Browsing by Subject "media"

In response to the increasing need for an effective method to compare student performance on the international scale, the Organization for Economic Cooperation (OECD) launched the Program for International Student Assessment, better known as the PISA, in 1997. As such, PISA not only establishes an internally agreed upon framework between countries, but it also binds the commitment of OECD member states to regularly assessing the impact of educational systems on student performance. According to the first published PISA results, PISA “aims at providing a new basis for policy dialogue and for collaboration in defining and operationalizing educational goals— in innovative ways that reflect judgment about the skills that are relevant to adult life.” In simple terms, PISA seeks to evaluate how well 15-year-olds are prepared for the challenges they will face in life. Finland has ranked among the top countries since the first administration of the triennial PISA in 2000. Despite measuring well against its OECD counterparts, Finland, which once topped the PISA ranks, has since experienced a relative decline in performance. The mediation of PISA results has undeniably affected Finland’s image of education. This media discourse analysis uses major American newspaper outlets to unearth how Finland’s image has been affected by PISA results. These newspapers’ presentations of Finnish PISA performance further reveal how the US understands its own academic system. Ultimately, PISA asserts that academic institutions can make a profound difference on the individual, country, and global levels. Since PISA results can influence the academic decisions and policies of a given country, then the assessment must also make a difference on the individual, country, and global levels. Since the OECD drives forward the PISA, then the OECD also has an influence on the beforementioned levels. Thus, the OECD not only shapes representations of countries, but it also hinges on media as a vehicle by which to deliver these representations internationally. Although commonly overlooked, the OECD is a relevant and power-wielding actor because its PISA index reinforces and challenges narratives of academic exceptionalism, as exemplified by the case of Finland in this study. Does the OECD’s positioning as an overlooked actor magnify its power?

Tämän pro-gradu tutkielman tarkastelun keskiössä on ”2.5D teatterina” tunnettu japanilaisen populaarikulttuurin ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena on esitellä ilmiön historiaa ja pääpiirteitä sekä avata lukijalle sen asemaa japanilaisen populaarikulttuurin piirissä nykypäivänä. Aiheen esittelyn lisäksi tässä pro-gradussa toteutettu tutkimus keskittyy pohtimaan millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ilmiöllä on kahden muun japanilaisen populaarikulttuuri-ilmiön, mangan ja animen, ilmaisukeinojen kanssa. Tutkielma käsittelee kysymystä siitä miksi yleisö haluaa kokea samat tarinat yhä uudelleen ja uudelleen erilaisten adaptaatioiden muodossa, sekä pyrkii selvittämän miten kyseiset narratiivit tunnetiloineen ilmaistaan kolmessa hyvin erilaisen taiteenlajin muodossa. Näitä kysymyksiä lähestytään tutkielmassa ristianalysoimalla kaksi alkuperäisessä Kuroshitsuji-mangassa nähtyä keskeistä kohtausta kolmessa eri medialajissa printistä animaatioon ja teatteritaiteeseen. Pro-gradussa käytetty aineisto koostuu vuosien 2015–2016 aikana kenttätyöskentelyn avulla kerrytetystä materiaalista sisältäen muun muassa osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja 2.5D teatterin alan ammattilasten kanssa. Analyysiaineistoon puolestaan sisältyy manga-pokkareita, anime-jaksoja sekä filmatisoitu teatteriesitys. Kenttätyöskentely on toteutettu japaniksi ja kaikki analyysiaineisto on myös koostettu alkuperäiskielisestä materiaalista. Tutkielmaa tukevana lähdeaineistona käytetään japanilaiseen populaarikulttuuriin liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään mangan, animen ja teatterin yksilöllisiä ilmaisullisia konventioita joiden avulla kukin taiteenlaji toteuttaa oman versionsa samasta perustavanlaatuisesta tekstistä. Näiden keinojen avulla gradussa toteutetaan poikkimediaalinen analyysi jonka tarkoituksena on demonstroida eri taiteenlajien ilmaisullisia eroavaisuuksia. Media-analyysin pohjalta saatujen tulosten pohjalta käy ilmi, että printissä, animaatiossa ja esittävän taiteen muodossa ilmaistuna samaan narratiiviin pohjautuva teos toteutetaan pitkälti kunkin taiteenlajin omin keinoin alkuperäistekstiä vaihtelevassa määrin kunnioittavasti muovaten. Mangassa keskeisenä ilmaisun keinona toimii taiteilijan piirrosjälki ja kyky hyödyntää taiteenlajille ominaisia visuaalisen kerronnan tyylejä kuten erilaisia ikoneja, paneeleja sekä kuvakulmia. Animaatiossa puolestaan ilmaisun keskiöön sijoittuu teknisten keinojen lisäksi myös ääni- ja musiikkisuunnittelu. Teatterissa sen sijaan pääasiallinen narratiivinen ja emotionaalinen ilmaisu painottuu teknisten ratkaisujen ohella näyttelijäsuorituksiin, sekä yleisön ja esiintyjän välillä vallitsevaan yhtäläisyyden ja läsnäolon tunteeseen. Yhteistä kaikille formaateille on tavoite pyrkiä vuorovaikutukseen lukijan, katsojan tai yleisön kanssa muodostamalla kognitiivisesti palkitseva yllätyksellisyyttä ja tuttuuden tunnetta yhdistävä kokemus.

