Browsing by Subject "media"

The appearance ideals of today are very narrow and put excessive pressure on individuals to look a certain way. The ideals are seen as so unrealistic that most people cannot reach them. This has led to an increase in body dysmorphia to a degree where it nowadays is normal to be unsatisfied with one’s body. A negative body image can have several serious consequences, such as mental health problems, eating disorders and social and economic problems. Earlier studies have shown that problems with body image also affect children: the majority of children seem to be unsatisfied with their bodies, and many try to lose weight through unhealthy methods, such as skipping meals. Therefore, there is a big need in supporting children’s body image and researchers have highlighted schools as adequate places for this work. The aim of this study is to examine primary school teachers’ comprehensions about children’s body image, as well as their comprehensions about their possibilities to support their students’ body image in school. Six teachers, who at the time of the study were working in grades 1-6 in the primary school in Finland, participated in this study. Semi-structured interviews were used, and data was analyzed by using thematic analysis that took place in the qualitative data analysis software ATLAS.ti. The teachers in this study considered body image as a highly important topic. The teachers seemed to understand what influences children’s body image and they could observe children’s body image in different situations, such as during school lunch and through paying attention to children’s behavior. They also had a strong will of supporting their students’ body image, but at the same time the teachers felt that the lack of knowledge, resources and guidelines made them feel uncomfortable with working with body image. The teachers disagreed on whether supporting children’s body image really was part of their work responsibilities, but despite of this, there was a consensus of the importance that teachers need to be good role models for their students and that teachers should work for a school where every child feels worthy and safe. Based on the results of this study, it can be said that body image needs to be more emphasized in future school curriculums and that teachers need more knowledge in body image and more tools to feel comfortable with teaching this topic. The results of this study can benefit further studies in body image and studies regarding the school’s role in the work with supporting children’s body image.

Keväällä 2020 Suomeen rantautunut uusi koronavirus (COVID-19) on muuttanut merkittävästi yhteiskunnan tapoja ja edellytyksiä toimia normaalisti. Poikkeuksellinen aika on haaste myös medialle, joka aktiivisesti pyrkii sanoittamaan uutta sairautta, sen syitä sekä vaikutuksia. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan suomalaismedioiden tapoja esittää syitä koronaviruspandemialle ja yksittäisille sairastumisille. Nykyaikaisessa suomalaisessa terveysjournalismin tutkimuksessa on tarkasteltu median tapoja esittää kiireettöminä hoidettavia kansansairauksia, kuten esimerkiksi diabetesta. Suomalaismedioiden toimintaa ei ole aikaisemmin tutkittu koronaviruspandemian kaltaisen poikkeustilan aikana, ja siksi tämä tutkielma tarjoaa uusia näkökulmia kotimaisten medioiden toimintatapoihin ja sisältöihin. Tutkielman teoreettisen perustan luovat terveysviestinnän ja -journalismin käsitteet sekä teoriat liittyen median toimintaan kansainvälisen terveyskriisin aikana. Työ kuitenkin osoittaa, että terveysviestinnän ja -journalismin käsitteet eivät ole riittävän laajoja kuvaamaan pandemian aikaista median toimintaa, sillä poikkeusaikana kysymykset terveydestä ja sairaudesta kytkeytyvät journalismin ja myös yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. Tutkielman analyysi toteutetaan diskurssianalyysin metodein. Kerätty tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien ja Ylen verkkouutisoinnista rajattuina tarkastelujaksoina maalis- ja syyskuussa 2021. Aineistoon valikoitui 119 verkkoartikkelia, joissa tulkinnan mukaisesti media esittää syytä koronaviruspandemialle tai yksittäisille sairastumisille. Aineiston analyysista käy ilmi, että suomalaismedioiden tavat esittää sairautta ja sen syitä heijastavat kansainvälisessä tutkimuksessa aikaisemmin havaittuja diskursiivisia tapoja. Erityisen vahvasti aineistossa esiintyi toiseuttamisen diskurssi, jolla tarkoitetaan syyn etsimistä ryhmästä tai yksilöistä, jotka leimataan ”muiksi” esimerkiksi maantieteellisen tai sosiaalisen etäisyyden vuoksi. Media-aineisto osoittaa, että toiseuttaminen on toistuvaluonteinen prosessi, kun media esittää syytä sairaudesta. Toiseuttamisen vastinparina aineistosta erottuu häivyttämisen diskurssi, jolla tarkoitetaan sisäisen ryhmän syyn neutralisointia ja tyynnyttelyä. Poikkeusaikana media lähestyy sairautta useista eri näkökulmista ja tuo esiin sen vaikutukset yhteiskunnan eri instituutioihin ja yksilöihin. Moninaiset näkökulmat selittävät myös moninaisia esitettyjä syydiskursseja. Aineiston ja aikaisemman tutkimuksen perusteella tutkielma esittää, että media käy pandemian aikana läpi erilaisia vaiheita, jotka selittävät osittain median valintoja ja tapoja esittää syitä koko terveyskriisille ja yksittäisille sairastumisille.

