Browsing by Subject "oppikirja"

Ruokahävikkiä syntyy kaikkein eniten kotitalouksissa ja noin kuusi prosenttia kotitalouksiin ostetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia sisältöjä peruskoulun kotitalouden oppikirjoista löytyy ruokahävikkiteemaan liittyen. Koska ruokahävikin käsite on melko moderni, se on tutkimuksen teoriaosassa pilkottu pienempiin osiin. Ruokahävikkiteemaan katsotaan tässä tutkimuksessa kuuluvaksi kotitalouksien jätehuoltoon, elintarvikkeiden säilytykseen ja pakkausmateriaaleihin sekä ateriasuunnitteluun liittyviä sisältöjä. Työn teoriaosassa käsitellään myös ruokahävikin vaikutuksia ja vähentämismahdollisuuksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin oppikirja-analyysia. Tutkimuksen aineistona oli 13 vuosina 2000–2020 julkaistua peruskoulun kotitalouden oppikirjaa. Tutkimuksessa ruokahävikkiä tutkittiin oppikirjoista tutkimuksen teoriaviitekehykseen laadittujen teemojen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan kotitalouden oppikirjoissa käsiteltiin ruokahävikkiä vaihtelevasti. Analyysistä nousivat esille seuraavat ruokahävikkiin liittyvät teemat: kodin jätehuolto, elintarvikepakkauksien vaikutukset ruokahävikkiin, kodin ateriasuunnittelu sekä ruokahävikin vaikutukset. Jokaisesta tutkimukseen valitusta oppikirjasta löytyi ruokahävikkiin liittyvää sisältöä, mutta eri teemojen käsittely ja sisältöjen laajuus vaihtelivat kirjakohtaisesti. Joitain aiheita, kuten jätehuoltoa ja elintarvikkeiden säilytystä, oli käsitelty jokaisessa oppikirjassa, kun taas esimerkiksi ateriasuunnittelua, elintarvikkeiden pakkauksia ja ruokahävikin vaikutuksia vain muutamissa oppikirjoissa. Oppikirjojen ruokaohjeissa hävikkiruoan hyödyntämisen käsittely oli hyvin vähäistä.

Tavoitteet ja keskeiset käsitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tekstiilienhoito näyttäytyy kotitalouden oppikirjoissa 1950-luvulta 2010-luvulle. Pyykinpesu ja tekstiilienhoito ovat olennainen sisältöalue kotitalousopetuksessa ja lisäksi tärkeitä arjen taitoja. Tarkastelussa on, millaisia käsitteitä kirjoissa tekstiilienhoitoon ja pyykinpesuun liitetään ja missä järjestyksessä aiheita käsitellään, sekä mitä samankaltaisuuksia kirjoista löytyy. Keskeiset käsitteet ovat tekstiilienhoito, pyykinpesu, kotitalousopetus ja oppikirja. Menetelmät. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen oppikirja-analyysi ja toteutustapana on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistona toimii seitsemän kotitalouden oppikirjaa yksi kultakin vuosikymmeneltä. Sisällönanalyysin tukena on käytetty analysointitaulukkoa, johon on teemoitettu kotitalouden oppikirjojen sisällöt tekstiilienhoidon osalta. Oppikirjoista nousi tutkittaviksi teemoiksi vaatehuolto, pyykinpesu sekä pyykin esikäsittely ja jälkikäsittely. Käsitteitä ja teemoja avataan tarkemmin teoriaosassa, sekä tutkimustuloksissa. Tulokset ja johtopäätökset. Tekstiilienhoito näyttäytyy oppikirjoissa selvästi omana sisältöalueenaan. Sisältöalueen suuruus vaikuttaa joiltain osin siihen, miten laajasti tekstiilienhoidon eri teemoja on oppikirjoissa käyty läpi. Sivujen määrä ei kuitenkaan ole suorassa yhteydessä sisällön monipuolisuuden kanssa. Tämän tutkimuksen rajauksena käytetyt neljä teemaa löytyvät kaikista kirjoista. Eniten eroavaisuuksia löytyy vaatehuollon sisällöstä. Pyykinpesu, pyykin esi- ja jälkikäsittely näyttäytyvät melko samanlaisina kaikissa oppikirjoissa. Pyykinpesukoneiden yleistyminen muokkaa kirjojen sisältöä pyykinpesun osalta, mutta esi- ja jälkikäsittelyn työvaiheet eivät juuri muutu vuosikymmenten edetessä. Jotkut käsitteet jäävät pois ja uusia tulee tilalle, mutta pääosin sisältöalueet pysyvät samana.

