Browsing by Subject "multivoicedness"

Maahanmuuttajien lapsista koostuva seuraava sukupolvi elää usein kahden kulttuurin ja erilaisten etnisten identiteettien keskellä. Lapset ovat syntyneet Suomessa toisin kuin heidän vanhempansa, mutta eivät aina koe olevansa täysin suomalaisia. Toisaalta joskus heidän suomalainen identiteettinsä ei saa hyväksyntää ylisukupolvisilta suomalaisilta. Tutkimuksessani haastattelen kolmea seuraavan polven suomalaista nuorta, jotka osallistuivat Cultura-säätiön Monikieliset suomalaisnuoret -projektin mukana Porin Suomi-Areenan tapahtumiin kesällä 2019. Nuoret pohtivat haastatteluissa vaikutusmahdollisuuksiaan sekä arkielämässä että Suomi-Areenalla, ja vanhempiensa maahanmuuttotaustan vaikutuksia kokemuksiinsa. Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu maahanmuuttajien toista/seuraavaa polvea (mm. Rumbaut, 1994) ja sen erilaisia identiteettejä (esim. Perlman & Waldinger, 1996) käsittelevästä tutkimuksesta. Etsin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten seuraavan sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan? 2) Millaiseksi he kokevat hyvän integraation, ja miten se heidän mielestään rakentuu/mahdollistuu? Tutkimuksessani analysoin nuorten haastatteluja fenomenologisella otteella, kokemuksiin keskittyen. Teoreettisen viitekehyksen analyysilleni tarjoaa Avelingin, Gillespien ja Cornishin (2015) artikkeli multivoicedness (moniäänisyys)-teoriasta, jonka mukaan nuorten puheesta voidaan erotella kolmenlaisia ääniä. Ensimmäisen äänen kautta nuori puhuu omana itsenään, minä-positiosta käsin. Toisen äänen avulla hän ilmaisee jonkin muun tahon ajatuksia, joko suoraan tai epäsuorasti. Toista ääntä kutsutaan sisäiseksi toiseksi. Kolmas ääni syntyy joko erilaisten minä-positioiden, minä-position ja sisäisen toisen tai sisäisten toisten keskinäisestä vuoropuhelusta. Analyysin avulla toin näkyviin useita erilaisia ääniä sekä identiteettejä niiden takana. Näiden painoarvo haastatelluille nuorille vaihtelee tilanteen mukaan. Toisinaan nuori puhui itsestään suomalaisena, ja välillä suomalaisista ryhmänä, johon ei kokenut itse kuuluvansa. Äänet, positiot ja identiteetit sijoittuivat vaihtelevasti toisiinsa, ja niiden kontekstisidonnaisuus muodostui hyvin olennaiseksi siinä, miten miellyttäväksi tai haitalliseksi nuori kyseisen position tai identiteetin kulloinkin koki.

The multivoiced and shared activity of teaching staff participation in school project design was researched. Currently The Finnish national board of education instructs that there is a representative of the users of the school present in the design of a school building. In the current study the users, including the teaching staff, was represented in the user meetings by the property manager of the Premises center of the city. As there were not members of the teaching staff present in the user meetings, it was of interest how their voices are heard by the design team in the process. The research questions are: 1) How did the teaching staff contribute to the design of the school? 2) What was the content of the teaching staff's contribution to the design of the school construction? 3) How were the comments from the teaching staff to the designers processed and how were the decision based on these comments made? The research data comprised of an audio recording of an interview with representative of the user and nine video recordings of user meetings, where the design team assembled. All of the data was transcribed and speech episodes regarding the teaching staff's comments were analyzed. To answer first research question the interview with the representative of the user was utilized. To answer the second research question the speech episodes were categorized for their topic and percentages calculated for each topic. To answer the third research question four topics were chosen and the decision making process of the design team followed by building a trajectory for each topic. The teaching staff commented on the designs by writing and drawing directly on the 2D-paper plans. The representative of the user forwarded these comments to the design team. In rare occasions the school principle would approach the design team directly via e-mail. A major share of the teaching staff's comments considered furniture and equipment. These are familiar, important and tangible topics for the teaching staff. The decision making process of the design team was often lengthy. The teaching staff's comments very rarely had an effect on the made decisions. The reasons for this were structural, financial and on occasion ideological. The participation of the teaching staff could be enhanced by utilizing 3D-modeling.