Browsing by Subject "mänty"
Now showing items 21-31 of 31
-
(2016)The purpose of this study was to find out the effect of different seed tree densities on natural regeneration and height development of pine (Pinus sylvestris) in Finnish Lapland. There was no soil preparation done in the stands. An additional aim was to find out the effects of understory vegetation on pine seedling establishment. The purpose of preparatory cutting is to prepare the stand for natural regeneration by enhancing the conditions for good seedling establishment and improve the seed production of the mature trees before the actual regeneration cutting. It also decreases the costs of regeneration in the low-productive and slow-growing forests in Finnish Lapland. The study was established in year 2004 on four different areas in Lapland. The replications were conducted for every area in the years 2005 and 2006.The period of measurement in every replication was 8 years. The examined seed tree densities were 50, 150, 250 stems per hectare and a non-thinned control that demonstrated the initial state of the stands. The data consisted of four hierarchical levels, which were area, replicate, treatment (seed tree densities) and experimental plot. The density model was a generalized mixed model and the height model a general linear model. The best result in seedling establishment was achieved in seed tree density of 50 and 150 stems per hectare, where the requirements for the density of the forest law (1200 seedlings ha-1) was reached in 4‒5 years after the preparation cutting. The amount of the seedlings at the end of the measurement period, did not on an average reach the recommended seedling densities (4000‒5000 seedlings ha-1). The seed tree density of 250 stems per hectare, did not reach either of these requirements for density. In the control plot, the average seedling density was 1500 seedlings per hectare at the end of the measurement period. The variables affecting seedling establishment were interactions between the see tree densities and time, thickness of the moss- and lichen cover and the coverage of lingonberry. Factors affecting the height development of pine seedlings were age of the seedling, interactions between seed-tree density and seedling age and the average density of the seedlings on the plot. Height increased clearly best when seed-tree density was 50 stems ha-1. There were no difference between densities 150 stems per hectare and control. The height development was slowest in the density of 250 stems per hectare.
-
(2011)Pystynävertäjä on Suomessa yksi merkittävimpiä mäntyjen tuhohyönteisiä. Se syö männynversoja ontoiksi, minkä seurauksena nämä tippuvat maahan. Tästä aiheutuu puulle kasvutappioita ja metsänomistajalle tulonmenetyksiä. Pystynävertäjän ekologiaa on tutkittu paljon, mutta ei tiedetä, miten se vaikuttaa versojen fotosynteesiin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden emissioihin ennen versojen putoamista. Monissa muissa tutkimuksissa on havaittu herbivoreilla olevan vaikutusta isäntäkasviensa fotosynteesiin. Lisäksi herbivorian seurauksena isäntäkasvin VOC-emissiot ovat voineet muuttua laadultaan tai määrältään. Pystynävertäjän vaikutuksia versoihin tutkittiin kokeellisesti SMEAR II -asemalla Pirkanmaalla. Pystynävertäjän vaurioittamien ja kontrolliversojen fotosynteesiä mittattiin kahden männyn latvuksessa heinä–syyskuussa 2010. Mittaukset tehtiin kannettavalla fotosynteesimittauslaitteistolla. Samalla otettiin VOC-näytteitä neulasten emissioista adsorbenttiputkiin. Lisäksi toisesta koepuusta suljettiin pystynävertäjäja kontrolliverso raamikyvettiin, johon mahtui oksan kärkeä n. 20 cm. Raamikyvetin läpi