Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hoitosuositus"

Sort by: Order: Results:

  • Alzheimerin taudin riskiä lisäävät lääkeaineet ja niiden hallittu lopettaminen (deprescribing) – valmisteyhteenvedoista, pakkausselosteista ja hoitosuosituksista saatavilla oleva informaatio 
    Al-Salman, Sahar (2024)
    Alzheimerin taudin riskiä lisää monet tekijät sekä mahdollisesti tietyt lääkkeet. Näiden riskien monitoroinnilla saattaa olla suotuisa vaikutus ennusteeseen. Näin ollen riskiä lisäävät lääkkeet olisi erityisen tärkeää tunnistaa ja lopettaa tai rajoittaa käyttöä korvaamalla muilla lääkeryhmillä tai lääkkeettömillä keinoilla. Pitkäaikaisesti käytössä olleiden lääkkeiden hallittu lopettaminen eli annosten pienentäminen tai lopettaminen vaatii varovaisuutta ja tarkkaa harkintaa, jotta vältytään lopetusoireilta eikä heikennetä elämänlaatua. Tämän Tutkielman tavoitteena oli tutkia, kuinka kognitiivisia haittoja aiheuttavia lääkeaineita voidaan lopettaa hallitusti, jotta vältytään irreversiibeleiltä kognitioon kohdistuvilta haitoilta. Tämä toteutettiin tutkimalla lääkevalmisteiden lakisääteisistä valmisteyhteenvedoista (SmPC), pakkausselosteista ja muista keskeisistä terveydenhuollon ammattilaisille suunnatuista tietolähteistä̈ löytyvää tietoa trisyklisten masennuslääkkeiden ja bentsodiatsepiinien hallitusta lopettamisesta. Tutkimusta varten tarkasteltiin kaikkia Suomessa huhtikuussa 2024 markkinoilla olleita lääkeaineita, joilla on merkittäviä antikolinergisia vaikutuksia. Lisäksi tarkasteltiin tuolloin markkinoilla olleita unilääkkeinä käytettyjä bentsodiatsepiineja. Näistä tutkimukseen sisällytetyt lääkeaineet valittiin sen perusteella, että niiden lopettamisessa tulisi noudattaa varovaisuutta (valittiin trisykliset masennuslääkkeet ja bentsodiatsepiinit). Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä, jossa aineistona käytettiin tutkimukseen valittujen lääkkeiden (amitriptyliini ja nortriptyliini, diatsepaami, oksatsepaami ja loratsepaami) valmisteyhteenvetoja (n = 5), pakkausselosteita (n=5), kansainvälisesti merkittävää hoitosuositusta: 1) American Psychological Association APA: Practice Guideline for the Treatment of Patients with Major Depressive Disorder, Yhdysvallat, 2) National Institute for Health and Care Excellence NICE: Depression in Adults: Treatment and Management, 3) NICE: Medicines Associated with Dependence or Withdrawal Symptoms: Safe Prescribing and Withdrawal Management for Adults, 4) The Maudsley: Deprescribing Guidelines Antidepressants, Benzodiazepines, Gabapentinoids and Z-drugs, Iso-Britannia sekä yhtä kansallista hoitosuositusta (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Unettomuus Käypä̈ hoito -suositus). Tiedon määrä, sisältö ja laatu vaihtelivat tietolähteiden välillä. Trisyklisten masennuslääkkeiden hallitusta lopettamisesta löytyi selkeästi vähemmän tietoa kuin bentsodiatsepiinien hallitusta lopettamisesta. NICE:n hoitosuositukset täydensivät toisiaan lääkityksen hallitusta lopettamisesta. APA- ja käypä hoito -ohjeistukset sisälsivät tietoa yleisellä tasolla, mutta eivät sisältäneet yksityiskohtia lääkityksen hallitusta lopettamisesta. Muistin ja kognition kannalta huomattiin, kuinka trisyklisten masennuslääkkeiden valmisteyhteenvedoista ja pakkausselosteista puuttui kokonaan tietoa mahdollisista muistiin tai kognitioon kohdistuvista haitoista. Bentsodiatsepiinien mahdollisista muistiin tai kognitioon kohdistuvista haitoista taas löytyi jonkin verran tietoa, mutta tieto oli suhteellisen rajallista ja epätarkkaa.
  • Masennuslääkkeiden hallittu lopettaminen (deprescribing) – valmisteyhteenvedoista ja muista ammattihenkilöiden tietolähteistä saatavilla oleva tieto 
    Engström, Isanora (2023)
    The long-term use of antidepressants has increased significantly worldwide in recent decades. Deprescribing and the expertise related to it is an important part of the individual drug treatment optimization, the management of long-term diseases, the avoidance of adverse drug effects and the improvement of treatment outcomes. The aim of this thesis was to examine the information found in the statutory Summary of Product Characteristics (SmPC) and other key information sources for healthcare professionals about antidepressant deprescribing. A qualitative content analysis was conducted on SmPC (n=15) of the antidepressants (escitalopram, mirtazapine, sertraline, citalopram, venlafaxine) selected for the study, three national depression treatment guidelines (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Depressio Käypä hoito -suositus, American Psychological Association APA: Practice Guideline for the Treatment of Patients with Major Depressive Disorder, United States and National Institute for Health and Care Excellence NICE: Depression in Adults: Treatment and Management, United Kingdom) and one decision supporting deprescribing tool (MedStopper). The content, quantity, and quality of information about antidepressant deprescribing varied between the information sources included in the study. However, the information found in the SmPC and the MedStopper -tool was mostly in line with the information found in the clinical practice guidelines included in the study. Most general information about antidepressant deprescribing or measures that can be used to guide deprescribing was found in the clinical practice guidelines. In all examined sources, antidepressants were recommended to be discontinued in a controlled manner by gradually reducing the dose. However, the recommended duration of the dose reduction varied in different information sources. A detailed dose reduction program was not found in most of the information sources. A detailed dose reduction program was found in only one clinical practice guideline (NICE) and the MedStopper -tool. The continuation of antidepressant treatment after remission and the timing of stopping the medication was discussed in only two clinical practice guidelines (APA and Käypä hoito). However, instructions for action if severe or intolerable discontinuation symptoms appears were found in almost all information sources. Only the clinical practice guidelines mentioned the recurrence of depression as a possible harm when stopping the medication and instructed how to act in the event of a possible relapse. Benefits related to antidepressant discontinuation was not mentioned in any of the examined information sources and only one clinical practice guideline (NICE) discussed barriers related to stopping antidepressants. The information found in individual information sources was insufficient and provided little support for healthcare professionals to guide deprescribing. Current key sources of information for healthcare professionals provide limited information and relatively imprecise guidance on antidepressant deprescribing and how to support the antidepressant discontinuation process. Better randomized clinical trials are needed to develop clearer and more extensive evidence-based guidelines for healthcare professionals on antidepressant deprescribing and to prevent unnecessary long-term antidepressant treatment and patient exposure to possible adverse drug effects.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO