Browsing by Subject "kartoittava kirjallisuuskatsaus"

Syöpäsairaudet tai niiden hoito aiheuttavat potilaille usein huomattavaa fyysistä ja psyykkistä taakkaa. Merkittävien fysiologisten muutosten lisäksi hoidot johtavat usein voimakkaaseen ahdistuneisuuteen, psyykkisiin liitännäissairauksiin ja heikentyneeseen yleiseen elämänlaatuun. Näiden oireiden kasaantuessa ne heikentävät merkittävästi potilaiden elämänlaatua, arjen toimintakyvyn ja henkisen jaksamisen madaltuessa. Syöpäpotilaiden monet subjektiiviset oireet jäävät kuitenkin usein alihoidetuiksi tai hoitavalta taholta tunnistamattomiksi. Hoitoihin tai sairauteen liittyvien oireiden piiloon jääminen saattaa johtaa madaltuneeseen hoitoon sitoutumiseen, korkeampiin kuolleisuuslukuihin ja on terveydenhuollon tuottajan näkökulmasta tehotonta. Rutiininomainen ja spesifisti kohdennettu oireiden seuranta on tärkeää niiden oikea-aikaista ja tehokasta esilletuontia varten ja se on yhdistetty parantuneeseen hoitovasteeseen syöpäpotilailla. Kliinisten tulosten seurannan tueksi hoidon onnistumista voidaan seurata validoiduilla potilaslähtöisillä mittareilla (vointimittarit, PROM ja potilaskokemusmittarit PREM). Niillä voidaan saada oikein käytettynä riippumatonta ja reaaliaikaista tietoa potilaiden kokemasta terveydentilasta. Potilaskeskeisen (arvoperustaisen) terveydenhuollon kehitystyön edistyessä tutkimustieto hoidon vaikuttavuuden mittaamisesta potilaiden itse raportoimien tulosten avulla perinteisten kliinisten mittareiden lisäksi tulee korostumaan. Syöpähoitoja tarvitsevien määrän kasvu ja uusien, kalliiden pienmolekyylisten, biologisten, ja geeniterapiahoitojen markkinoille tuleminen, tuottavat taloudellisen paineen kestäville ja arkikäytössä vaikuttaville ratkaisumalleille hoidon toteutuksen tutkimukselle. Modernien viestintäjärjestelmien käyttö potilaiden raportoimien tulosten esilletuonnissa ja tallentamisessa voi tarjota mahdollisuuden parantaa vaikuttavuuden mittaamisen toteutusta kliinisessä arjessa. Tutkielman yhteistyöorganisaatio Istekki oy pyrkii kehittämään terveysteknologisia ratkaisuja julkisen terveydenhuollon käyttöön. Kartoittavan katsauksen periaatteiden mukaisesti, tutkimalla järjestelmällisesti olemassa olevaa kirjallisuutta selvitettiin, minkälaisia mittareita erilaisissa syöpähoitoja tarjoavissa ympäristöissä on käytetty. Katsauksen aineisto koostui 20 vertaisarvioidusta alkuperäistutkimuksesta, jotka keskittyivät potilaslähtöisten mittareiden käyttöön onkologisessa ympäristössä. Näistä saatiin tarkasteluun 28 erilaista validoitua potilaslähtöistä mittaria. Digitaalisten alustojen käyttö mittareiden käyttöympäristönä korostui kaikissa tutkimuksissa. Oikein käytettynä potilaslähtöiset mittarit edistivät potilaiden ja hoitohenkilökunnan välistä kommunikaatiota, potilastyytyväisyyttä ja mahdollistivat hoidon vaikutusten reaaliaikaisen seurannan potilasnäkökulmasta. Kuitenkin tekniset, kulttuuriset ja organisatoriset esteet, kuten koulutuksen puute, resurssien niukkuus ja tiedon puute (asenteet), ovat haasteita, jotka hidastavat mittareiden käyttöönottoa kliiniseen arkeen. Vointimittareiden tehokas hyödyntäminen edellyttää kattavaa koulutusta, selkeitä käyttöönotto- ja reagointistrategioita, sekä hyvin saatavissa olevaa teknistä tukea niin potilaille, kuin henkilökunnallekin.