Browsing by Subject "arvot"

Tiivistelmä Al-Andalusissa, Iberian niemimaalla 711-1492 asuivat juutalaiset, kristityt ja muslimit rinnakkain islamilaisessa valtiossa. Muslimien invaasio alkoi vuonna 711 ja jatkui vaihtelevasti vuoteen 1492, jolloin kristityt olivat vallanneet viimeisenkin Granadassa sijainneen muslimilinnoituksen takaisin. Etenkin 900-1100 -luvuilla vallitsi convivencia – rauhanomainen rinnakkaiselo. Elämä oli kuitenkin hyvin monimutkaista ja ristiriitaista, eikä convivencia ollut jatkuvaa, vaan väliin mahtui myös vainoja ja väkivaltaisuuksia. Vaurain ja menestynein convivencian keskus oli 940-1040 -luvuilla Córdoban kalifaatti. Tätä ajanjaksoa kuvataan sen rauhanomaisuuden ja sivistyksen, tieteen, kulttuurin ja taiteiden kukoistuksen vuoksi kulta-ajaksi. Pro Graduni käsittelee convivenciaa ja kolmen abrahamisen etnis-uskonnollisen ryhmän rinnakkaiseloa ja (uskonnollista) vuorovaikutusta al-Andalusissa Iberian niemimaan islamilaisessa valtiossa 900-1100 -luvuilla. Tutkimuksessa tarkastellaan akkulturaation, dialogin ja pluralismin kautta convivencian kehittymistä ja säilymistä. Tutkimus perustuu convivenciasta 1900- ja 2000-luvuilla tehtyyn tutkimukseen. Tutkimusten kautta pyrin saamaan käsitystä convivencia-ilmiöstä ja siitä, miten tutkijat ovat ymmärtäneet ja tulkinneet Iberian nimimaalla vallinnutta convivenciaa juutalaisten, muslimien ja kristittyjen välisissä suhteissa sekä sosio-kulttuurisesti että etnis-uskonnollisesti. Tämä tutkimukseni keskittyy kuitenkin etnis-uskonnolliseen vuorovaikutukseen, sillä keskiajalla Iberian niemimaalla tärkein erottava tekijä oli uskonto, joka kietoutui kaikkeen kanssakäymiseen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena vuorovaikutuksena convivencia näyttäytyy 1900-2000-lukujen tutkimuksissa akkulturaation, dialogin ja pluralismin näkökulmista? 2. Miten kontaktit, rajat, arvot ja identiteetit verkostoituvat tässä vuorovaikutuksessa convivenciaan? Tutkimustehtävänäni on tarkastella tutkimusten esille tuomaa käsitystä al-Andalusin convivenciasta vuorovaikutuksena akkulturaation, dialogin ja pluralismin näkökulmista ja aineistostani nousevien teemojen kontaktien, arvojen, rajojen ja identiteettien verkostona. Tutkimuksessani käytän Helen Aveyardin esittelemän riittävän hyvän review-tutkimuksen menetelmää ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Review-tutkimuksen menetelmä toimi tutkimuksen tekemisen raameina ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla tarkastelen esille nousevia teemoja Terence Lovatin ja Robert Crottyn sateenvarjomallia soveltamalla. Analyysissä etsin convivenciaa käsittelevästä aineistostani akkulturaatioon, dialogiin ja pluralismiin liittyviä tekstejä. Tutkimuksen edetessä alkoi näyttää selvältä, että Iberian niemimaalla kolmen etnis-uskonnollisen ryhmän kontaktien akkulturaatioprosesseissa rakentui pluralistinen yhteiskunta, jossa suhteita muovailtiin keskiaikaisen dialogin välityksellä. Kun yhteiskunnassa vallitsi lisäksi poliittinen vakaus ja taloudellinen turvallisuus, myös convivencia pääsi kehittymään. Jatkaessani tekstien analysointia, niistä alkoi nousi esille teemoja, joilla oli merkitystä convivenciaan liittyvässä vuorovaikutuksessa. Analysoin näitä teemojani, kontakteja, arvoja, rajoja ja identiteettejä, soveltamalla ja muokkaamalla sateenvarjomallia. Teemat vaikuttivat tutkimukseni perusteella convivencian kehkeytymiseen ja säilymiseen. Kolmen etnis-uskonnollisen ryhmän vuorovaikutusprosesseissa muokattiin rajoja, arvoja ja identiteettejä, jotka toisaalta vaikuttivat myös vuorovaikutusprosesseihin. Tutkimukseni pohjalta voin todeta, että convivencia oli kontaktien, arvojen, rajojen ja identiteettien muokkaama vuorovaikutusprosessien verkostoituma.

