Browsing by Subject "rahoitus"

Background and objectives: Pharmaceutical services provided by community pharmacies have the potential to improve medication safety and support the implementation of rational pharmacotherapy. The pharmaceutical services are internationally an underused resource to support functioning of social and health care services. The literature review of this Master’s thesis provides an overview of pharmaceutical services, - their funding and remuneration. The primary objective of the empirical study was to create an overview of the development of the pharmaceutical services in Finnish community pharmacies in 2010-2020. The secondary objective was to study differences in the service provision between Finnish provinces. Materials and methods: The study was carried out as a retrospective descriptive survey study annually conducted by the Association of Finnish Pharmacies. Åland was excluded from the provincial review so that individual pharmacies could not be identified. The data was analyzed using Microsoft Excel. The number of pharmacies providing pharmaceutical services annually and the annual number of customers using these services were counted at the national level. At the provincial level, the corresponding data for the prescribing review, medication review, comprehensive medication review and assessment of inhalation technique were analyzed for the years 2017-2020. Results and conclusions: The most common service with the highest number of customers was automated dose dispensing. The second most common service was prescription review. As a whole, the provision of services and the number of customers had increased during the study period in Finnish community pharmacies. Manual dose dispensing was a diminishing service. Differences were found between provinces in the prevalence of services and in the number of customers. It was possible to identify provinces with lower service provision activity, such as Lapland. The service provision prevalence and number of customers varied widely within provinces. The number of customers for a certain service in an individual pharmacy had a large effect on the provincial average, thus, the average number of customers in the provinces does not reflect the provinces' success in implementation of services. Pharmaceutical services, with the exception of the automated dose dispensing, are not well implemented.

Maatilojen lukumäärä laskee ja viljelty peltoala kasvaa jatkavia maatiloja kohden. Maatalousyrittäjän kannustimet lisäpellon hankkimiseen skaalaetujen tavoitteleminen tai tuotannon peltorajoitteen muuttaminen. Maatalousyrittäjälle toiminnan tehostumisen etujen tulisi johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen ja kilpailukykyyn. Maatalousyrittäjät hankkivat peltoa pääasiassa vuokraamalla tai ostamalla. Vuokraaminen on ollut ostamista yleisempää. Pellon ostamisella tai vuokraamisella on erilaiset talousvaikutukset peltoa hankkivalle tilalle. Lisäksi peltoa ostettaessa kaupan rahoittaminen lainarahoituksella tuo omat talousvaikutuksensa tilalle. Pellon hankintatavan päätöksenteon tueksi maatalousyrittäjällä tulisi olla mahdollisimman realistinen taloudellinen analyysi valintojen vaikutuksista tilantalouteen. Analyysin tulisi ottaa huomioon lisäpellolta saatava tulos, pellon osto sijoituksena, pellon oston rahoittamisen tapa, arvio tulevaisuuden tuotannon ja rahoitusolojen kehityksestä, pellon vuokraamisen kustannukset sekä lisätuotantoa varten tarvittava muu käyttöomaisuus. Tutkielmassa tehdään kuvattu taloudellinen analyysi tapaustutkimuksena kohdetilalle. Tutkimuksen analyysi perustuu yksittäisen tilan oikaistusta tilinpäätösaineistosta tehtyyn kassavirtojen nettonykyarvo mallinnukseen kolmella eri tulevaisuuden skenaariolla. Skenaarioiden avulla selvitettiin, kuinka eri rahoitus- ja markkinaolot vaikuttavat hankintatapojen taloudelliseen pärjäämiseen nettonykyarvolla laskettuna. Tilan yhteisömuoto oli elinkeinonharjoittaja ja maatalous oli päätoimista. Saatujen tulosten mukaan pellon osto lainalla on kannattavampaa kuin vuokraaminen, mutta vain siksi että tuolloin voi laskea kokonaisnettonykyarvoon pellon arvon nousun. Ostettaessa peltoa lainalla kumulatiivinen kassavirta on sekä nimellisesti että reaalisesti negatiivinen vuosikymmeniä pellon oston jälkeen. Vuokrattaessa reaalinen kumulatiivinen kassavirta oli kaikissa paitsi yhdessä skenaariossa positiivinen. Tutkimuksen yksittäistapauksen tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin tehtyjen yleisten tutkimusten sekä havaitun yleisen vuokraamisen yleistymisen kanssa.