kierrätetystä ilmasta kerättiin VOC-näytteitä SPME-kuituun ja siihen sitoutuneet yhdisteet analysoitiin enantiomeereittain. Pystynävertäjä- ja kontrolliversojen välillä ei ollut selvää eroa hiilen assimilaatiossa, transpiraatiossa, ilmarakokonduktanssissa, vedenkäytön tehokkuudessa tai fotokemiallisessa saannossa. Vain pahimmin vaurioituneissa versoissa vaurio vaikutti fotosynteesiin huomattavasti. Esimerkiksi fotokemiallinen saanto laski selvästi vasta, kun verso oli juuri katkeamaisillaan pystynävertäjän sisäänmenoreiän kohdalta. Neulaskyvettimittausten perusteella vaikuttaa siltä, että pystynävertäjä toisella koepuulla lisää monoterpeeniemissioita ja toisella vähentää niitä. Raamikyvettimittauksessa pystynävertäjä lisäsi (+)-enantiomeerin osuutta ?- ja ?-pineeni- sekä limoneeniemissioista, mutta emissioiden kokonaismäärä ei juuri eronnut kontrolliversosta. Pystynävertäjän vaikutukset versojen fotosynteesiin jäivät vähäisiksi, vaikka pystynävertäjä olikin tehnyt versoihin yhdestä neljään reikää ja niiden kohdalta poistanut suuren osan verson poikkileikkauspinta-alasta. Pystynävertäjän aiheuttamat kasvutappiot vaikuttavatkin olevan seurausta lähes yksinomaan versojen putoamisesta. Pystynävertäjä ei juuri vaikuttanut versosta haihtuvien yhdisteiden kokonaismäärään, mutta se muutti niiden keskinäisiä runsaussuhteita ja erityisesti enantiomeerien runsaussuhteita. Pystynävertäjien vaikutukset VOC-emissioihin näyttävät riippuvan suuresti kemotyypistä. Laajempien johtopäätösten tekeminen pystynävertäjän vaikutuksista männyn VOC-emissioihin vaatisi tutkimuksen toistamista suuremmalla koepuumäärällä.
-
(2019)In Finland, approximately 20 percent of forest regeneration is done by sowing and the most commonly used method is mechanical direct seeding. Scots pine seeds are mostly used in sowings. It has been shown in previous studies that covering the seeds with a thin layer of soil makes the seed bed conditions better. Mechanical sowing equipment that makes it possible to cover the seeds in a controlled way has not been available earlier but technology has improved. ViperMetal-Ajutech Oy has developed a sowing bucket for forestry use which can scarify, sow seeds and cover the seeds with soil. The aim of this study was to investigate whether the covering of the Scots pine seeds by using the sowing bucket improve seedling emergence. Moreover, does mechanical covering of the seeds affect labour productivity. The experiments were set up on three previously cut regeneration sites in South Ostrobothnia and Central Finland in spring 2018. Each site had three blocks. Within the blocks, half of the patches were sown and covered and the other half was left as control and was sown without covering. The number of seedlings in the patches was counted at the end of the first growing season. The effect of covering was tested with generalized linear modelling. For productivity analysis, a video camera was installed inside the cabin of the excavator and the working times for both sowing methods were analysed by using the recordings. Covering the seeds increased the number of seedlings significantly. On average, there were almost double the number of seedlings in the covered patches. However, there was variation between the regeneration sites. Soil properties had an effect on the number of seedlings. In addition, the results indicated that covering significantly reduced the number of empty patches. Productivity analysis showed that it took about two seconds more time to cover the seeds in one patch. There was no considerable variation between the sites or the blocks. The analysis showed that covering decreased productivity per hectare and increased costs.
-
Sisälaadun ennustaminen mäntytukkirungoista sekä tukkiröntgenin käyttö mäntyosarunkojen katkonnassa (2015)Limited pre-information of wood raw material properties complicates customer-oriented production planning in sawmilling. The problem is especially concerning Scots pine (Pinus sylvestris L.) because its quality varies significantly within single trees but also within different forests. In the modern cut-to-length method decision of crosscutting points has to be made with help of stem profile prediction, optimization calculations and external quality properties of wood material. In the tree length method that is minimally used in Finland bucking can be done in a terminal that makes it possible to study whole external profile of the stem before the bucking. However, in crosscutting that aims to producing of value added products it would be important to know the internal quality of stem. One method that provides information on internal quality of wood raw material is x-ray log scanning that is used for the quality sorting at sawmills. The purpose of this study was to find out whether it is possible to predict the internal quality of Scots pine stems with the help of some stem characteristics. Moreover, it was also examined whether it is possible to develop the quality bucking of Scots pine butt logs if bucking is supported by x-ray log scanning. The study material was collected from eight final felling stands. From each stand 30 Scots pine stems were chosen and marked and of these was measured diameter at breast height, dead branch height, live branch height and total height. All marked Scots pine stems were felled and bucked as stems whose length varied between 12 and 20 meters starting from the butt of stem. After that the marked study stems were scanned with x-ray system in order to study their internal properties. Individual quality border points were calculated for each of the stems based on the x-ray data. Dead branch height was the most correlated stem characteristic with quality border point. The relationship of the dead branch height and the quality border point was examined with logistic mixed model. A binary dependent variable was determined for each of the stems. Limit value between binary categories (0/1) was 37 decimetres height of quality border. The dead branch height that was classified into four classes was used as an explanatory variable. By using this method it was possible to predict the correct class for 71,6 % of the stems. A stand number that was used as a random effect variable in the model was not statistically significant. The butt logs bucking that was made at the terminal and the butt logs bucking that was proposed by the harvester drivers was compared to the simulated butt logs bucking that considered also the quality border point of a stem. The total volume of A-class logs increased in a bucking option that considered the quality border compared to two other examined bucking options. Average volume of the butt logs decreased as a main way for increasing the logs quality was shortening of their average length. The results indicate that it is possible to rather well predict the internal quality of Scots pine stems with dead branch height and when crosscutting of stems is supported with x-ray scanning system, it is possible to increase the quality of butt logs. In order to reduce uncertain elements it would be necessary to use larger study material in the future studies. In addition, it would be beneficial to pay more attention to the interpretation of x-ray scanning data.
-
(2018)There is little information about timber quality in pine forest before they are sawn. Easy method to evaluate the timber quality before it is in sawmill would be an useful tool in forest business. Many studies have shown that pines outer quality correlates quite well with inner quality. It's possible that easy method for this is coming. This studies purpose is to evaluate Trestima –applications measurement accuracy and if it's possible to evaluate the timber quality. Trestima is used as mobile application and uses the phones camera. You just have to take pictures of forest and it calculates all basic information from them, like forest basal-area, height, number of stems, diameter at breast height and diameter at breast height distribution. There were two materials collected for this study. Teaching materials and test materials. The teaching material was used to teach timber quality for the Trestima. On test material was tested how well the Trestima-application estimated the timber quality. For testing Trestimas' overall accuracy the applications measurements were compared with the harvesters' data. In the study, the evaluation of the entire tree stock was achieved with the same accuracy as the traditional relascope evaluation. The relative RMSE was 23% in the hectare-specific state as in the bottom surface in the test material. In the middle diameter of the pine, at the bottom of the pine, the weighted average diameter was 11% relative RMSE and 13% in the arithmetic mean diameter. Based on the results of this study, the qualification and dbh-height distribution forecast do not work at a sufficient level for practical tools.