Tutkimuksessa tarkastellaan vastuullisuutta työntekijöiden rutiineissa instituutioteorian viitekehyksessä. Tutkielman tavoitteena on selittää yritystasoisten vastuiden tulemista työntekijöiden arkipäivään, eli mitä yrityksen vastuuteemat tarkoittavat työn käytännöissä. Case-yritys on S-ryhmään kuuluva Osuuskauppa Suur-Savo. Tutkielman pääkysymys on, millä tavoin vastuu näkyy työntekijöiden rutiineissa. Pääkysymystä täydentävät kysymykset ovat, millaisia muutoksia vastuun rutiineissa on tapahtunut ja kuinka toimintaa voidaan työntekijänäkökulmasta kehittää, sekä mistä vastuut tulevat työntekijöiden rutiineihin. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka pyrkii kuvailevaan tutkimusotteeseen. Keskeisen osan tutkimusaineistoa muodostaa 24 työntekijöiden teemahaastattelua. Lisäksi tutkimusaineistona on käytetty Osuuskauppa Suur-Savon ja S-ryhmän vuosiraportteja, verkkosivuja ja vastuullisuuskatsausta. Ennen varsinaisten haastattelujen suorittamista, tutkimusta varten on tehty neljä taustahaastattelua. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Yleisesti vastuu ja vastuullisuus näkyvät työntekijöiden rutiineissa ensisijaisesti vastuuna omasta työstä ja siinä erityisesti asiakkaisiin liittyvänä vastuuna. Osuuskauppa Suur-Savon arvoihin perustuvat vastuullisuusperiaatteet näyttävät olevan jokainen läsnä työntekijöiden arjessa. Asiakaslähtöisyys nousee selkeästi keskeisimpänä työntekijöiden rutiineissa ja muodostaa lähes kaikkea toimintaa ohjaavan ajatuksen ja periaatteen. Tuloksellisuus on myös tiivis osa työn arkea, ja sen arvioimiseen liittyy selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja mittareita. Vastuu ihmisistä liittyy työntekijänäkökulmasta ensisijaisesti asiakkaisiin ja henkilöstöön. Vastuu ympäristöstä näkyy erityisesti kierrätykseen ja lajitteluun liittyvinä käytäntöinä. Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä ei muodosta työntekijöiden arjessa yhtä selkeää käytäntöjä ja rutiineja ohjaavaa periaatetta, kuin asiakaslähtöisyys ja tuloksellisuus. Työn arjessa koettuja muutoksia vastuuteemoihin liittyen ovat ympäristöasioiden merkityksen kasvu ja työnantajavastuuseen liittyvien käytäntöjen kehittyminen. Toisaalta osa työntekijöistä kokee, ettei muutoksia vastuuasioissa ole työn arjessa tapahtunut. Vastuuteemat tulevat työntekijöiden rutiineihin vahvasti yksilön oman arvopohdinnan kautta ja työkokemuksen vahvistamana. Osuuskauppa Suur-Savon puolelta vastuuteemat tulevat erityisesti perehdytyksestä, mutta myös esimerkiksi koulutusten ja palaverien kautta. Vastuu henkilöstöstä on selkeästi yksi vahvimmista osa-alueista Osuuskauppa Suur-Savon toimintaa vastuullisuusnäkökulmasta tarkasteltuna. Arvot muodostavat keskeisen lähtökohdan Osuuskauppa Suur-Savon vastuullisuustoiminnalle ja arvojen sisäistäminen nähdään edellytyksenä vastuulliselle toiminnalle työn arjessa.