Euroopan unionin maataloussektorin on täytynyt sopeutua jatkuviin markkinoiden, politiikan ja toimintaympäristön muutoksiin. Nykytilanteeseen sopeutumisen kannalta rahoituksen ja pääomarakenteen tarkastelu on noussut tärkeäksi tekijäksi yritysten liiketoiminnan kasvun, tehokkuuden ja selviytymisen suhteen. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tuoretta tietoa Euroopan unionin jäsenmaiden maatalouden rahoituksesta, pääomakannan kehityksestä ja pääomarakenteeseen vaikuttavista tekijöistä uusimman FADN-kirjanpitoaineiston perusteella. Tutkielman teoriaosuus perustuu yleiseen rahoitus- ja pääomarakenneteoriaan. Lisäksi tutkimuksessa käydään läpi pääomarakenneteorioiden merkitystä maatalouden pääomarakenteen kannalta ja pääomarakenteeseen yleisesti vaikuttavia tekijöitä. Aluksi FADN-kirjanpitoaineistoa tarkasteltiin deskriptiivisesti, jolloin tutkittiin Euroopan unionin maatalouden pääomakannan ja pääomarakenteen kehitystä sekä maatalousyritysten vieraasta pääomasta maksamaa hintaa vuosina 2004–2013. Tämän jälkeen kvantitatiivisella paneeliregressiolla testattiin, vaikuttavatko teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin perustuvat, yleisesti pääomarakenteeseen yhteydessä olevat tekijät Euroopan unionin maatalouden pääomarakenteeseen. Tutkimustulosten mukaan maakohtaiset rakenteelliset erot, erilaiset strategiat ja riskit vaikuttivat merkittävästi maatalouden pääomarakenteeseen, pääomakantaan ja vieraasta pääomasta maksettavaan korkoon. Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus vaikutti Euroopan unionin jäsenmaihin eri tavalla. Lisäksi erilaiset kriisit ja toimintaympäristön sekä kysynnän muutokset korostuivat tarkasteltavalla ajanjaksolla. Tutkimustuloksissa nousi myös esille, että maatalousyritysten kasvaessa ja muuttuessa yritysmäisemmiksi rahoitusriskien merkitys lisääntyi. Empiiristen tutkimustulosten mukaan Euroopan unionin jäsenmaiden maatalouden velkaantuneisuus riippui positiivisesti keskimääräisestä yrityskoosta, kasvusta, velkaan liittymättömästä verosuojasta ja riskistä. Negatiivisesti velkaantuneisuus riippui kannattavuudesta ja omaisuusrakenteesta. Velkaan liittymättömän verosuojan osalta vaikutus oli oletuksien vastaisesti positiivinen. Toisaalta myös aikaisemmista empiirisistä tutkimuksista löytyy ristiriitaisia tuloksia edellä mainittujen muuttujien osalta. Tulosten mukaan jäsenmaiden sisäisillä tekijöillä oli myös suuri merkitys velkaantuneisuuteen. Tulokset eivät noudattaneet suoraan mitään pääomarakenneteoriaa, mutta nokkimisjärjestysteoria sai eniten tukea.