-
(2007)The study describes the dead branch height of Scots Pines from sawing industry point of view. The regional means for dead branch heights are given in a table, while the lower quartile of dead branch height, the median tree and the upper quartile are given in Box Plots. The grouping regions consist of the existing 13 areas of the Finnish Forestry Centres. Two of these regions are divided into two, making the total number of areas to be reviewed 15. The research material consists of the data gained from the 9th National Forest Inventory of Finland (VMI9), carried out 1996-2003, and also in relation to the data from Southern Finland in the previous National Forest Inventory (VMI8). Over all, dead branch heights on the major regions differ from each other, but in these two inventories the highest means and medians of dead branch height are in different areas within the middle part of Southern Finland. In addition to the absolute dead branch height, the review also shows the relative dead branch height (the ratio of dead branch height to the height of the tree), in those previous areas and as well as in swampy areas, in mature and thinning stands, and in different forest site types with mineral soils. In the areas of most common forest site types (VT and MT et corresponding) the dead branch heights are approximately at the same level, but the relative heights are higher on more poor sites. The effect of the age, height and the diameter of the trees were reviewed, too. Regression lines were calculated for the relationship between the stem part with only dead branches and the height of the tree having different diameter. It was not possible to examine the effect of the regeneration or later treatment method on the dead branch height, because there was no data for them concerning saw log-sized trees. It was also decided not to examine the number of stems in those different groups and their distribution into saw logs, although this information would be possible to calculate out of the data.
-
(2016)The idea of preparatory cutting is to improve possibilities for natural regeneration. Seed tree cutting is done usually about ten years after preparatory cutting. Preparatory cuttings as a forestry practice method has been known already for a long, but it is not yet commonly used in Finnish forestry. Preparatory cuttings is a recommended method in Finnish forestry guidelines even it is not well studied. The aim of study is to find out effects of different factors for the establishment of pine seedlings in natural regeneration. The main aim is to find out effects of stem density to the number and the height of seedlings. In old forestry literature site preparation does not include to forestry practices when preparatory cutting is a main method. In this study site preparation is examined, because it is known to increase the amount of seedlings when seed tree method is used. Site preparation can be done also under quite dense seed tree cover without essentially damaging trees staying on stand (e.g. Norokorpi 1983). Effects of ground and field layer vegetation are also examined. Data was recorded on study sites of Natural resources institute of Finland. Study sites locate in Northern Finland and eastern part of middle Finland. Experimental plots were thinned to densities of 50, 150 and 250 stems per hectare in 2004 –2008 and each site had also non-thinned control plots. To study effects of site preparation each study site had also plots that were thinned to densities 50 and 150 stems per hectare and prepared. Data is measured during seven years. To statistically test the effects of stem densities and site preparation on the number and height of seedlings four linear mixed effect models were constructed. More seedlings were recorded on stands thinned to density 50 stems per hectare than on non-thinned stands. However, the amount of seedlings in all stem densities was inadequate for successful regeneration. Density of 50 stems per hectare was best for height growth of seedlings. Site preparation increased significantly the amount of seedlings, but it didn’t have statistically significant effect on the height of seedlings. According to the results of the present study preparatory cutting without site preparation does not increase the amount of seedlings to the level required. Statistical models showed that vegetation had often a negative impact to number of seedlings. Logging waste had also a negative impact to the number of seedlings. Spot of germination had statistically significant effect to height of seedlings, but not to number of seedlings. The border zone between the exposed mineral soil and humus was the most favourable spot for the height growth of seedlings.
-
(2016)The idea of preparatory cutting is to improve possibilities for natural regeneration. Seed tree cutting is done usually about ten years after preparatory cutting. Preparatory cuttings as a forestry practice method has been known already for a long, but it is not yet commonly used in Finnish forestry. Preparatory cuttings is a recommended method in Finnish forestry guidelines even it is not well studied. The aim of study is to find out effects of different factors for the establishment of pine seedlings in natural regeneration. The main aim is to find out effects of stem density to the number and the height of seedlings. In old forestry literature site preparation does not include to forestry practices when preparatory cutting is a main method. In this study site preparation is examined, because it is known to increase the amount of seedlings when seed tree method is used. Site preparation can be done also under quite dense seed tree cover without essentially damaging trees staying on stand (e.g. Norokorpi 1983). Effects of ground and field layer vegetation are also examined. Data was recorded on study sites of Natural resources institute of Finland. Study sites locate in Northern Finland and eastern part of middle Finland. Experimental plots were thinned to densities of 50, 150 and 250 stems per hectare in 2004 –2008 and each site had also non-thinned control plots. To study effects of site preparation each study site had also plots that were thinned to densities 50 and 150 stems per hectare and prepared. Data is measured during seven years. To statistically test the effects of stem densities and site preparation on the number and height of seedlings four linear mixed effect models were constructed. More seedlings were recorded on stands thinned to density 50 stems per hectare than on non-thinned stands. However, the amount of seedlings in all stem densities was inadequate for successful regeneration. Density of 50 stems per hectare was best for height growth of seedlings. Site preparation increased significantly the amount of seedlings, but it didn’t have statistically significant effect on the height of seedlings. According to the results of the present study preparatory cutting without site preparation does not increase the amount of seedlings to the level required. Statistical models showed that vegetation had often a negative impact to number of seedlings. Logging waste had also a negative impact to the number of seedlings. Spot of germination had statistically significant effect to height of seedlings, but not to number of seedlings. The border zone between the exposed mineral soil and humus was the most favourable spot for the height growth of seedlings.