The purpose of this study was to find out whether the values of Finns with children differ from the values of Finns with no children. The data consisted of a Finnish sample of European Social Survey during the years 2002-2012, including Schwart's Human Values Scale with 21 sections measuring the ten distinct values. From the ten values was then further calculated the two distinct value dimensions "self-transcendence" and "conservation". Having children was positively related to conservation values. Especially among younger participants having children was related to higher conservation compared to young participants with no children. Participants under 30 years of age valued self-transcendence more than participants of the same age group with no children. Finns with children valued benevolence, conformity, tradition and security more than those with no children. Finns with no children valued self-direction, stimulation and hedonism values more than those with children. Being a parent was related to the values that aim for corporate goals. On the other hand, Finns with no children appreciated values that enhance the goals of oneself. For a young parent it is helpful to be aware of his/her goals and values, but also of the expectations and values of the environment. More research on the topic is needed to better understand the changes and challenges regarding parenthood and to develop best possible ways of support for families that are facing a new life situation.

Työaikainen joukkoruokailu on Suomessa perinteistä, minkä lisäksi työaikana nautittu lämmin lounas on monen suomalaisen aikuisen päivän ainoa lämmin ateria. Tästä huolimatta työaikaisesta ruoanvalinnasta, erityisesti yksilön valinnan näkökulmasta, tiedetään vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yksilön työaikaiseen lounaanvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Tähän pyrittiin tutkimalla, onko henkilökohtaisilla arvoilla, joiden katsotaan ohjaavan ihmisen toimintaa ja valintoja, yhteyttä työaikaiseen lounaan valintaan. Lounasruokailijoiden arvojen tutkimisessa hyödynnettiin Schwartzin (1992) arvoteoriaa. Arvojen ohella työaikaiseen ruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä pyrittiin kartoittamaan Furstin ym. (1996) ruoanvalinnanprosessin mallia, ruoanvalintamotiiveja sekä aikaisempia työaikaista ruokailua käsitteleviä tutkimuksia hyväksi käyttäen. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella survey-kyselyn avulla. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla työssä käyvät henkilöt, joilla oli työpäivänsä aikana mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön. Tutkimusnäytteen kooksi muodostui 126 vastaajaa, jotka ryhmiteltiin tutkittavien useimmiten nauttiman lounasmuodon perusteella henkilöstöravintolaruokailijoihin (n=82) ja eväsruokailijoihin (n=44). Tutkimuksessa lounasruokailijaryhmien välillä havaittiin eroja arvojen tärkeydessä, mutta arvojen ja lounaan valinnan väliltä ei kuitenkaan tämän tutkimuksen pohjalta voitu todeta löytyvän selvää yhteyttä. Tutkimuksessa tunnistettujen lounaanvalintamotiivien katsottiinkin tarjoavan arvoja enemmän tietoa eri lounasmuotoon päätymisestä. Tärkeimmiksi lounaanvalintamotiiveiksi tutkimuksessa osoittautuivat laatu, helppous, sosiaalisuus ja seura sekä terveellisyys ja painonhallinta. Vertailtaessa ruoanvalintamotiivien tärkeyttä lounasruokailijaryhmien kesken henkilöstöravintolaruokailijoiden havaittiin pitävän sosiaalisuus ja seura - sekä laatu-motiiveja lounaan valinnassa tärkeämpinä kuin eväsruokailijat, jotka taas arvostivat lounaan valinnassaan henkilöstöravintolaruokailijoita enemmän oma rauha - ja turvallisuus-motiiveja. Arvojen ja valintamotiivien yhtäaikaisella tarkastelulla pyrittiin saavuttamaan syvällinen kuva yksilön valinnan taustalla vaikuttavasta motivaatiorakenteesta. Tutkimuksen voidaan katsoa onnistuneen tässä pyrkimyksessä, sillä se tarjoaa uutta tietoa työaikaisesta ruoanvalinnasta, jota niin lounasruokailupalveluita tuottavat kuin hankkivat tahot voivat hyödyntää. Yksilön työaikaisen ruoanvalinnan tutkimista voidaan tämän tutkimuksen pohjalta jatkaa esimerkiksi keskittymällä lounasruokailijaryhmien työaikaisen ruokailun arvostuksessa havaitun eron tarkastelemiseen tai täydentämällä arvo-motiivi-ketjua lounaassa arvioitavia ominaisuuksia tutkimalla.