Objectives: The objective of this study was to find out the meanings of laundry washing in home economics textbooks, as well as to find out how these meanings reflect the objectives of laundry washing defined in curriculums. It was proposed that home economics textbooks had little content on laundry washing compared to content on other topics, and that the existing content on laundry washing was rather concise. Previous research on home economics textbooks has not been conducted, but research comparing the contents of geography textbooks with curriculums shows that the contents of textbooks reflects the objectives of the curriculums rather well. Methods: The material used for this study consisted of ten home economics textbooks written between 1970 and 2015. Two textbooks representing two publishers were chosen from each decade. The textbooks were compared with primary school curriculums published during each decade. Content analysis was used to study the different themes occurring in the textbooks. The different areas researched included laundry washing, laundry washing by hand, laundry drying, the ecological and economical aspects of laundry washing, the environment, allergies and different materials. The objectives related to laundry washing were first identified from the textbooks after which they were compared with the contents of the textbooks. Results: The contents of the textbooks reflected the objectives defined in the curriculums on each decade rather well. The content related to laundry washing was concise in each textbook that was studied. The biggest percentage of content related to laundry washing compared with the rest of the content was 5,9 % whereas the smallest percentage was 1,4 %. Many of the books discussed the topic in a broad scale regardless of the few pages designated to the topic. The newer the textbook the more the topic of this study was discussed. However, the pages designated to laundry washing did not increase in the newer textbooks. Even though the topic of laundry washing is often less significant, the topic is discussed in a broad scale fulfilling the objectives of the curriculums rather well.

Tutkielmassa perehdytään maantieteen oppikirjatutkimukseen toiseuden representaatioiden näkökulmasta. Oppikirjat ovat pieniä tietokirjoja, jotka ovat olleet monelle ne ainoat tietokirjat, joita on luettu tarkkaan ja saatu ensimmäinen käsitys maailmasta. Oppikirjoilla on edelleen vankka asema koulussa opettajan työvälineenä. Oppikirjatutkimuksessa kiinnostavaa on se mitä ideologioita havaitaan tekstien taustalla ja mitä oppikirjat kertovat omasta ajastaan. Tutkielmassa menetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Postkoloniaalinen eli jälkikoloniaalinen teoria ohjaa taustalla sitä, mitkä oppikirjatutkimukset rajautuvat tarkasteluun. Konstruktivistisesti ajateltuna kielenkäytöllä on seurauksia ja se muuttaa maailmaa. Jälkikoloniaalinen teoria muistuttaa, että oppikirjat eivät ole kulttuurista erillisiä artefakteja vaan hyvinkin merkittävä lähde (Väisänen, 2005). Aineistona ovat pro gradu -tutkielmat, tieteelliset artikkelit, tieteelliset selvitykset, kirjallisuuskatsaukset ja väitöskirjat. Tutkimusaineiston moninaisuus asettaa omia kysymyksiä tutkielmalle. Gradujen mukanaoloa tarkastelussa puoltaa se, että oppikirjatutkimusta maantieteen oppikirjoista toiseuden representaatioista on suhteellisen rajatusti. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oppikirjat tarjoavat edelleen hyvin vähän positiivisia representaatioita rodullistetuille oppilaille Suomessa. Selvästi rasistinen kuvasto on poistunut maantiedon oppikirjoista, mutta jako meihin ja muihin on edelleen läsnä. Oppikirjojen länsimainen hegemonia tuottaa vääristynyttä kuvaa maailmasta (Mikander, 2016). Oppikirjat eivät aina ole oikean tiedon lähde, eikä oppikirjojen suhde opetussuunnitelmaan ole oppikirjatutkimuksessa keskiössä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella löytyi useita kiinnostavia jatkotutkimuskohteita. Nykyiseen, vuoden 2014 opetussuunnitelmaan perustuvia oppikirjoja ei ole tutkimuksissa ehditty tarkastelemaan toiseuden representaatioiden näkökulmasta. Digitaalista oppikirjaa tai opetusmateriaali ei ole liiemmin tutkittu. Oppikirjan käyttö etäkoulussa on tämän ajan uusi ilmiö ja ansaitsisi perehtymistä.

