Browsing by Subject "silmä"

Silmätipat ovat silmälääkkeiden yleisin annostelumuoto, mutta silmään imeytyvän lääkeaineen osuus jää pieneksi. Esimerkiksi glaukoomaa sairastaa maailmanlaajuisesti noin 80 miljoonaa potilasta, mutta glaukoomalääkkeiden hyötyosuus etukammiossa on vain 1–7 %. Päällimmäiset syyt heikkoon hyötyosuuteen ovat lääkeaineen nopea poistuminen silmän pinnalta mm. systeemiverenkiertoon sekä sarveiskalvon heikko läpäisevyys. Tästä syystä lääkeaineen permeaatio sarveiskalvon läpi on ollut tutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Lääkeaine voi imeytyä silmän pinnalta etukammioon sarveiskalvon läpi passiivisella diffuusiolla ja aktiivisesti transporttereiden välityksellä. On vielä pitkälti epäselvää, että mitä transporttereita löytyy aktiivisena ihmisen sarveiskalvosta ja että kuinka paljon eri lääkeaineet hyödyntävät transporttereita imeytyessään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa transportterien aktiivisuutta ihmisen sarveiskalvon epiteelisolulinjassa (HCE) sekä kanin eristetyssä sarveiskalvossa. Tutkimuksessa käytettiin radioleimattuja lääkeaineita, joita käytetään silmälääkkeenä (kliinisesti tai tutkimusvaiheessa) ja joiden tiedetään olevan eräiden transporttereiden substraatteja ja/tai inhibiittoreita. HCE-soluilla tehtiin in vitro aika-lineaarisuus- ja inhibitiosolunottokokeita ja kanin eristetyllä sarveiskalvolla permeabiliteettikokeita ex vivo. Tulosten mukaan kaikilla lääkeaineilla näyttäisi olevan aktiivista kuljetusta HCE-soluissa, mutta aktiivisen kuljetuksen osuus ja että mitkä transportterit ovat vastuussa kuljetuksesta, on epäselvää. Kiinnostava tulos oli, että inhibiittoreista MK-571 inhiboi metotreksaatin solunottoa HCE-soluissa sekä permeabiliteettia kanin sarveiskalvon läpi apikaali-basolateraalisuunnassa. Tulokset viittaavat influksitransportterien inhibitioon, mutta tarkempia johtopäätöksiä on hankala tehdä. Silmän ja sarveiskalvon transportteritutkimus on vielä alkutekijöissä ja lisää tutkimustietoa aiheesta tarvitaan.