The Finnish national core curriculum for basic education is currently being renewed at the National Board of Education and the new curriculum will be implemented in August 2016. A curriculum defines the value basis and aims of teaching as well as the core contents to be taught. A curriculum is closely bound to its surrounding society reflecting its prevailing values, customs and traditions. Therefore, in order to renew the curriculum, it is essential to understand the societal changes and values recognized as important in the society. The drafts of the new curriculum were posted for the first time on the website of the National Board of Education for public commentary. This research examined what the feedback of the new curriculum draft was like; what themes did the commentators hold important concerning the curriculum and education in present and in the future? The research data consisted of 963 comments that were posted on the webpage of the National Board of Education regarding the draft of the general part of the new curriculum. The feedback form was open for 17 days in November and December 2012. The qualitative data analysis was done by coding with the help of Atlas.ti software. The comments discussed several issues regarding the Finnish school, its mission and the appreciations of the commentators. As a result, four major themes were found: 1) equality in education; 2) the use of authentic learning environments and multi-professional collaboration with surrounding community; 3) the role of Finnish cultural heritage and religious education and 4) sustainable development and global citizenship. These results reflect the values and topics the commentators held important for the future in terms of developing the Finnish school and society.

Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä on tutkia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien arvoja. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen pääkysymykseen: Millaisina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien arvot näyttäytyvät Shalom Schwartzin arvojen yleismaailmallisen teorian näkökulmasta? sekä Millaisia eroja pappien arvojen välille syntyy ikään, sukupuoleen tai hiippakuntaan suhteutettuna? Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N = 769), joka edustaa tilastollisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeja. Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimusta ohjaava teoria on Shalom Schwartzin arvojen yleismaailmallinen teoria. Tulosten perusteella pappien arvohierarkiassa merkittävimpinä arvoina korostuvat Universalismin ja Hyväntahtoisuuden arvotyypit. Papeille tärkeintä olivat kaikkien ihmisten hyvinvointi, arvostaminen, suvaitsevaisuus ja luonnon suojeleminen. Papeilla korostui vapaaehtoinen muiden hyvinvoinnista välittäminen. Vallan arvotyypin asettuminen pappien arvohierarkiassa vähiten merkityksellisimmäksi arvotyypiksi, korostaa pappien keskuudessa olevaa jännitettä ihmisen hyvinvoinnin ja rakenteellisen vallan tavoittelun välillä. Tulosten mukaan sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä rooli pappien arvojen erojen korostumisessa. Papeista miehillä korostui naisia voimakkaammin Työn, Perinteiden ja Yhdenmukaisuuden arvoulottuvuudet. Vastaavasti papeista naisilla korostui miehiä voimakkaammin Hyväntahtoisuuden, Universalismin, Mielihyvän ja Turvallisuuden arvotyypit. Miespuolisten pappien korostuneet arvotyypit ovat täysin päinvastaiset suhteessa suomalaisten miesten vastaaviin. Ikä vaikuttaa