-
(2016)Taimikonhoito on uudistamisen jälkeen merkittävin kustannus koko kiertoajalla tasaikäisen metsikön kasvatuksessa. Nykyisen ohjeistuksen mukaisesti kaksivaiheinen taimikonhoito-ohjelma jaetaan varhaisperkaukseen ja varsinaiseen taimikonhoitoon. Hoitotoimenpiteillä varmistetaan taimikon häiriötön kehitys tuottavaksi ensiharvennusleimikoksi. Osalla taimikoista yksi hoitokerta voi olla kuitenkin riittävä. Yhden taimikonhoitokerran jäädessä pois on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä erityisesti suurta metsäomaisuutta hallinnoitaessa. Työssä tutkittiin varhaisperkauksen tarpeellisuutta UPM Metsän Väli-Suomen metsätiloilta mitatun koeaineiston perusteella. Työssä selvitettiin, oliko kesällä 2015 varhaisperkaukseen määritellyt tuoreen (MT) ja kuivahkon (VT) kankaan taimikkokuviot todellisuudessa perkauksen tarpeessa nykyisen taimikonhoito-ohjeistuksen mukaisesti. Työssä tarkasteltiin tuoreen (MT) kankaan istutuskuusikoita sekä tuoreen (MT) ja kuivahkon (VT) kankaan kylvömänniköitä. Tavoitteena oli mahdollisuuksien mukaan tunnistaa ne kohteet, joilla varhaisperkaus ei ole vielä tarpeen tai varhaisperkausta ei tarvita lainkaan. Nämä kohteet tunnistamalla olisi mahdollista saada kustannussäästöjä taimikonhoito-ohjeistusta päivittämällä. Työssä tarkasteltiin lisäksi kuviotietojen käyttökelpoisuutta varhaisperkaustarpeen määrittelyssä. Varhaisperkaus oli tarpeellinen nykyisen ohjeistuksen mukaisesti tuoreen kankaan istutetuissa kuusen taimikoissa. Perkaus on ajankohtainen noin viiden vuoden iässä. Istutuskuusikoista ei ole mahdollista hakea kustannussäästöjä taimikonhoitokertoja vähentämällä. Kaksivaiheinen taimikonhoito-ohjelma on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukainen. Tuoreen kankaan männiköissä varhaisperkaus oli myös tarpeellinen ja tästä joukosta ei ole syytä hakea kustannussäästöjä. Tutkimuksessa tuoreen kankaan männiköiden osuus oli kuitenkin hyvin pieni. Kuivahkon kankaan kylvömänniköissä varhaisperkaus tehtiin tulosten mukaan liian aikaisin. Tutkimuksen mukaan varhaisperkaus ei ole vielä ajankohtaista noin seitsemän vuoden ikäisissä kylvötaimikoissa. Tästä joukosta olisi mahdollista saada kustannussäästöjä arvioimalla varhaisperkaustarvetta tarkemmin. Männiköissä olisi erityisesti huomioitava kasvatettavan puuston välinen kilpailu, kuvion kokonaisrunkoluku sekä mahdollinen spatiaalinen vaihtelu kuvion sisällä. Kuviotiedoista ei ole mahdollista nykyisen tiedon perusteella määritellä kohteita, joilla varhaisperkausta olisi mahdollista siirtää nykyisestä ohjeistuksesta. Nuorilla taimikoilla tiedot ovat laskennallisia. Tiedon täysimääräinen hyödyntäminen vaatisi taimikoiden tietojen päivittämistä, mikä ei käytännössä ole kustannustehokasta hyötyynsä nähden. Tutkimuksen perusteella kuviotietokannan laskentamalleja olisi syytä tarkistaa. Istutuskuusikoilla puuston kuviotietokannan pituustiedot ovat selvästi aliarvioita, kun taas kylvömänniköillä jossain määrin yliarvioita. Kuviotiedon laatuun ja lisämääreiden käyttöön olisi syytä kiinnittää huomiota, jotta tietoja olisi mahdollista käyttää tarkemmin varhaisperkaustarpeen määrittelemisessä.