Tutkielmassa tarkastellaan sitä julkista kiistaa, joka on syntynyt ilmastoliike Elokapinan toiminnasta Suomessa. Elokapina on toiminut vuodesta 2018 Suomessa ja järjestänyt monia mielenosoituksia ja muuta toimintaa vaatiessaan päättäjiltä tehokkaita ilmastotoimia. Mielenosoituksissaan se on hyödyntänyt kansalaistottelemattomuutta ja silloin joutunut vastakkain poliisin kanssa. Tämän takia se on aiheuttanut julkisuudessa runsaasti keskustelua liikkeen toiminnan hyväksyttävyydestä, poliisin toimirajojen laajuudesta sekä oikeanlaisesta kansalaisaktivismista yleisesti. Tutkielmassa keskitytään kahden mielenosoitustapahtuman käsittelyyn julkisuudessa: lokakuussa 2020 ja syys-lokakuussa 2021 tapahtuneisiin kansalaistottelemattomuutta sisältäneisiin mielenilmauksiin. Tutkielman teoreettinen kehys on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kehittämä oikeuttamisteoria, ja tutkimusmetodina olen käyttänyt Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan oikeuttamisteorian pohjalta kehittämää julkisen oikeuttamisen analyysiä. Julkisen oikeuttamisen analyysilla analysoin millaisin yleiseen moraaliseen hyvään perustuvin oikeutuksin kiistan eri toimijat oikeuttavat omia kantojaan Elokapinan koskevassa kiistassa niin kuin ne julkisuudessa ilmenevät. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Mistä puhutaan, keihin vaateita kohdistetaan ja keiden ääni kuuluu Elokapinaa käsittelevissä kirjoituksissa Helsingin Sanomissa? ja 2. Mitä oikeuttamisen maailmoja käytetään Elokapinaa koskevassa julkisessa kiistassa Helsingin Sanomissa? Tutkielman aineisto on kerätty Helsingin Sanomien kirjoituksista, jotka käsittelivät näitä kahta aiemmin mainittua tapahtumaa. Lokakuun 2020 tapahtumalle leimansa antoi se, että poliisi käytti OC-sumutetta kadulla istuvia Elokapinan mielenosoittajia kohtaan (käytän siitä nimitystä sumutustapaus) ja syksyn 2021 tapahtuma oli monipäiväinen mielenosoitus, jossa vallattiin myös katuja (käytän siitä nimitystä Syyskapina). Yhteensä aineisto koostuu 52 Helsingin Sanomien kirjoituksesta. Analyysini perusteella suurin kiista lokakuun 2020 sumutustapauksen kohdalla on ollut poliisin voimankäytöstä. Eniten ääneen pääsivät Elokapina, poliitikot ja poliisi. Suurin osa puhujista tuomitsi poliisin voimankäytön, ja poliisi pyrki systemaattisesti oikeuttamaan omaa voimankäyttöään. Osa puhujista myös tuomitsi Elokapinan kadunvaltauksen, mutta kiistan keskiössä oli Elokapinan sijasta selkeästi poliisi. Syyskapinassa puolestaan kiista koski pääasiassa Elokapinan mielenosoituksia, mutta myös ilmastopoliittiset kysymykset saivat enemmän julkisuutta. Eniten äänessä olivat poliisi, Elokapina ja toimittajat. Suurin osa kritisoi Elokapinan mielenosoituksia, mutta Elokapinan aktivismi sai osakseen myös puoltavia kantoja. Molempien tapahtumien yhteydessä yleisimmin käytetyt oikeutuksien maailmat olivat kansalaisuuden, teollisuuden ja ekologian maailmat. Kansalaisuuden maailman oikeutuksissa tuomittiin poliisin voimankäyttö väkivallattomia elokapinalaisia kohtaan ja sekä puolustettiin että vastustettiin Elokapinan mielenosoitusoikeutta. Moni kansalaisuuden maailman oikeutus perustui erityisesti laillisuuteen, ja iso osa kiistasta liittyi siihen, oliko poliisi tai Elokapina toiminut laillisesti ja oikeusvaltion ihanteiden mukaisesti. Teollisuuden maailmaan vetoamalla kritisoitiin poliisin toimia sumutustapauksessa taktisesti huonoina ratkaisuina. Syyskapinan aikaan Elokapinan häiriötä ja suurta julkisuutta saaneita mielenilmauksia kritisoitiin myös taktisesti huonona tapana saavuttaa muutosta ilmastopolitiikassa. Ekologian maailman oikeutukseen vetosi eniten Elokapina niin sumutustapauksen kuin Syyskapinankin aikana. Ekologian maailman oikeutukset liittyivät suurimmalta osin liikkeen vaatimuksiin hallitukselle eivätkä niinkään kiistoihin poliisin voimankäytöstä tai Elokapinan mielenosoituksista. Tutkielmassani osoitan, että Elokapinan julkisuus Helsingin Sanomissa on polarisoitunut, mutta kallistuu negatiivisen puolelle ja erityisesti häiriötä aiheuttavien mielenosoitusten paheksumiseen. Elokapina on saanut suomalaisessa julkisuudessa aikaan enemmän keskustelua mielenosoituksen oikeutuksesta ja poliisin toimintavaltuuksista kuin ilmastopoliittista kysymyksistä.

Research’s goal was to find out how pre-schoolers guardians understand media and media education. Previous researches have investigated media education notions of early education professionals and comprehensive schools teachers. This research tries to provide new information about pre-schoolers guardian’s notions. The research was conducted in two pre-school groups in spring 2018. The study is a qualitative research, and the research strategy is phenomenographic. 21 guardians took part in this research. Niikkos (2003) four-phase analysis model was used in the analysis of the materials. The analytical model sorts the material into groups of upper classes, which are formed of several different lowercase categories. Conclusion of this research is that pre-schoolers guardians understand media as communication and tools. Pre-schooler’s media they understood as tools and environment. Guardians understood media education as an implementation, familiarization and development of educational skills. The guardians thought that media education supports child’s media criticism and helps notice separation of fact and fiction. Guardians hoped that media education took into consideration children’s interests and what children face in their lives. In this way guardians felt that they can also support child’s media education at home.