pappien arvoissa erityisesti Muutosvalmiuden ja Universalismin arvotyyppeihin. Papeista 55-64 -vuotiaat olivat selvästi rohkeampia uudistajia, kun taas 25-34 -vuotiaat olivat varovaisimpia. Yli 55-vuotiailla papeilla korostui myös Universalismin arvotyyppi voimakkaimmin suhteessa 35-44 -vuotiaisiin. Hiippakuntien välisiä tilastollisesti merkitseviä arvoeroja ei yllättäen löytynyt. Tulos kertoo pappien arvojen kirjon tasaisesta jakautumisesta hiippakunnissa. Tulosten mukaan papit jakautuvat neljään arvoryhmittymään: Varovaisiin säilyttäjiin, joihin kuuluu 34,2% papeista, Hyväntahtoisiin säilyttäjiin 28,4%, Suvaitsevaisiin uudistajiin 23% ja Individualistisiin uudistajiin, joiden osuus on 14,3% papeista.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutustua narratiivisella otteella kasvatusfilosofiaan kirjallisuuden avulla ja tutkia mitä voidaan tarkoittaa puhuttaessa kasvatuksen tavoitteista ja arvoista, sekä tarkastella miten nämä liittyvät toisiinsa. Käsittelen arvoja ja niiden merkitystä kasvatuksessa. Ensimmäisessä luvussa johdannon jälkeen käsittelen kasvatusta. Toisessa pääotsikossa tarkastelen kasvatusfilosofiaa sekä aiempaa tutkimusta ja kirjallisuutta. Nostan esille muutamia aiempia tutkimuksia, kuten Leevi Launosen väitöskirjan. Viimeinen pääotsikkoni ennen yhteenvetoa ja pohdintaa on arvot. Siinä keskityn arvojen ja kasvatuksen tavoitteiden määrittelyyn. Tarkastelen arvoja sekä niiden merkitystä kasvatuksen tavoitteissa. Menetelmät. Tutkimuksessani hyödynsin kasvatustieteellisiä sekä kasvatusfilosofisia menetelmiä ja sivusin hermeneuttisen tutkimussuuntauksen perinnettä. Valitsin kasvatusfilosofiseen kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseeni sopivia teoksia ja julkaisuja. Tulokset ja johtopäätökset. Kasvatusfilosofiaa tarvitaan kasvatustieteen rinnalla vastaamaan esimerkiksi arvoja sekä tavoitteita koskeviin kysymyksiin. Kasvatusfilosofian kiinnostuksen keskiössä ovat juurikin kasvatuksen tavoitteet. Näyttäisi siltä tutkielmani perusteella, että arvot ovat erottamaton osa kasvatusta ja tämän tavoitteita.

Målet med denna pro gradu – avhandling var att utreda hur internet används i syftet att hjälpa andra. Fokus låg vid att jämföra traditionella och virtuella volontärers motiv och värdegrund. Volontärernas värdegrund kartlades med hjälp av Shalom Schwartz (2001) mätmetod 'Portrait Values Questionnaire', medan volontärernas motiv till frivilligt arbete mättes med metoden 'Volunteer Function Inventory' som Gil Clary m.fl. (1998) utvecklat. Den jämförande studien visade, att volontärerna som gör virtuellt frivilligt arbete hade en mera individualistisk värdegrund, samtidigt som volontärer via det virtuella frivilliga arbetet kan få offentlig synlighet och en möjlighet att framstå som kunnig, vilket är ett speciellt särdrag för hjälpande i virtuella kontexter. Syftet var vidare att genom en kvalitativ fråga, försöka förstå varför volontären valt den virtuella arenan. Volontärerna uppskattade den virtuella arenan som form av frivilligt arbete bl.a. pga. dess autonoma natur. Via internet kan volontärerna oberoende av plats och tid vara i kontakt med hjälpbehövande personer. För övrigt är kommunikation på nätet i större utsträckning anonymt, kroppslöst och volontärerna har därmed en bättre möjlighet till kontroll. I praktiken och i ljuset av resultaten, kan organisationer ha nytta av att poängtera möjlighet till en ny autonom form av hjälpande, för att öka intresset och motivera volontärer med i frivilligt arbete på nätet.

