Browsing by Subject "lääkeneuvonta"
Now showing items 1-3 of 3
-
Biologisiin lääkkeisiin ja biosimilaareihin liittyvä osaaminen suomalaisissa avohuollon apteekeissa (2024)Biological medicines are used, for example, in the treatment of diabetes, cancer, and autoimmune diseases. Biological medicines cause a significant part of the costs of prescription drugs in outpatient care. In Finland, automatic substitution of biological medicines will be introduced in 2024–2025 to promote the use of biosimilars and to increase price competition. When substituting biological medicines, pharmacists are required to counsel the customer and ensure proper use of the new administration device. The objective of this study was to study Finnish community pharmacists’ knowledge about biological medicines and biosimilars and the need for further training. Data was collected with an electronic questionnaire and analyzed using frequencies and percentages. Associations between background variables and readiness for automatic substitution were analyzed using crosstabulation and chi-squared test. Differences in drug-specific knowledge were compared using sum variables. Most pharmacists (n=899) answered that they understood at least the basics of what biological medicines and biosimilars are. The important role of biosimilars in reducing society's drug costs seemed to be well understood, but only one in four (25.0%) felt that they were ready for automatic substitution. Master’s degree in pharmacy, graduating as a pharmacist (BSc) between 2010 and 2022, and working in community pharmacy for less than 10 years after graduating as pharmacist (BSc) increased the experience of readiness for automatic substitution. Previous work in the pharmaceutical industry or wholesale trade, in official positions or in research and teaching positions also increased the experience of readiness for automatic substitution, as well as clinical expertise or additional training in the field of pharmacy. Drug-specific knowledge seemed to be best about enoxaparin and insulins. Further training was needed especially on the differences of administration devices and giving injection advice. The strength of this study was a representative sample of pharmaceutical personnel working in Finnish community pharmacies, although low response rate weakens generalizability of the results. The results give an indication of how Finnish community pharmacists assessed their knowledge about biological medicines and biosimilars before the introduction of automatic substitution in Finland. Further research is needed to monitor the development of knowledge about biological medicines and to examine customers’ experience on the quality of medication counselling related to biological medicines at pharmacies.
-
(2009)Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus määrittelevät lääkitysturvallisuuden lääkkeiden käyttöön liittyväksi turvallisuudeksi, joka voi vaarantua missä tahansa lääkehoidon vaiheessa. Yksi lääkitysturvallisuuteen vaikuttava lääkehoidon osa-alue on lääkeneuvonta. Koska lääkkeitä käytetään ammattilaisilta saatujen ohjeiden perusteella, on lääkeneuvonnan kehittäminen tärkeää. Lääketietouden lisäämisen ohella lääkeneuvonnalla voidaan vaikuttaa lääkkeiden käyttäjien asenteisiin. Lapsen lääkitykseen kohdistuva lääkeneuvonta on haasteellista, sillä huomio täytyy kiinnittää sekä lapseen että vanhempiin. Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettavan lapsipotilaan lääkeneuvonnan sisältöä ja kehitystarpeita sekä lääkeneuvonnan toteuttamiseen vaikuttavia asioita. Lisäksi tutkimuksen avulla selvitettiin vanhemmille kotiutuksen jälkeen ongelmallisia lääkehoitoon liittyviä asioita. Tutkimusaineistona käytettiin HUS:n Lastenklinikalla työskentelevien sairaanhoitajien teemahaastatteluja. Toisena aineistona käytettiin vanhempien osastolle soittamia, lasten kotiutuksen jälkeistä lääkehoitoa koskevia puheluita. Aineiston keräys tapahtui hoitajien avulla heidän kirjatessaan tarkoitusta varten muodostettuun lomakkeeseen ylös ne lääkehoitoa koskevat kysymykset, joita vanhemmat soittavat osastoille kotiutuksen jälkeen. Keräykseen osallistuivat HUS:n infektio-osaston, lastentautien osaston ja munuais- ja elinsiirto-osaston hoitajat. Syyskuun 2009 aikana suoritettuihin teemahaastatteluihin osallistui 10 infektio-osaston sairaanhoitajaa. Kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu, sairaanhoitajilla on suuri vastuu sairaalassa annettavasta lääkeneuvonnasta. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat pyrkivät kattavaan lääkeneuvontaan. He painottavat erityisesti perheen pärjäämistä kotona havainnollistamalla antamaansa neuvontaa kirjallisen materiaalin ja antotekniikkaan liittyvän opetuksen avulla, sekä kiinnittämällä huomiota perheen asenteisiin lääkehoitoa kohtaan. Esteinä lääkeneuvonnan toteuttamiselle koettiin sekä vanhempien että hoitajien kiire, joidenkin vanhempien vääränlainen asenne, hoitajien ja vanhempien kielimuurista johtuvat kommunikaatio-ongelmat, neuvontatilan rauhattomuus sekä hoitajille suunnattujen yhteisten ohjeistuksien puute. Lääkeneuvontaan liittyviksi kehityskohteiksi nousivat sekä vanhemmille että hoitajille suunnatut kirjalliset ohjeet, lääkkeisiin liittyvä lisäkoulutus, neuvonnan ajoitus, neuvontatila ja osastofarmaseutin osallistuminen neuvontaan. Kahden kuukauden tutkimusjakson aikana loka-marraskuussa 2009 kirjattiin osastoilla yhteensä 26 kotiutetun potilaan lääkehoitoa koskenutta puhelua. Infektio-osastolle tulleet yhteydenotot (n=7) koskivat pääasiassa lääkkeen annosteluaikoja ja kuurin tarkkaa kestoa. Yksi puhelu koski haittavaikutuksen ilmaantumista ja yksi antotekniikkaa. Lastentautien osastolle tulleista puheluista (n=11) kymmenen koski insuliinien annostusten muuttamista verensokeriarvojen korjaamiseksi. Munuais- ja elinsiirto-osastolle vanhemmat soittivat yleensä kysyäkseen annosteluun liittyviä erityisasioita, kuten annostelua oksennuksen, väärän lääkkeenantoajan ja yliannoksen jälkeen.Munuais- ja elinsiirto-osastolla puheluita kirjattiin yhteensä kahdeksan. Tutkimuksen mukaan hoitajien antama lääkeneuvonta on perusteellista. Lääkehoitoon liittyviä asioita jää kuitenkin vanhemmille epäselväksi, vaikka huomiota kiinnitetään niihin asioihin, joissa vanhemmat tarvitsevat eniten tukea. Osastoille kehitetyn lääkeneuvontamallin tarkoitus on auttaa hoitajia lääkeneuvonnan toteutuksessa, mutta huomionarvoista olisi myös osastofarmaseutin mahdollisuus osallistua neuvontatilanteeseen. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, millä tavalla neuvontamallia hyödynnetään neuvonnan toteuttamisessa. Erityisesti lapsille suunnattua lääkeneuvontaa on kehitettävä.
-
(2010)It was given a task to the Finnish Medicines Agency (Fimea) to prepare a national Medicines Information Strategy. The strategy process can be divided into four stages: 1) the collection and analysis of the information, 2) the determination of the strategy and the vision, 3) the realization and 4) the follow-up stage of the strategy. In the European Union (EU) the High Level Pharmaceutical Forum has drawn up the criteria for the high quality medicines information (MI) and the recommendations to improve the quality and availability of the MI directed to the consumers. The most significant medicines related political actions in Finland in the 21st century are the Medicine policy 2010 -document, the strategies of the National Agency for Medicines and the TIPPA-project. The objective of the Master's thesis was to produce the information to Fimea's MI work. The electric questionnaire was drawn up in the Ministry of Social Affairs and Health. After a pilot test, the questionnaire was sent by email to all national Medicines Authorities in EU (n=27) in November 2009. The purpose of the questionnaire was to find out 1) the significance of the medicine information in the national legislation, 2) the possible MI strategies and 3) the control mechanisms of the medicine information directed to the consumers. The medicines information strategies were found in the United Kingdom (UK), Italy and Germany. Furthermore, the strategy process was unfinished in four countries. In the strategy of the UK 25 concrete actions were presented during a three-year strategy period to improve the quality and availability of the MI and to improve the cooperation between public and private actors. The information and communication technology (ICT) was in the centre of the medicines information offered to the consumers. ICT was utilised by publishing Patient Information Leaflets in Internet and by developing medicines information web pages, digitally patient counseling services and quality certificates. The results of the survey can be utilised as a part of the Fimea's Medicines Information Strategy process. Further studies, for example an analysis of the interest groups, are needed before the preparation of the national strategy. Furthermore, experiences of the implementation of the strategy and the results reached in the UK should be clarified.
Now showing items 1-3 of 3