The European Union is often argued to be an elite project with which common citizens are not associated. One of the problems is claimed to be the absence of a common public sphere where Europeans can debate societal issues. However, recent developments in communication technology call for rethinking on the European public sphere. The internet provides solutions to many technical obstacles often presented as barriers to transnational debate. The development has beared fruit: There are an increasing number of online publications dealing with the EU or Europe in general. However, the online media’s potential for the European public sphere has not been much researched. This research attempts to fill the gap. The object of this research are European online media that write about the EU or Europe. The main interest is in discovering their possibilities to promote debate on European issues, and the research question is: What kind of a European public sphere do online publications construct? To answer the question, a test model of the European public sphere is constructed based on the descriptive models developed by Erik Eriksen and Marianne van de Steeg. The theory of deliberative public sphere of Jürgen Habermas forms the normative background of this study. In addition, ideas of Chantal Mouffe on agonistic public sphere are elaborated. The developed model is tested in the empirical part. As thorough research has not been conducted previously on the European online media, first a general categorization is made. Fifty online publications are researched and grouped in eight categories. The second phase of empirical research consists of qualitative content analysis. Twelve publications from four categories are analysed. The material comprises news articles on the European sovereign debt crisis. Text samples are analysed with the aid of four indicators actors, topics, sources and virtual contact. One of the most important observations of both categorisation and analysis of the European online media is its diversity in topics, actors or political opinions. The analysis also shows that the debt crisis is a very political topic and holds conflict of interests on the left-wing and right-wing level, contrary to the common claim that the EU is lacking such a political tension. There are only a few references to particular European values even though Europe is the main frame. Also, international news media such as Reuters is often used as a source what indicates to common Western features rather than European features. This applies especially to the online dailies covering the EU issues. Another observation is a sign of an emerging European civic society discovered in the European volunteer and opinion media both of which operate mostly on a volunteer basis. Yet, as citizens play as small role in the debt crisis news coverage, the ideal European public sphere is far from being realised. The European online media is believed to gain more importance and reputation as the online media will develop furher. This research reveals the abundance of it and demonstrates that there is plenty to explore in the Europe Wide Web.

Denna pro gradu-avhandling undersöker vilka samhällsfrågor som lyfts upp i rapporteringen om sångtävlingen Eurovision song contest. Fokus ligger på vilka frågor som tas upp i den finländska tidningspressen i artiklar som behandlar tävlingen under åren 1964-1965, 1989-1990 och 2014-2015. Det första åratalet som granskas är år 1964 eftersom Finland då deltog för fjärde gången och medverkan i tävlingen har redan etablerats som en tradition. Därefter görs nedslag med 25 års mellanrum för att kunna se hur rapporteringen har förändrats. Tidningarna som undersöks är Hufvudstadsbladet som är Finlands största svenskspråkiga dagstidning, Helsingin sanomat som är Finlands största finskspråkiga dagstidning och Iltasanomat som är en finskspråkig kvällstidning. Urvalet föll på dessa tidningar eftersom de alla getts ut under åren i fråga. Eurovision song contest arrangerades för första gången år 1956 av European Broadcasting Union som är en europeisk tv- och radio-union. Målet med att arrangera den första sångtävlingen var att i efterkrigstida Europa skapa en gemenskap och en europeisk identitet, dessutom ville unionen testa ny sändningsteknik. Länderna skickar en representant som sedan tävlar mot de andra ländernas sångare. Tävlingen är fredlig och texterna får inte innehålla religiösa eller politiska budskap, men då flera europeiska länder samlas på en och samma plats så kan man inte undvika att också samhällsfrågor kommer att diskuteras. Den här avhandlingen visar att också artiklarna om tävlingen som ofta hittas på nöjes- eller tv-sidorna innehåller ämnen som berör samhället, konflikter och värdefrågor. I avhandlingen lyfts tre teman fram per årtionde, men granskningen visar att flera av ämnena återkommer under flera år. År 1964 kan vi läsa i artiklarna att Sverige inte deltar eftersom det pågår en skådespelarstrejk i landet, också andra år har olika strejker hotat tävlingen. År 1964 hoppar en demonstrant upp på scenen under showen och kräver att den portugisiska och den spanska diktatorn ska avgå. Både år 1964 och 1965 nämns det att östeuropeiska länder som vanligtvis tävlar i sin egen