The purpose of this study was to examine how gender is represented in a Finnish as a second language textbook, in both visual context and in text. I examined two textbooks made in different decades. Both of the textbooks have been highly used in a classroom setting. I wanted to know how the change in society has affected the gender representations in the textbooks. I also wanted to know what type of gender representations were in the textbook (both visual and textual), and were there any differences on how gender was represented when comparing the two textbooks. Earlier research has shown that male gender is more on display in textbooks used in classroom setting. There are more visual male characters in textbooks than female characters but both male and female gender is represented in a very stereotypical fashion. The two textbooks used in this study were Meidän Suomi, published in 1999, and Suomi 2: minä ja arki, published is 2013. This study is a qualitative research. I analyzed the content of the two textbooks first by counting how many representations of gender were there in a textbook and after focusing on how the genders were represented. The textbooks differed from each other greatly. In the newer one, Suomi2: minä ja arki, gender was represented less stereotypically. There were far less gender representation all together. In Suomi 2: minä ja arki there were also ambiguous characters or characters that represented both female and male characteristics. Although there were more female gender representations in Meidän Suomi, the representations were more stereotypical portrays of a female character than Suomi 2: minä ja arki.

Tässä pro gradu -tutkimuksessa pyritään selvittämään ja kuvaamaan, millä tavoin uskontoa lähestytään alakoulun evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa vuosiluokilla 1-5. Analyysin kohteena on kaksi eri oppikirjasarjaa: ’Tähti’ ja ’Suuri Kertomus’. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin nämä oppikirjasarjat lähestyvät uskontoa. Tätä aihetta lähestytään tukeutumalla Linda Woodheadin artikkeliin ’Five Concepts of Religion’. Tässä Woodhead esittää eräänlaisen tavan jäsentää uskonnontutkimusta. Hän erottelee viisi pääasiallista lähestymistapaa, jotka tulisi tiedostaa ja ottaa huomioon kokonaisvaltaisessa uskonnontutkimuksessa. Nämä lähestymistavat ovat kulttuuri, identiteetti, suhteet, toiminta ja voima. Nämä kaikki kattavat yksityiskohtaisempia alaryhmiä. Tätä Woodheadin viisikohtaista jaottelua käytetään tässä tutkimuksessa työkaluna soveltuvin osin. Tämän lisäksi tutkimus vaati vielä yhden lähestymistavan mukaan ottamista, jota Ei Woodheadin jaottelussa esiinny. Tämä on neutraali, joka käsitti kappaleet, joissa ei eksplisiittisesti esiintynyt uskonnollisia piirteitiä. Näiden kuuden lähestymistavan kautta tutkitaan uskonnon lähestymistapojen määrällistä esiintymistä oppikirjoissa sekä vertaillaan niistä saatuja tietoja oppikirjasarjojen välillä. Tutkimuksessa käytettiin analysoitavana aineistona kahden eri kustantajan oppikirjasarjoja: Kustannusosakeyhtiö Otavan oppikirjasarja ’Tähti’ sekä Sanoma Pro Oy:n oppikirjasarja ’Suuri Kertomus’. Nämä oppikirjasarjat noudattavat nykyistä vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tutkimusaineisto on rajattu vuosiluokkien 1-5 oppikirjoihin. Tähti -sarja sisältää jokaiselle vuosiluokalle oman oppikirjan eli tämän tutkimuksen kannalta se tarkoittaa viiden eri Tähti -teoksen analysointia. Suuri Kertomus -oppikirjat tarjoavat sen sijaan yhdistelmäkirjan vuosiluokille 1-2 sekä vuosiluokille 3-4. Viidennen luokan oppikirja esiintyy yksistään. Jotta saatiin mahdollisimman vertailukelpoista materiaalia näistä oppikirjasarjoista, Tähti 1 ja 2 -teoksista saatu data yhdistettiin. Tällä tavoin saatiin molemmilta kustantajalta eheä paketti alkuopetuksen oppikirjoista. Sama tehtiin myös Tähti 3 ja 4 -oppikirjojen kohdalla. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, johon on otettu lisäksi myös kvalitatiivisia ominaisuuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällön erittelyä ja sisällön analyysia, mutta tutkimuksessa esiintyi myös diskursiivisen tutkimuksen piirteitä. Analyysikehikko muodostettiin Linda Woodheadin artikkelissa mainituille tavoille lähestyä uskontoa soveltuvin osin. Analysoitu teksti taulukoitiin, josta kävi ilmi kvantifioitu data. Kunkin lähestymistavan prosentuaaliset osuudet kustakin oppikirjasta osoitettiin diagrammein. Analyysi osoitti, että uskontoa lähestytään selkeästi eniten kulttuurin näkökulmasta sekä Tähden että Suuren Kertomuksen oppikirjoissa. Tämän osuus on molemmissa noin seitsemänkymmentä prosenttia. Jonkin verran kulttuurin osa-alueiden painotuseroja oppikirjasarjojen välillä löytyi. Oppikirjasarjojen kohdalla uskonnon lähestymistapa, jota painotetaan vähiten, on molemmissa sama eli neutraali. Tämän näkyvyys jää molemmissa muutaman prosentin luokkaan. Suurin ero oppikirjasarjojen välillä, kuinka ne lähestyvät uskontoa, tapahtuu siis kulttuurin ja neutraalin väliin jäävissä lähestymistavoissa. Tähdissä lähestytään toiseksi eniten uskontoa toiminnasta käsin. Suuressa Kertomukessa lähestytään puolestaan toiseksi eniten uskontoa suhteina. Tähdissä kolmanneksi eniten näkyy selkeästi identiteetin merkitys. Suuressa Kertomuksessa puolestaan ei nouse suhteiden jälkeen mikään lähestymistapa selkeästi ohi muiden kolmannelle sijalle. Kolmanneksi eniten voi siis nähdä esiintyvän suhteellisen tasavahvasti niin toiminta, voima kuin identiteettikin.