-
(2017)Suomalaisessa havupuuvaltaisessa metsämaassa typpi on yleensä kasvien kasvua rajoittavana tekijänä. Tämä aiheutuu siitä, että typpi on tällaisessa kasvualustassa sellaisessa orgaanisessa muodossa, joka ei ole kasveille käyttökelpoista. Typpi voi olla kompleksoitunut esimerkiksi tiettyihin kasvien tuottamiin sekundaarisiin metaboliatuotteisiin, kuten tanniineihin. Metsäekosysteemeissä tärkeinä typen kiertoon vaikuttavina tekijöinä ovat puiden ja aluskasvien sienijuuret. Niiden toiminta auttaa kasveja saamaan orgaanisessa muodossa olevaa typpeä irti, jolloin ne saavat kilpailuedun muihin kasveihin verrattuna. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen vaikutus mikrokosmoksessa kasvaneilla varpukasveilla (kanerva (Calluna vulgaris), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea)) sekä männyllä (Pinus sylvestris) on typen käyttäytymiseen metsämaan orgaanisessa kerroksessa. Mukana oli myös kontrollimaa, jossa ei ollut kasvillisuutta. Koejäsenistä määritettiin orgaaninen aines hehkutushäviöllä, pH, mineraalityppi- ja liukoinen aminohappopitoisuus kuoppalevymenetelmällä, kokonaishiili, kokonaistyppi ja C/N-suhde sekä maan liukoinen orgaaninen hiili ja liukoinen typpi. Lisäksi maasta määritettiin hydrolysoituva ja vaikeasti hajoava typpi MSA-uutolla sekä maasta ja kasvien juurista totaalifenolit ja kondensoituneet tanniinit. Kiintoaineksen kokonaistyppipitoisuus oli kontrollimaassa korkein ja C/N-suhde oli odotusten mukaisesti matalin kontrollimaassa. Kontrollimaassa olivat suurimmat ammoniumtyppi- ja liukoisen orgaanisen typen pitoisuudet sekä korkein pH. Nitraattityppi jäi kaikissa koejäsenissä alle määritysrajan. Liukoinen aminohappopitoisuus oli korkein mäntymaassa ja varpumaissa matalin. Kondensoituneiden tanniinien ja totaalifenolien pitoisuus oli suurin kanervan ja pienin männyn juurissa. Lisäksi kanervamaassa olivat suurimmat kondensoituneiden tanniinien ja totaalifenolien pitoisuudet. Kasvilajilla oli selkeä vaikutus orgaanisen typen liukoisuuteen maassa. Mänty näytti tehostavan aminohappojen vapautumista orgaanisesta aineksesta mykorritsojensa avulla. Lisäksi varpukasveilla ja männyllä näytti olevan eroavaisuutta orgaanisen typen käytössä. Tulosten perusteella kanerva, puolukka ja mustikka tuottavat enemmän fenolisia yhdisteitä, jotka voivat sitoa typpeä vaikeasti hajotettavaan orgaaniseen muotoon mäntyyn verrattuna. Lisäksi varpukasvimaiden matala pH voi olla edesauttavana tekijänä polyfenoli-proteiini-kompleksien syntymisessä ja näin ollen vaikuttaa typen kiertoon metsämaassa.