In this paper, I examine the discussions around the concept of carbon sinks. From those discussion of Finnish forestry, I identify frames based on a media material of 108 news articles combining the methodologies of frame analysis and content analysis. I aim to contextualize the carbon sink discussions of the latter half of 2010s and examine how the natural science-based term is used to support varying policy agendas. Building from background literature on the media as a societal actor and a context around Finnish forest discussions and mismatches between science and forest policy, I reflect on the ways that Finnish media frames and contextualizes carbon sink-related forest discussions. Eventually, I identify three dominant and eight secondary frames that describe the ways of using and the transforming of carbon sink as a term in detail. The dominant frames divide the discussion into two clashing ways to communicate carbon sink issues and a third middle ground way of understanding and using the term. The middle ground frame identifies the conflict between the clashing frames and suggests reaching to an understanding as a priority goal in terms of optimal climate change policy. I discuss the results in terms of the frames' policy implications. In addition, I ask how they signal potential developments in forest and climate policy and discourse. The analysis shows that the clearest disagreements in the carbon sink conflicts raise from how forestry restricting policies are seen to affect carbon sink levels and how prominent a role should forest industry have in meeting national and international climate policy targets. The study confirms that carbon sink as a term transforms into altering forms to support distinct, even controversial policy goals because of both definitional and calculative uncertainties.

This Master’s thesis examines how societal power is exercised and negotiated by the Evangelical Lutheran Church of Finland and the media in contemporary Finnish society. Conducting a critical discourse analysis of Helsingin Sanomat coverage on the Church and Finland’s asylum seekers between August 2015 and September 2017, the three levels of mediatization of religion as presented by Hjarvard (2008) are offered as a potential theoretical framework to capture essential aspects of the media’s ubiquitous impact on institutional religion. The first chapters introduce the research topic and provide contextual understanding of the Church’s position in contemporary Finnish society and media. This is followed by a literature review and the theoretical and methodological frameworks guiding the analysis. The analysis answers to the research question through the three levels of mediatization of religion. The findings demonstrated the usefulness of critical discourse analysis coupled with the mediatization of religion theory, as the research method highlighted the aspects of prevalence and dominance of mediatization. Although the mediatization of religion theory was not found to provide an exhaustive account on the dynamics between Helsingin Sanomat and the Church, the presence of all three levels of mediatization together with the dominance of media discourses and the Church’s subordination to media logic could be discerned. This thesis provides insight into the renegotiation process of the Church’s place and role in Finnish society, a topic that until today has remained understudied. Further, it sheds light on the power of both the media and the Church to steer and maintain discourses. From the perspective of the Religion, Conflict and Dialogue Master’s Degree program, analyzing the theme within the context of the asylum seeker situation can be deemed supportive for purposes of further research on institutional religion’s role in dialogue promotion and bringing about social cohesion.

The purpose of this study was to examine how media representations of masculinity, patriotism and militarism in the Ultimate Fighting Championship (UFC) relate to other corporate and political interests, and, in what ways (if any) does the UFC act to legitimize violence within the sport of mixed-martial-arts (MMA). This research was carried out within the theoretical framework of the “New American Militarism” (Bacevich, 2013) , as well as hegemonic masculinity (Connell, 1995). Through a critical content analysis of 13 “UFC Fight for the Troops” videos, it was argued that UFC has a symbiotic relationship with the U.S. military. The goal of this research was to contribute to a further understanding of the how political ideologies found in sports shape our daily lives. The paper examined ways U.S. military uses the UFC as a means to build morale for its troops before they are sent to war, and how the UFC benefits from the U.S. military through financial support and an increased fan base. Moreover, the UFC promotes nationalism and patriotism by making competition between individuals appear as competition between nations. One of the more significant findings to emerge from this study was provided by showing how the UFC legitimizes violence within the sport of MMA. We can see obvious consequences of this for the athletes, but more research is needed to understand how this relationship has evolved over time, and how it shapes the worldview of millions of viewers.

