Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet transnationaalisuuden näkökulmasta : Tapaustutkimus Helsingin Hämeentieltä

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Helsingin Hämeentien rahanlähetyspalveluiden käyttäjiä ja heidän sosiaalisia suhteitaan trasnationaalisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen ytimessä on halu ymmärtää tutkimukseen valikoituneiden maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja ja etenkin verkostojen jakautumista paikallisiin ja transnationaalisiin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksessa pyritään esittämään muuttoliike ja siihen liittyvät transnationaaliset käytännöt ilman vahvaa kategorisointia valtiorajojen tai etnisyyden mukaan. Muuttajien sosiaalista elämää tarkastellaan sekä paikallisesti että ylirajaisesti ottaen huomioon muuttajien elämä ennen muuttoa ja muuton jälkeen. Transnationaalisuudella tarkoitetaan valtiorajat ylittäviä sosiaalisia muodostumia ja niiden synnyn ja olemassaolon mahdollistamia virtoja. Näihin virtoihin kuuluu muun muassa yhteydenpito puhelimitse ja internetin avulla, sosiaaliset siirrot, tunnesiteet, kotimaanvierailut sekä valuutan ja tavaran vakiintunut vaihto. Tässä tutkimuksessa keskitytään henkilökohtaisiin sosiaalisiin tapoihin pitää yllä transnationaalisia suhteita. Transnationaalisten suhteiden ja käytäntöjen määrän ja intensiivisyyden mukaan arvioidaan, kuinka paljon transnationaalisuus muokkaa tutkittavien sosiaalisia verkostoja. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Helsingin Hämeentiellä. Ensin alueen transnationaalisiin palveluihin tutustuttiin havainnoinnin avulla sekä keskustelemalla henkilökunnan kanssa. Pääasiallinen aineisto koostuu kolmessa rahanlähetyspaikassa tehdyistä 18 puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltaviksi pyydettiin kaikkia rahanlähetyspalvelujen käyttäjiä, ja haastateltavat ovat eri maista, eri vuosina ja eri syistä Suomeen muuttaneita. Haastattelun lopuksi piirrettiin kuvio haastateltavan sosiaalisesta verkostosta, ja kuvioita käytettiin apuna haastatteluja analysoitaessa. Kaikilla haastateltavilla on sosiaalisia suhteita sekä Suomessa että ylirajaisesti. Keskimäärin tutkittavilla on enemmän sosiaalisia suhteita ystäviin Suomessa kuin ylirajaisesti, mutta sukulaissuhteita on enemmän yli rajojen kuin paikallisesti. Valtaosalla on yhteyksiä myös muissa maissa kuin Suomessa tai synnyinmaassa asuviin ihmisiin. Paikallisista verkostoista keskusteltaessa haastateltavat ottivat usein esiin, onko verkostoissa valtaväestöön kuuluvia suomalaisia. Monilla suuri osa paikallisista suhteista on muihin maahanmuuttajiin, ja suhteita suomalaisiin toivotaan nykyistä enemmän. Ylirajaisia suhteita pidetään yllä pääosin puhelimitse ja internetin välityksellä. Suurin osa tutkittavista kertoi pitävänsä yhteyttä vähintään viikoittain. Monelle ylirajaiset sosiaaliset suhteet ovat osa päivittäistä elämää; puhelimen, Facebookin, Skypen, Twitterin ja sähköpostin avulla ollaan koko ajan mukana kaukana asuvien ystävien ja sukulaisten elämässä. Rahan lähettäminen on säännöllistä etenkin niille haastateltaville, joiden puoliso tai muuta lähisukua asuu vanhassa kotimaassa. Vaikka kaikki haastateltavat pitävät yhteyttä vanhassa kotimaassa tai jossain kolmannessa maassa asuviin sukulaisiin tai ystäviin, vain kolme kertoi vierailuista kotimaahan. Transnationaalisuutta koskevassa kirjallisuudessa puhutaan ylirajaisuudesta usein perhettä ja ystäväpiiriä laajempana yhteisönä. Hämeentien rahalähettäjien ylirajaiset sosiaaliset suhteet rajautuvat kuitenkin selvästi henkilökohtaisiin verkostoihin. Tulokset antavat kuvan muuttajista, joille sosiaaliset siteet vanhaan kotimaahan ja muualla maailmassa asuviin sukulaisiin ja ystäviin ovat tärkeitä, mutta ei sosiaalisen elämän ainoa tai selvästi tärkein osa. Ylirajaiset toiminnot kulkevat arjessa mukana, mutta eivät ole tutkittavien identiteetin ja toiminnan kaikista voimakkain kuvaaja.