Indusoitunut ja pysyvä magnetoituma kahdessa Kevitsan intruusion lävistävässä kairareiässä

Tässä työssä tutkitaan Kevitsan intruusion magneettisia ominaisuuksia. Tavoitteena on löytää syy Kevitsan intruusiossa duniittikerroksen keskellä havaitulle magneettiselle minimianomalialle. Tutkimuksissa pääpaino on kairareikänäytteiden petrofysikaalisissa mittauksissa, mutta lisäksi käytetään hyväksi olemassa olevia geofysikaalisia anomaliakarttoja. Lähtöoletuksena on se, että havaitun minimianomalian aiheuttajana on kallioperässä oleva voimakas pysyvä magnetoituma, joka on suunnaltaan sellainen, että se se vastustaa geomagneettista kenttää sekä kallioperän indusoitunutta magnetoitumaa. Tällainen pysyvä magnetoituma on luultavasti muodostunut kiveen sellaisena aikana, jolloin geomagneettisessa kentässä on vallinnut käänteinen polariteetti. Petrofysikaalisissa mittauksissa havaitaan noin 55 metriä paksu voimakkaan pysyvän magnetoituman kerros kiarareiässä KV297, joka sijaitsee maanpinnalla havaitun magneettisen minimianomalian kohdalla. Kyseisestä kerroksesta mitatuilla näytteillä Königsbergerin suhde on keskimäärin 4.2 ja pysyvän magnetoituman inklinaatio -42.4 astetta. Magnetoituman deklinaatiota ei kyetty määrittämään, sillä käytössä ei ollut suunnattuja näytteitä. Kairareiässä KV297 havaitaan myös kallioperän jakautuminen kahteen magneettisesti toisistaan poikkeavaan kerrokseen, joista alempi ulottuu duniittikerroksen alapinnalle noin 160 metrin syvyyteen. Molemmat kerroksista ovat voimakkaan magneettisia, mutta vain ylemmässä kerroksessa havaitaan voimakas pysyvä magnetoituma. Kairareiässä KV200, toisessa tutkituista kairareiästä, ei havaita voimakasta pysyvää magnetoitumaa, mutta kyseinen kairareikä ei myöskään sijaitse magneettisen minimianomalian kohdalla. Kairareiän KV200 näytteillä havaitaan kuitenkin voimakas magneettinen suskeptibiliteetti. Näiden tulosten sekä alueella suoritetun maanpinta magnetometrauksen perusteella Kevitsan intruusion duniittikerrosta voidaan pitää kokonaisuudessaan voimakkaan magneettisena, mutta ainoastaan duniitin keskellä havaitaan voimakkaan pysyvän magnetoituman kerros. Tämä voimakkaan pysyvän magnetoituman kerros aiheuttaa maanpinnalla havaitun magneettisen minimianomalian. Suorassa matemaattisessa mallinnuksessa saavutetaan hyvä yhteensopivuus petrofysikaalisen mittausdatan sekä maanpinnalla havaitun magneettisen anomalian välillä, kun kairareiässä KV297 havaitulle voimakkaalle pysyvälle magnetoitumalle asetetaan deklinaation arvoksi 240 astetta. Deklinaation arvioimisessa on käytetty hyväksi aiempia tutkimuksia.