sångtävling, Intervision, nu också kan se Eurovision song contest. Kalla krigets slut och Berlinmurens fall färgar rapporteringen år 1989 och 1990. Jugoslavien vinner tävlingen 1989 och står värd därpå följande år, trots att landet höll på att genomgå stora förändringar och skulle komma att splittras kort därefter. Berlinmuren föll på hösten 1989 vilket inspirerade många låtskrivare som sjöng om fred och murar i sångtävlingen år 1990. Krig och fred har varit återkommande teman i Eurovision song contest genom åren, det här samma året sjöng också Frankrike om problematiken kring rasdiskriminering men låten som vann var en hyllningslåt till att de europeiska staterna skulle gå samman i Europeiska unionen några år senare. Under 2000-talet har Eurovision song contest ofta förknippats med HBTIQ- frågor och ämnet kommer regelbundet upp i rapporteringen, speciellt år 2014 då den skäggiga dragqueenen Conchita Wurst vinner tävlingen. Ämnet nämns också år 2015 eftersom Ryssland stramat till lagen kring homosexuellas rättigheter. Rysslands representanter får utstå högljutt buanden i direktsändningen både år 2014 och 2015 eftersom landet är inblandat i Krimkrisen som pågår i Ukraina, reportrarna i alla tidningar som undersöks nämner saken. Finlands egen representant år 2015 är punkbandet Pertti Kurikan Nimipäivät som består av fyra medelålders män med funktionsvariationer. Deras medverkan sägs ha krossat fördomar i hela Europa. För att vara en tävling som ska handla om musik och samhörighet hinner man på 60 år få in väldigt många konflikter och samhällsfrågor. Tidningspressen hinner också under dessa år förändras, men alla år behandlar de ändå Eurovision song contest trots att intresset ibland är svagare och ibland starkare. Eurovision song contest har varit en del av det finländska tv-utbudet under så gott som hela televisionens historia i Finland och har varit tillgänglig för alla finländare.

This thesis explores what characteristics and expectations are associated with work and workers in contemporary North Korea and how those representations differ from other socialist countries and North Korea’s own past. The theoretical background demonstrates how different thinkers have conceptualized modern work as an ideological tool, specifically under socialism. Using workers as the nominal subjects in their legitimization narratives, state socialist regimes have utilized various practices to mix the reality and the ideal, praising workers as heroes while maintaining exploitation. The literary review covers previous research on the policy and propaganda about work across the Soviet Union, China, and North Korea, showing how the image of the ideal worker has developed according to material conditions and political goals of each place and period. As contemporary North Korean work has received less attention in studies, this thesis explores the depictions of work and workers in North Korea in 2012–2020. The analysis is conducted by using qualitative content analysis on North Korean English-language media. The data consists of magazines, newspaper articles and two films. Through analysing this sample of journalistic writings, photos and fictional films and texts, repeating patterns of representations about workers emerge as four major categories of characteristics: technological skill and innovativeness, unity and collectivism, correct morals and ideology, and self-reliance. Together these qualities make up the image of the contemporary ideal worker in North Korea. These findings suggest some shifts in North Korean ideology in the last decade compared to the past. The categories mostly follow familiar themes but from new perspectives and with different emphasis. The collectivist tendency and family metaphors are stronger, and the roles between different workers are minimized. The workers are increasingly shown as highly educated innovators and scientists. Despite the rising narratives on science, the revolutionary spirit is equally maintained as an important feature.

Eftersom invandringen till Finland har ökat i olika skeden sedan början på 90-talet har finländska medier framställt immigranterna på olika sätt. Syftet med den här avhandlingen är att ta reda på hur de finländska attityderna och allmänna diskurserna om invandring och etniska minoriteter i finländsk media beskrivits under de senaste tre decennierna (1990 – 2017). Analysen över dessa attityder i den här avhandlingen är baserad på en litteraturöversikt av relevanta verk och forskning inom området etniska relationer. I analysen identifierades fyra olika fenomen som förekom i forskningen. För det första framställer media invandring sedan början på 90-talet som en klar dikotomi mellan ”vi” och ”dem”, undantaget gäller dem som är välbärgade eller ”som hör till västvärlden” som t.ex. Amerikaner. För det andra ser det ut som om det finns en attitydtrend och diskurs i svåra ekonomiska tider och under recessioner. Det innebär att invandrare porträtteras och ifrågasätts som antingen ”bra” eller ”dåliga” för nationalekonomin. För det tredje har attitydklimatet hårdnat efter 2007 så att utilitaristiska diskurser tagit form och för det fjärde återkommer ett underliggande tema, där invandringen framställs som ett hot mot nationalismen och välfärdssamhället.