Kulutusvalinnat nähdään yhtenä elämäntyylimme ilmentäjänä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttajana tämän päivän yhteiskunnassa. Tasapainoinen luontosuhde ja maapallon resurssit huomioiva kulutuskäyttäytyminen olisi ihanteellinen tavoite tulevaisuutta ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää aiemman tutkimuksen pohjalta, mitkä tekijät hankaloittavat nuorten aikuisten ekologiseen kuluttamiseen pyrkimistä ja tasapainoisen luontosuhteen saavuttamista. Tutkielmassa luodaan kuva nuorten aikuisten kulutusympäristöstä ja tämänhetkisen kulutuksen roolista. Tutkimuksessa hyödynnetään inhimillisen ekologian teoriaa ajatusmallina luonnon ja ihmisen tasapainoiseen suhteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkempana tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen aiemmasta tutkimuksesta luodun synteesin perusteella. Tutkimustietoa koostuu ekologisuuden, kulutuksen ja nuorten aikuisten aihepiireistä. Tutkimuksen tarkempana kohteena olivat lapsuuden kodista pois muuttaneet itsestään vastuussa olevat nuoret aikuiset sekä heidän kulutusvalintansa sekä arvonsa. Tämän tutkielman mukaan nuorten aikuisten kulutusvalintoihin on monia perusteita nuorten sisäisestä arvomaailmasta sekä ulkoisesta ympäristöstä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä arvojen ja käytännön kulutusvalintojen välillä olevista ristiriidoista. Keskeisempinä tuloksina nousi puute tiedosta, ajasta, taidoista sekä mahdollisuudesta kuluttaa ekologisesti sekä ekologisten arvojen heikkous verrattuna yksilöllisiin välitöntä hyötyä tuoviin arvoihin. Kulutuksen vähentäminen sekä välttämättömässä kulutuksessa pidättäytyminen nousivat aiemmasta tutkimuksesta konkreettisiksi keinoiksi tuoda ekologisuutta käytäntöön. Nuorten aikuisten kuitenkin havaittiin kiertävän ekologisia kulutuspäätöksiä ja perustelevan kulutuksen välttämättömyyttä monilla eri keinoilla.

The aim of the study was to influence the contents of sustainable development in the National curriculum guidelines on early childhood education and care (ECEC). Both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are already included in the set of values of the National core curriculum for basic education (2014). For the unity of the set of values guiding our early childhood education and basic education it is necessary that both sustainable lifestyle and ecosocial approach to education are also included in the ECEC. The three guiding values of ecosocial approach to education are responsibility, moderation and human interaction. The se-condary aim of this study was to find out how can early childhood education support the ful-filment of these values. The method used was qualitative interview study which also incorporated elements of operati-onal research. The type of interview method selected was semi-structured interview. In the stu-dy I interviewed three members of the 2016 ECEC´s steering group who participated in the wri-ting process of the new ECEC. First the interviews were transcribed and then the data gathered was analyzed. Mentions and ideas related to means for the support of education of values were located from the transcribed material. These were then categorized under three pre-selected themes which included 1) responsibility, 2) moderation and 3) human interaction. The analysis revealed themes related to the education of all three values. These included the model of beha-vior provided by the adult, reflections with the children and also actions and experiences that reflect the pre-selected values. The study also revealed specific means for the education of each value separately. Based on the study it can be stated that adults possess an essential role when it comes to sup-porting a child to internalize the values of ecosocial approach to education. The members of the steering group concluded that an adult example was essential in the transmission of values. In order for the values of ecosocial approach to education to be transmitted to the children they should first be internalized by the educators themselves. From the research rose also both the adults and the children´s reflections of right and wrong and the consequences of ones actions. Value based practical activities, planning these activities together with the children and enabling them to have experiences related to the values were also all seen important.