-
(2017)Suomalaisessa havupuuvaltaisessa metsämaassa typpi on yleensä kasvien kasvua rajoittavana tekijänä. Tämä aiheutuu siitä, että typpi on tällaisessa kasvualustassa sellaisessa orgaanisessa muodossa, joka ei ole kasveille käyttökelpoista. Typpi voi olla kompleksoitunut esimerkiksi tiettyihin kasvien tuottamiin sekundaarisiin metaboliatuotteisiin, kuten tanniineihin. Metsäekosysteemeissä tärkeinä typen kiertoon vaikuttavina tekijöinä ovat puiden ja aluskasvien sienijuuret. Niiden toiminta auttaa kasveja saamaan orgaanisessa muodossa olevaa typpeä irti, jolloin ne saavat kilpailuedun muihin kasveihin verrattuna. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen vaikutus mikrokosmoksessa kasvaneilla varpukasveilla (kanerva (Calluna vulgaris), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea)) sekä männyllä (Pinus sylvestris) on typen käyttäytymiseen metsämaan orgaanisessa kerroksessa. Mukana oli myös kontrollimaa, jossa ei ollut kasvillisuutta. Koejäsenistä määritettiin orgaaninen aines hehkutushäviöllä, pH, mineraalityppi- ja liukoinen aminohappopitoisuus kuoppalevymenetelmällä, kokonaishiili, kokonaistyppi ja C/N-suhde sekä maan liukoinen orgaaninen hiili ja liukoinen typpi. Lisäksi maasta määritettiin hydrolysoituva ja vaikeasti hajoava typpi MSA-uutolla sekä maasta ja kasvien juurista totaalifenolit ja kondensoituneet tanniinit. Kiintoaineksen kokonaistyppipitoisuus oli kontrollimaassa korkein ja C/N-suhde oli odotusten mukaisesti matalin kontrollimaassa. Kontrollimaassa olivat suurimmat ammoniumtyppi- ja liukoisen orgaanisen typen pitoisuudet sekä korkein pH. Nitraattityppi jäi kaikissa koejäsenissä alle määritysrajan. Liukoinen aminohappopitoisuus oli korkein mäntymaassa ja varpumaissa matalin. Kondensoituneiden tanniinien ja totaalifenolien pitoisuus oli suurin kanervan ja pienin männyn juurissa. Lisäksi kanervamaassa olivat suurimmat kondensoituneiden tanniinien ja totaalifenolien pitoisuudet. Kasvilajilla oli selkeä vaikutus orgaanisen typen liukoisuuteen maassa. Mänty näytti tehostavan aminohappojen vapautumista orgaanisesta aineksesta mykorritsojensa avulla. Lisäksi varpukasveilla ja männyllä näytti olevan eroavaisuutta orgaanisen typen käytössä. Tulosten perusteella kanerva, puolukka ja mustikka tuottavat enemmän fenolisia yhdisteitä, jotka voivat sitoa typpeä vaikeasti hajotettavaan orgaaniseen muotoon mäntyyn verrattuna. Lisäksi varpukasvimaiden matala pH voi olla edesauttavana tekijänä polyfenoli-proteiini-kompleksien syntymisessä ja näin ollen vaikuttaa typen kiertoon metsämaassa.
Now showing items 21-31 of 31