This thesis discusses the use of audiovisual media in film and television criticism, the video essay as a genre within which this may occur, and how artistic and critical elements may intersect in film and television criticism within this genre. The research questions of the thesis concern these topics. The topics discussed in the thesis relate to questions regarding the genre of the video essay, the role of artistic elements in criticism, the implications of criticism of works of art being made through forms of media similar or different to the work of art in question, the role of critics as amateurs or professionals and the concept of professionalism with regards to criticism, and the context of the platform of YouTube. The thesis provides a discussion of audiovisuality, the video essay genre and the use of artistic elements in criticism by analysing an example of criticism being made through the video essay genre. This is done in the form of a genre analysis conducted through a case study of the video series The Starship Troopers Trilogy by Kyle Kallgren, published on the YouTube channel KyleKallgrenBHH in 2021. This analysis involves examining this series of three videos through a discussion of seven key aspects related to genre: structure, style, content, audience, medium, author and communicative purpose. The examination of communicative purpose involves taking into consideration four different communicative purposes: criticism, artistry, autobiography and theorisation. The thesis suggests that there are benefits to the field of film and television criticism in the possibility of expressing criticism audiovisually. It also argues that the video essay is a genre with intriguing possibilities for film and television criticism. Furthermore, it indicates that the integration of artistic and critical elements in this genre may allow for these aspects of a film and television criticism video essay to enhance each other.

Diskussionen om fenomenet marginalisering har fått stor spridning under coronapandemin som räknas till en av de större mediehändelserna i historien. Ungas marginalisering är ett allt större och mer aktuellt problem än någonsin tidigare. Jag intresserar mig för dessa komponenter tillsammans, det vill säga ungas marginalisering och mediarapportering. Min studie går ut på att granska de diskurser och subjektspositioneringar som kan hittas i mediematerial. Syftet med denna avhandling är att identifiera hur det i finsk media under de senaste åren (2019-2022) diskuteras om unga som drabbats av marginalisering samt vilka subjektspositioner dessa unga tilldelas. Marginalisering är ett aktuellt fenomen som berör både individ och samhälle. Mediers ökade roll i och diskussionen om marginalisering under och efter pandemin gör forskningsfrågan aktuell. Studien är en diskursanalys av naturligt förekommande mediematerial från Finland. Som metodologiskt perspektiv i min studie fungerar diskursanalys, närmare bestämt foucauldiansk diskursanalys. Socialkonstruktionismen utgör den vetenskapliga referensramen i arbetet. Materialet består av tio texter, bland annat blogginlägg och nyhetsartiklar. Analysmaterialet är framställt mellan åren 2019 och 2022 eftersom jag intresserar mig för hur media har diskuterat ungas marginalisering i ljuset av coronapandemin. De huvudsakliga resultaten utmärks i fyra diskurser: diskursen om unga som Finlands (största) problem och hot, diskursen om att ungas marginalisering hänger ihop med många problem, diskursen om kritik mot benämningen marginaliserad och diskursen om skiftning och kritik mot samhällsstrukturerna. De dominerande subjektspositionerna är också fyra till mängden. Dessa subjektspositioner är den ungas position som fel i samhället, den unga som en anhopning av problem, den unga som kapabel agent och den unga i behov av och rätt till hjälp. De unga positioneras främst som drabbade och ansvaret för åtgärdande ligger på samhället. Studien bidrar till en inblick i hur media diskuterar utsatta individer och grupper i samhället. En kritisk diskussion om framställningen och alternativa tillvägagångssätt presenteras. En övergång av ett skifte i diskussionen gällande diskussionen om utsatta gås igenom.