The purpose of this study was to examine what are the knowledge practices in preschool groups that do not use study books. The research further investigates how child participation manifests in these preschool groups. Based on prior research teacher's pedagogical thinking always interacts with the practices shown in a group or class. Due to this also the interaction between teacher's pedagogical thinking and knowledge practices were examined. This study was conducted by observing preschool activities in three different preschool groups at the Helsinki Metropolitan area. In addition five preschool teachers were interviewed during the research process. The aim of these interviews was to examine how teacher's pedagogical thinking and knowledge affect their knowledge practices. To further analyse child participation also six children from one of the day care centers (center 2) were interviewed. These documents complemented each other. The analysis methodology for the sample was theory-based. In non-study book preschool groups knowledge was produced together in social practices. Children also worked independently with knowledge and information was transferred from an adult to a child, too. In addition there were equipment and materials that supported learning and working with knowledge. Child participation occurred when children communicated their ideas to the adults and when the adults acknowledged these thoughts. In the beginning of the preschool year children in day care center 2 also told what they would like to do during the year and this was taken into account in day-to-day activities. Teacher's pedagogical thinking was linked to the knowledge practices of the group while the teachers said that they choose used methods based on children's needs.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kulttuurienvälisiä kompetensseja (intercultural competences) ja niiden esiintymistä suomalaisissa ranskan kielen oppikirjoissa. Tutkin ja analysoin oppikirjoja Escalier 3 ja Escalier 4, joita käytetään lukioiden ranskan opetuksessa. Tutkimuksessa jaottelen kirjan tehtävät kulttuurienvälisiä kompetensseja sisältäviin ja ei-sisältäviin. Käyn läpi kirjojen tehtävistä löytyvät kulttuurienväliset kompetenssit käyttäen perustana Michael Byramin viiden kulttuurienvälisen kompetenssin mallia vuodelta 1997 (savoirs, savoir être, savoir comprendre, savoir apprendre/faire, savoir s’engager). Oppikirjojen tehtävistä poimin ne tehtävät, joissa esiintyi vähintään yhtä kulttuurienvälistä kompetenssia. Tutkimuksessa selvisi, että oppikirjojen tehtävistä yli puolet sisälsi vähintään yhden kulttuurienvälisen kompetenssin. Eniten esiintyi vuorovaikutukseen perustuvaa kompetenssia savoir faire ja toisen kanssa samaistumiseen perustuvaa kompetenssia savoir être.Vähiten ilmeni kompetenssia savoir s’engager, joka perustuu kriittiseen kulttuuriseen tietoisuuteen.