The topic of forest fires has gathered a lot of media attention in recent years as it relates closely to climate change and other sustainability issues. The media has an important role in communicating these issues as it affects, how the public percieves them, how different sustainability problems are defined and what kind of solutions are seen plausible. I became interested in how the media represents the issue of forest fires. My aim in this thesis is to find out, how the Colombian news media has framed the Amazon rainforest fires. As my material I used the news articles from the Colombian news media El Tiempo. I definined my timeframe from July 2019 to september 2019 because at that time the news subject was of high interest. After the initial search I went through the articles and left out any irrelevant ones. I was left with 24 news articles. As an analytic tool I utilized qualitative frame analysis guided by Robert Entman´s definition of frames and used ATLAS.ti to make an initial thematic coding. After that I mapped out all the actors that were cited in the news articles and divided them into groups. Using these actor groups, I searched for the frames. There were eight actor groups, politicians and political organizations being the most prominent one. Looking at how these actors talked about the forest fires, two main frames came out: populist and scientific. The populist frame concentrated mainly on Jair Bolsonaro. In this frame there was a lot of nationalist and economic arguments and responsability was directed away from him. There seemed to be a lot of enemies also. The second frame concentrated in deforestation, climate change and the forest fires being a global issue. In this frame international actors used economic and political pressure in order to affect Bolsonaro´s policy solutions. The research showed, how difficult it can be to solve shared global problem and made visible a historical political division between authoritarianism and democracy. An other important notion is the lack of marginalized groups in the news media.

The objective of this thesis is to utilise the frame-building perspective to study how the Finnish newspaper Helsingin Sanomat framed the case of the Chibok schoolgirls who were abducted by the terrorist group Boko Haram in April 2014 in Nigeria. The data of this study is based on 105 news articles published by Helsingin Sanomat between April 2014 and December 2018. The structure of the thesis consists of four main sections. The first section focuses on mapping the case in the Nigerian context and providing information to understand the Nigerian situation with regard to its historical background, the rise of Boko Haram, and the case of the abducted Chibok girls. The second section focuses on the theoretical frameworks. News framing theory is an appropriate tool for studying media content that deals with terrorism. While the case consists of foreign news, there are also brief references to the theory of newsworthiness and foreign news transmission processes in the Finnish media. Also, the ambiguous relation between media and terrorism is addressed: terrorists need media for conveying information about their attacks, and correspondingly, their attacks serve as material for the news media. The third section focuses on terrorism and its victims, and its relation to conflict-related gender-based violence. In the Chibok schoolgirls’ case one perspective to violence is the concept of abduction. The fourth section focuses on the implementation of the frame building perspective to examine the selected Helsingin Sanomat news data. The study reveals that in reporting the Chibok schoolgirls’ case, Helsingin Sanomat favoured material from western news agencies and the most referred to news agencies were AFP and Reuters. Local Nigerian media was referred to as a source only in five of the news. The categorization of the quote source types reveals that Nigerian authorities dominated as sources for the citations in the news. From the news data a total of 12 frame theme categories are recognized and these categories are further organized into four main frame theme groups. In the group “Understanding the circumstances” the prevailing background information is the description of Boko Haram and the dichotomy of the country, but discussion of the ethno-religious historical background of the conflict remains limited. The second group “Government inactivity and politics” reveals that the news mainly concentrate on the negotiations and the international interventions to resolve the conflict between the Nigerian government and Boko Haram. The third group “Terrorism and violence” concentrates on the case of the Chibok schoolgirls, and the other attacks are described as chains of events. The Nigerian government’s role in the atrocities is recognized but not widely discussed. In the last frame theme group “Community and compassion” the communities’ active role in conflict resolution is recognized as the voice of the victims of Boko Haram. In general, the Chibok schoolgirls are depicted as a cohesive group which is subject to terrorism and collective violence. Despite the wide media coverage, the schoolgirls’ story is told by others in the news or via the reports of human rights organizations. The conflict in the country is depicted to be that between the Nigerian government and Boko Haram, although the unstable situation in the country has developed from a complex web of socio-cultural, economic, ethno-religious, and regional elements. The Chibok girls themselves, although referred to in the news, are mainly presented as victims whose own voice is hardly heard.