The purpose of the study was to identify the differences between forest machine enter-prises’ operational environments in Finland and Sweden and to find out what kind of rela-tionships and contracts these enterprises have with their clients. The purpose was also to identify what kind of growth strategies are implemented and what sort of financing op-portunities are offered in forest machine industry. The aim of this study was also to con-duct an evaluation of financial potential of the forest machine industry in both countries. This study uses qualitative methods. The material was gathered through five interviews conducted in Finland and five in Sweden during the summer and autumn of 2015. The material was analyzed through thematizing. The interviews hold four main themes which included operational environment, relationships and contracts, growth and success and finance. The operational environment was considered more positive in Finland, due to the future large investments targeted to the country`s forest industry. The main difference between the two countries is that most of the clients use key contractor model in Finland which is not commonly applied in Sweden and this had clear effects on the results of this study. Also, contractors in Finland often have more clients than in Sweden. The service contracts contained the same basic conditions in both countries except the duration of the contract, which was longer in Finland. Contractors generally used internal growth and corporate acquisition as their growth strategy in both countries. Contractors were more expansionary and open to growth in Finland than in Sweden. They also used the same kind of financial products in both countries. According to the results, the forest machine industry has the same financial potential in both countries, since the urge of financing will not disappear in the future.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 yritysrahoitusta ovat voineet hakea maaseudulla sijaitsevat pk-yritykset. Yritysrahoitukseen kuuluvaa perustamistukea on voinut hakea yrityksen perustamiseen tai olemassa olevan yrityksen kehittämiseen sekä innovatiiviseen kokeiluun. Hankkeita oli hyväksytty 800 kappaletta 24.9.2019 mennessä, joista 32,3 % oli yritystoiminnan perustamisen, 30,9 % olemassa olevan yrityksen kehittämisen ja 33,9 % innovatiivisen kokeilun hankkeita. Toimintaansa maatalouden ulkopuolelle laajentavien maatilojen osuus oli 7,0 % kokonaishankemäärästä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää maaseudun mikroyrityksille tarjottavaa julkista rahoitusta huomioiden yritysten kasvuun liittyvät erilaiset tarpeet, jonka vuoksi kasvu määriteltiin kasvumotivaation kautta. Tutkimuksen näkökulman valintaan vaikutti se, että perustamistuki on uusi tukimuoto, joten sen pitkän aikavälin vaikuttavuutta ei voida vielä arvioida. Tutkimuksessa haastateltiin 67 yrittäjää, jotka olivat saaneet hyväksytyn päätöksen perustamistukiavustuksesta 24.9.2019 mennessä. Tutkimus oli kvantitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutettiin strukturoituna puhelinhaastatteluna. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selittämään Likert-asteikollisia muuttujia. Mikroyritysten strategisen suuntaamisen käyttäytymismallit muodostettiin pääkomponenttianalyysilla ja niiden eroja tutkittiin ei-parametrisilla testeillä. Tutkimuksessa saatiin selville, että mikroyritysten käyttäytymismalleja olivat yrittäjämäisesti orientoitunut, markkinasuuntautunut ja nykytilanteen säilyttäjä. Tutkimustulokset osoittivat, että kasvumotivaatio oli korkein yrittäjämäisesti orientoituneilla mikroyrityksillä. Yrittäjämäisesti orientoituneet mikroyritykset olivat sekä proaktiivisempia että innovatiivisempia kuin muut mikroyritykset. Markkinasuuntautuneet olivat eniten riskinottohalukkaita, mutta vähiten proaktiivisia ja innovatiivisia. Nykytilanteen säilyttäjät ottivat vähiten riskiä yrityksen kasvun suuntaamisessa. Markkinasuuntautuneet mikroyritykset olivat kokeneet keskimääräistä enemmän perustamistukiavustuksen auttaneen heitä yrityksen kehittämiseen liittyvässä riskienhallinnassa. Yleisesti ottaen perustamistukiavustuksen vastatessa yrityksen tarpeita, sen koettiin auttavan myös riskienhallinnassa sekä yrityksen kehittämisessä että perustamisessa. Perustamistukiavustusta oli käytetty esimerkiksi markkinointiin, esiselvityksiin ja markkinoiden laajentamiseen. Tutkimustulosten valossa yrittäjyyden edistämisessä kehitystarpeita nähdään teknologian lisääntymisestä aiheutuvaan riskienhallintaan ja monitahoisen yhteistyön tuomaan epävarmuuteen.

Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on ns. syntipreemio. Tämä tarkoittaa, että moraalisesti kyseenalaiseksi koettujen yhtiöiden osakkeet antaisivat riskikorjattua ylituottoa. Tällaisiksi yhtiöiksi on tutkimuksessa määritelty esimerkiksi alkoholi-, tupakka-, asetuotanto sekä uhkapelialalla toimivat yritykset. Samoin myös luontoa poikkeuksellisen paljon turmeleva toiminta. Syyt preemion olemassaololle voidaan perustella altruismilla. Aloilla toimivat yritykset vahingoittavat usein tuotteiden kuluttajia, esimerkiksi alkoholi- ja tupakkateollisuuden kohdalla. Vaihtoehtoisesti niiden toiminnalla on kielteisiä ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi aseteollisuuden tai paljon saastuttavan toiminnan kohdalla. Toinen selitys on oman maineen suojelu. Myös tämä selitys edellyttää altruismia ainakin joissain yksilöissä, jotka tuomitsisivat haitallisena näkemänsä toiminnan. Selitykset eivät ole toisiaan poissulkevia. Tutkielman alussa käydään läpi rahoituksen perusteoriat tehokkaista markkinoista CAPM-malliin, perustellaan miksi ne eivät välttämättä päde ja käydään läpi erilaisia anomalioita. Samalla perustellaan eri kontrollimuuttujien, kuten markkinaherkkyyden ja yhtiöiden koon, käyttö tulevassa tilastollisessa analyysissä. Tämän jälkeen esitetään aihetta käsittelevän kirjallisuuden katsaus ja esitetään kaksi yksinkertaista mallia syntipreemiosta. Näistä ensimmäinen perustuu markkinoihin, joissa on lukuisia toimijoita ja osa vaatii hyvitystä epäeettiseksi kokemaansa yhtiöön sijoittamisesta. Toisessa mallissa tarkastellaan keskittyneitä markkinoita, joilla toimii kaksi rahastoa ja niistä toinen haluaa esimerkiksi mainesyistä välttää kyseenalaisia yhtiöitä. Tilastollinen analyysi tehdään autokorrelaatiolle sekä heteroskedastisuudelle robustilla lineaarisella regressiolla. Tutkielmassa suoritetaan neljä päätestiä. Näistä ensimmäisessä tarkastellaan epäeettiseksi tyypillisesti laskettujen alojen tuottoja. Toisessa seurataan miten yhtiön osaketuoton käy, kun se joutuu julkisen paheksunnan kohteeksi boikotin muodossa. Kolmannessa ja neljännessä puolestaan tarkastellaan joko syntirahaston tai niin sanottujen eettisten rahastojen menestymistä. Lisäksi toistetaan aikaisemmassa tutkimuksessa käytetty tupakkateollisuuden statuksen muutos: miten tuottojen kävi, kun ilmeni, että tupakointi on haitallista? Kaikki neljä päätestiä viittaavat siihen, ettei sijoittamalla, ettei painottamalla paheksuttuja kohteita ole saavutettavissa lisätuottoja. Ainoastaan tupakkatestissä löytyi tilastollisesti merkittävä tulos. Kokonaisarvio on, että osakemarkkinat toimivat tältä osin tehokkaasti.

Tässä tutkielmassa tutustutaan terveydenhuollon käsitteisiin: saatavuuteen, rahoitukseen, hyödyntämiseen, kansalliseen terveydenhuoltoon ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Saatavuus määritellään mahdollisuudella tyydyttää terveystarpeita. Terveydenhuollon rahoituksella tarkoitetaan varojen keräämistä, rahastojen muodostamista ja palveluiden ostamista. Palveluiden hyödyntämiseen vaikuttavat yksilön käyttäytymisen lisäksi sosioekonominen asema ja palveluiden saatavuus. Kansallisella terveydenhuollolla tarkoitetaan koko väestön mahdollisuutta terveyspalveluiden käyttöön tarpeen tullen kohtuuhinnalla. Terveysalan ammattilaisten epätasainen maantieteellinen jakautuminen sekä pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut vähentävät saatavuutta sekä pohjoismaissa, että Itä-Afrikassa. Pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut ovat kuitenkin pienituloisissa maissa moninkertainen ongelma verrattuna korkeatuloisiin maihin. “Out-of-Pocket payment” eli terveyspalveluiden omasta taskusta maksaminen ajaa pienituloisia köyhyyteen. Pohjoismaissa palvelujen käyttämättömyys on yleisesti alhaista. Hyvinvointivaltioissa alhaiset henkilökohtaiset