Demokratia tarvitsee aktiivisia kansalaisia, joilta löytyy riittävät valmiudet ja tahto muuttaa maailmaa. Suomalainen yhteiskuntatiedollinen opetus ja nuorten heikko vaikuttamisosallistuneisuus on herättänyt paljon keskustelua. Nuorten yhteiskunnallisten asenteiden ongelmiin pyrittiin osittain vastaamaan opetussuunnitelmauudistuksella, minkä myötä yhteiskuntaoppia alettiin opettaa myös alakouluissa. Oppimateriaaleilla on usein suuri merkitys opetuksen toteutuksessa ja niiden tulisi mukailla opetuksen tavoitteita. Työni tarkoituksena on selvittää, kuinka opetussuunnitelman yhteiskuntatiedolliset tavoitteet toteutuvat alakoulun yhteiskuntaopin oppikirjasarjassa. Tarkasteluni kohdistuu demokraattisen vaikuttamisen ja osallisuuden teemoihin. Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina, jonka tarkoituksena on luoda tutkittavasta ilmiöstä tiivis kuvaus sekä kytkeä tulokset ilmiön laajempaan asiayhteyteen ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistona toimi alakoulun yhteiskuntaopin Forum -kirjasarja sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirja. Tämän lisäksi hyödynsin aiempaa tutkimustietoa tutkielmani perustana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että oppikirjat mukailevat pääosin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita, mutta myös kehitettävää löytyy. Oppiaineen yhteiskuntaan sosiaalistavat tavoitteet olivat oppikirjojen sisällöissä suuressa roolissa. Oppiaineen kriittisyyteen kasvattava rooli jäi puolestaan kirjoissa pienemmäksi. Vaikuttamismahdollisuuksia oli esitetty laajasti, mutta useimmat niistä olivat lapsen tulevaisuuteen kohdistuvia. Kirjojen instituutioita korostava tietopainotteisuus on osaltaan pienentänyt oppiaineen kriittisyyteen kasvattavaa roolia. Näin ollen yhteiskunta näyttäytyy lapsille muuttamattomana ja yhteiskunnan todelliset areenat sellaisina, joille pääsee vasta aikuisena. Työtapoihin liittyvät tavoitteet toteutuivat kirjoissa keskustelutehtävien muodossa.

This study focuses on the uses of visual material (illustrations, tables, graphs, and videos) and their relation to text in upper secondary textbooks and the Finnish matriculation examination. There is not much research on how illustrations are being used in textbooks and high-stake exams, even though studies have shown positive results of the use of visual material in learning. The aim of this study was to provide more understanding on the roles of visual material and captions. The context of this study is influenced by the increase in visual communication, the central role of textbooks in Finnish classrooms, the critique towards textbooks that promote content instead of knowledge building skills, the national core curriculums that emphasize creative thinking and multiliteracy (LOPS 2015, LOPS 2019), and in the years 2016-2019 digitalized Finnish matriculation examination. The data of the research consists of the textbooks (printed and digital) of the first courses in psychology, biology, and English, and of the matriculation examinations (2018-2020) of these subjects. Altogether 488 visual elements with possible captions in textbooks and 127 in matriculation examinations were analyzed. The research approach used was qualitative, theory directive content analysis and the data were classified in categories in order to facilitate comparison. To support high-level learning, learning materials should support students in the areas of hierarchical building of concepts and theories, knowledge construction and application. The analysis showed that these features are somewhat more uncommon, and the main function of visual material is representative. Visual material has a significant role in textbook exercises and in the Finnish matriculation examination. However, they also carry some irrelevant, even cognitively burdensome features. Visual material in textbooks mainly indicates to the inner world of the textbook instead of external sources of information. The role of the captions in conveying the information was considered significant, especially when the pages of the books were abundantly illustrated. The visual material in printed and digital textbooks had only minor differences in their quality but notable differences in their quantity in this research. Based on this research visual material seems to have potential in both supporting learning and evaluating it, but illustrations should be used with consideration and care to avoid confusion and burdening the student.