Tämä tutkimus on diskurssianalyysi, joka tarkastelee islamilaisia ääriliikkeitä Yle Uutisten ja Suomen Uutisten verkkouutisartikkeleissa vuoden 2021 Afganistanin kriisin aikana. Kriisin taustalla oli Talibanien maa-alueiden valloitus ja lopulta vallankaappaus, joka tapahtui elokuussa 2021. Tutkimus selvittää, millaisia diskursseja islamilaisista ääriliikkeistä muodostuu vuoden 2021 Afganistanin kriisiin liittyvässä uutisoinnissa ja miten nämä diskurssit rakentavat ja ylläpitävät kuvaa islamista. Vertailen myös medioiden esittämiä kuvauksia toisiinsa. Tutkimuksen aineisto koostuu 28 artikkelista, joista 18 on julkaistu Yle Uutisten internetsivuilla ja kymmenen Suomen Uutisten verkkosivuilla. Artikkeleista 26 on uutisartikkeleita ja kaksi reportaasia. Tutkimuksen metodina käytetään diskurssianalyysia. Analyysin avulla muotoutui kuusi diskurssia, jotka koostuivat aineistosta löytyneistä islamilaisiin ääriliikkeisiin liittyvistä toistuvista teemoista ja viittauksista. Diskurssit ovat valtakamppailudiskurssi, uhkadiskurssi, julkisuusdiskurssi, epävakausdiskurssi, naisvihadiskurssi sekä väkivallan uskonto -diskurssi. Valtakamppailu- ja naisvihadiskurssi esiintyi vain Talibania käsittelevissä uutisissa. Muut diskurssit esiintyivät myös muita äärijärjestöjä koskevissa uutisissa. Aineistossa islamilaiset äärijärjestöt kuvataan väkivaltaisina ja brutaaleina toimijoina, jotka eivät piittaa muusta kuin omista intresseistään. Taliban esiintyy aineistossa keskeisimpänä äärijärjestönä, mutta aineistossa puhutaan myös Isiksestä, Isis-K:sta ja al-Qaidasta. Aineistossa islam kuvataan hyvin yksinkertaistettuna ja yhtenäisenä uskontona, jossa vallitsee tiukat normit ja määräykset. Islamiin liittyviä käsitteitä käytetään epämääräisesti erityisesti islamilaisen lain kohdalla. Median luoma kuva islamista noudattaa tutkimuksen perusteella stereotyyppistä ja yleistynyttä kaavaa, jota tuntuu olevan haastavaa muuttaa. Islamilaisia ääriliikkeitä koskevassa aineistossa islam näyttäytyy vanhoillisena ja väkivaltaisena uskontona, joka ei kuulu moderniin länsimaalaiseen yhteiskuntaan.

Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden koulutusohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Katri Scharf Työn nimi: ”Dramaattista on, että uhrit ovat Suomessa näin nuoria” - Diskurssianalyysi Helsingin Sanomissa julkaistuista kirjoituksista nuorten päihteiden käytöstä Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: maaliskuu 2022 Sivumäärä: 54 + liitteet Avainsanat: nuoret, päihteet, media, diskurssianalyysi Ohjaaja tai ohjaajat: Heidi Muurinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja media tuottaa nuorten päihteiden käytöstä ja nuorista päihteiden käyttäjistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdestakymmenestä Helsingin Sanomissa vuosina 2020 – 2021 julkaistusta lehtikirjoituksesta. Aineisto on kerätty systemaattisesti Helsingin Sanomien sähköisestä arkistosta ja siihen on sisällytetty kaikki nuorten päihteiden käyttöä koskevat lehtikirjoitukset, joiden kirjoittaja on toimittaja tai asiantuntijataho. Aineistoista on rajattu pois maallikoiden mielipidekirjoitukset, koska tutkimuksen tarkoitus on tarkastella asiantuntijoiden tuottamaa keskustelua. Vaikka toimittajat eivät ole päihdeongelman asiantuntijoita, on heillä ammatillisen etiikan puolesta velvoite perustaa kirjoituksensa luotettaviin lähteisiin niin haasteltujen, kuin tilastojenkin osalta. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia diskursseja Helsingin Sanomien nuorten päihteiden käyttöä käsittelevissä lehtikirjoituksissa esiintyy? 2) Minkälaisen kuvan media luo nuorista päihteidenkäyttäjistä? Aineisto on analysoitu diskurssianalyysin keinon, jonka keskeinen ajatus on, että kielen käytöllä rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksen teoreettisena taustana esitellään nuoruuden tutkimusta sekä nuorten päihteiden käytön ajankohtaista tilannetta tutkimuksen ja tilastotietojen valossa. Nuorten päihteiden käyttöä koskeva tutkimus luo kontekstin aineiston lehtikirjoituksille. Aineistosta oli jäsennettävissä neljä eri diskurssia. Nämä diskurssit ovat muutokset diskurssi, vastuun diskurssi, toimenpiteiden diskurssi ja haittadiskurssi. Toimenpiteiden diskurssi on jaettu kahteen alakategoriaan, jotka ovat lisääntyneen käytön diskurssi ja polarisoitumisen diskurssi. Myös vastuun diskurssissa on kaksi alakategoriaa, jotka on nimetty vanhempien vastuun diskurssiksi ja yhteiskunnan vastuun diskurssiksi. Muutoksen diskurssissa päihteiden käytön kuvattiin lisääntyneen, mutta myös kasautuneen tietylle osalle nuoria. Vastuun diskurssissa vastuun nähtiin olevan ensisijaisesti yhteiskunnalla, mutta myös vanhempien läsnäoloa nuoren elämässä pidettiin tärkeänä. Toimenpiteiden diskurssi näki yhteiskunnan olevan avainasemassa toimenpiteiden toteuttajana. Itse toimenpiteet liittyivät paremmin saatavilla olevaan päihdehoitoon ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Haittadiskurssi lähestyi nuorten päihteiden käyttöä sen aiheuttamien terveydellisten ja yhteiskunnallisten haittojen näkökulmasta. Diskurssit olivat osittain päällekkäisiä. Esimerkiksi muutoksen diskurssista löytyi haittadiskurssin kanssa päällekkäisyyttä, kun päihteiden käytön lisääntymistä kuvattiin lisääntyneitten haittojen näkökulmasta. Myös toimenpiteiden diskurssi ja vastuun diskurssi kietoutuivat toisiinsa ja yhteiskunnalla nähtiin vastuun lisäksi olevan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin. Aineiston analyysin perusteella nuoret olivat lehtikirjoituksissa melko passiivisessa roolissa. Nuorilta ei odotettu toimenpiteitä eikä heille suoraan osoitettu vastuuta tilanteesta. Nuorten taustoja avattiin aineistossa pinnallisesti, mutta nuoret jäivät kirjoituksissa melko etäisiksi. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että nuorten päihteiden käytön ajatellaan olevan kasvava yhteiskunnallinen ongelma ja yhteiskunnalta toivotaan ratkaisuksi parempia hoidollisia resursseja. Nuoria ja heidän vanhempiaan ei nähdä ongelman syyllisenä eikä heidän odoteta ratkaisevan sitä yksin.

The appearance ideals of today are very narrow and put excessive pressure on individuals to look a certain way. The ideals are seen as so unrealistic that most people cannot reach them. This has led to an increase in body dysmorphia to a degree where it nowadays is normal to be unsatisfied with one’s body. A negative body image can have several serious consequences, such as mental health problems, eating disorders and social and economic problems. Earlier studies have shown that problems with body image also affect children: the majority of children seem to be unsatisfied with their bodies, and many try to lose weight through unhealthy methods, such as skipping meals. Therefore, there is a big need in supporting children’s body image and researchers have highlighted schools as adequate places for this work. The aim of this study is to examine primary school teachers’ comprehensions about children’s body image, as well as their comprehensions about their possibilities to support their students’ body image in school. Six teachers, who at the time of the study were working in grades 1-6 in the primary school in Finland, participated in this study. Semi-structured interviews were used, and data was analyzed by using thematic analysis that took place in the qualitative data analysis software ATLAS.ti. The teachers in this study considered body image as a highly important topic. The teachers seemed to understand what influences children’s body image and they could observe children’s body image in different situations, such as during school lunch and through paying attention to children’s behavior. They also had a strong will of supporting their students’ body image, but at the same time the teachers felt that the lack of knowledge, resources and guidelines made them feel uncomfortable with working with body image. The teachers disagreed on whether supporting children’s body image really was part of their work responsibilities, but despite of this, there was a consensus of the importance that teachers need to be good role models for their students and that teachers should work for a school where every child feels worthy and safe. Based on the results of this study, it can be said that body image needs to be more emphasized in future school curriculums and that teachers need more knowledge in body image and more tools to feel comfortable with teaching this topic. The results of this study can benefit further studies in body image and studies regarding the school’s role in the work with supporting children’s body image.