudelliset tekijät eivät olleet yhteydessä näkemyksiin lääkevaihdosta tai vaihtohalukkuuteen. Merkittävä osa potilaista on kiinnostunut vaihdosta edullisempaan biosimilaariin. Tulokset korostavat biologisiin lääkkeisiin ja lääkevaihtoon liittyvän lääkeinformaation merkitystä.