tulot ovat merkittävin hyödyntämistä vähentävä tekijä. Pienituloisissa maissa palveluiden käyttämättömyyttä lisää palveluiden huonoksi koettu laatu ja puutteet terveystiedoissa. Kansallinen terveydenhuolto on globaali tavoite, joka on saavutettu Suomessa vuosikymmenien kehityksen seurauksena. Jokaisella pysyvästi maassa asuvalla on oikeus sosiaaliturvaan, joka sisältää terveyspalvelut. Sub-Saharan Afrikassa tavoitteeseen ei olla vielä päästy. Esteinä ovat alhainen sairausvakuutuksen kattavuus, lukuisat sairausvakuutusjärjestelmät ja riittämätön valtion rahoitus. Ruanda on ainoa maa Sub-Saharan Afrikassa, joka on saavuttanut 80 % sairausvakuutuksen kattavuuden.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maatalousyritysten vakuuksien muodostumista Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin suurimmilla maatiloilla sekä tutkia vaikuttaako konttori, velkamäärä, liikevaihto ja tuotantosuunta pellon vakuusarvoon. Tutkimuksen aineisto koostui pankin konttoreiden 145 velkaisimmasta maatilayrityksestä. Näiden tilojen vastuut olivat yli 350 000 euroa. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, varianssianalyysia, t-testiä ja regressioanalyysiä. Maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta viimeisien vuosien aikana ja investoinnit ovat vaatineet yhä enemmän vierasta pääomaa. Vieraan pääoman kasvava määrä aiheuttaa haasteita pankeille. Suurten asiakasriskien takia pankkien riskienhallinnan täytyy olla kunnossa. Vakuudet ovat pankin kannalta tärkein riskienhallintakeino ja niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään maatalouden rakennekehitystä, rahoitusta, riskienhallintaa ja vakuuksia. Tutkimustilat jaettiin ryhmiin konttorin, tuotantosuunnan ja velkaisuuden mukaan. Tutkimustilojen vakuudet muodostuivat pellosta, metsästä, tuotantorakennuksesta, yrityskiinnityksestä ja muista vakuuksista. Pelto oli vakuutena 137 tilalla, metsä 132 tilalla, tuotantorakennus 131 tilalla, muu vakuus 131 tilalla ja yrityskiinnitys 92 tilalla. Laskennallista vakuusvajetta oli 45 tilalla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna pellon osuus vakuutena oli suurin kasvitiloilla ja kotieläintiloista maitotiloilla. Pienin pellon osuus oli siipikarjatiloilla, joilla oli puolestaan suurin rakennusten osuus. Velkamäärän mukaan tarkasteltuna tuotantorakennuksen osuus vakuuksista oli suurin ja pellon osuus pienin suurimmassa velkaluokassa. Myös vakuusvajeen määrä suurimmassa velkaluokassa oli suurin (10 %). Konttorin vaikutus pellon vakuusarvoon oli tilastollisesti erittäin merkitsevä varianssianalyysin mukaan. T-testin mukaan Jalasjärven konttorin alueella pellon arvostus oli tilastollisesti merkitsevästi alempi kuin muilla alueilla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna t-testin mukaan ainoastaan sianlihantuotannossa p-arvo oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Tutkimuksessa tuli selkeästi ilmi se, miten maatilayritysten vakuudet muodostuvat konttorin/alueen, tuotantosuunnan ja velkamäärän mukaan. Regressioanalyysin mukaan velkamäärällä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus pellon arvostukseen. Sianlihantuotantoa harjoittavilla tiloilla pellon vakuusarvo oli korkeampi kuin muissa tuotantosuunnissa. Konttoreilla oli myös tilastollisesti yhteys pellon vakuusarvoon. Regressioanalyysin avulla saatiin vastaukset tutkimuksen alussa asetettuihin kysymyksiin. Maatilojen rakennekehitys on ollut voimakasta ja velat ovat keskittyneet pienelle joukolle maatiloja. Pankin kannalta riski keskittyy näihin tutkimustiloihin, jotka vastaavat pankin maatalouden velkamäärästä 70 %. Lainoja tulisi hinnoitella riskin mukaan ja siinä vakuuksilla on merkittävä rooli. Tuotantorakennuksen ja yrityskiinnityksen osuus vakuuksista kasvoi velkamäärän kasvaessa, joka lisää pankin riskiä entisestään.