Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet transnationaalisuuden näkökulmasta : Tapaustutkimus Helsingin Hämeentieltä
Title: | Maahanmuuttajien sosiaaliset suhteet transnationaalisuuden näkökulmasta : Tapaustutkimus Helsingin Hämeentieltä |
Author(s): | Koskela, Reetta |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
Discipline: | Regional Studies |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2012 |
Abstract: |
The purpose of this study is to take a look at the money transfer services and the social relations of immigrants using these services at the Helsinki Hämeentie area. The social networks are seen from the perspective of transnationalism. The study centers on migrants' social networks and especially the division of these networks into local and transnational relations. The study strives to discuss migration and transnational practices without categorization of state borders or ethnicity. The social life of migrants is examined locally as well as transnationally and their social life before and after the migration will be taken into account.
Transnationalism consists of border crossing social formations and flows that create and sustain them. These flows include telephone calls, internet contact, social remittance, emotional ties, visits to the homeland, and regular exchange of remittance and goods. This study focuses on personal social practices maintaining transnational relationships. The number and intensitivity of transnational relations is taken into account in the evaluation of transnationalism's effects on social networks.
The study was conducted as a case study in Hämeentie, Helsinki. Area's ethnic services were first explored by observation and discussions with staff. The main data consists of 18 interviews made in three money transfer locations. All customers using money transfer services were asked to participate in the study. The participants have moved to Finland from different countries, at different times and for different reasons. At the end of each interview a figure of interviewees social network was drawn, and these figures were used in the analysis of the interviews.
All the participants have social relations in Finland as well as transnationally. On average the participants have more social relationships to friends locally than transnationally and more social relationships to family transnationally than locally. Majority of the participants have social relations also to other countries than Finland or their home country. When discussing about the local social networks the participants often highlighted relationships to ethnic Finns. Many of the participants told that most of their local social relations were with other immigrants and that they hoped for more contact with the Finns.
Transnational relationships are maintained mainly by telephone and via the internet. Majority of the participants told that they keep contact at least weekly. For many participants the transnational social relations are part of everyday life. With the help of phone, Facebook, Skype, Twitter and e-mails they are constantly involved in the lives of friends and family living far away. Sending remittance is often regularity to those migrants, whose spouse or other close family member is living in another country. Although all of the participants have transnational contact to friends or family in another countries, only three of them told that they visit these countries.
Transnationalism has been discussed in literature often as a community that stretches wider than to just friends and family. The participants from Hämeentie show a different kind of picture. Their social relations extends only to personal networks, mostly of friends and family. The results give a picture of migrants whose social relations to home country and elsewhere in the world are important but not the only or the most important part of their social life. Transnational practices are part of their everyday life but aren't the most important representative of their identity or behaviour.
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Helsingin Hämeentien rahanlähetyspalveluiden käyttäjiä ja heidän sosiaalisia suhteitaan trasnationaalisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen ytimessä on halu ymmärtää tutkimukseen valikoituneiden maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja ja etenkin verkostojen jakautumista paikallisiin ja transnationaalisiin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksessa pyritään esittämään muuttoliike ja siihen liittyvät transnationaaliset käytännöt ilman vahvaa kategorisointia valtiorajojen tai etnisyyden mukaan. Muuttajien sosiaalista elämää tarkastellaan sekä paikallisesti että ylirajaisesti ottaen huomioon muuttajien elämä ennen muuttoa ja muuton jälkeen.
Transnationaalisuudella tarkoitetaan valtiorajat ylittäviä sosiaalisia muodostumia ja niiden synnyn ja olemassaolon mahdollistamia virtoja. Näihin virtoihin kuuluu muun muassa yhteydenpito puhelimitse ja internetin avulla, sosiaaliset siirrot, tunnesiteet, kotimaanvierailut sekä valuutan ja tavaran vakiintunut vaihto. Tässä tutkimuksessa keskitytään henkilökohtaisiin sosiaalisiin tapoihin pitää yllä transnationaalisia suhteita. Transnationaalisten suhteiden ja käytäntöjen määrän ja intensiivisyyden mukaan arvioidaan, kuinka paljon transnationaalisuus muokkaa tutkittavien sosiaalisia verkostoja.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Helsingin Hämeentiellä. Ensin alueen transnationaalisiin palveluihin tutustuttiin havainnoinnin avulla sekä keskustelemalla henkilökunnan kanssa. Pääasiallinen aineisto koostuu kolmessa rahanlähetyspaikassa tehdyistä 18 puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltaviksi pyydettiin kaikkia rahanlähetyspalvelujen käyttäjiä, ja haastateltavat ovat eri maista, eri vuosina ja eri syistä Suomeen muuttaneita. Haastattelun lopuksi piirrettiin kuvio haastateltavan sosiaalisesta verkostosta, ja kuvioita käytettiin apuna haastatteluja analysoitaessa.
Kaikilla haastateltavilla on sosiaalisia suhteita sekä Suomessa että ylirajaisesti. Keskimäärin tutkittavilla on enemmän sosiaalisia suhteita ystäviin Suomessa kuin ylirajaisesti, mutta sukulaissuhteita on enemmän yli rajojen kuin paikallisesti. Valtaosalla on yhteyksiä myös muissa maissa kuin Suomessa tai synnyinmaassa asuviin ihmisiin. Paikallisista verkostoista keskusteltaessa haastateltavat ottivat usein esiin, onko verkostoissa valtaväestöön kuuluvia suomalaisia. Monilla suuri osa paikallisista suhteista on muihin maahanmuuttajiin, ja suhteita suomalaisiin toivotaan nykyistä enemmän.
Ylirajaisia suhteita pidetään yllä pääosin puhelimitse ja internetin välityksellä. Suurin osa tutkittavista kertoi pitävänsä yhteyttä vähintään viikoittain. Monelle ylirajaiset sosiaaliset suhteet ovat osa päivittäistä elämää; puhelimen, Facebookin, Skypen, Twitterin ja sähköpostin avulla ollaan koko ajan mukana kaukana asuvien ystävien ja sukulaisten elämässä. Rahan lähettäminen on säännöllistä etenkin niille haastateltaville, joiden puoliso tai muuta lähisukua asuu vanhassa kotimaassa. Vaikka kaikki haastateltavat pitävät yhteyttä vanhassa kotimaassa tai jossain kolmannessa maassa asuviin sukulaisiin tai ystäviin, vain kolme kertoi vierailuista kotimaahan.
Transnationaalisuutta koskevassa kirjallisuudessa puhutaan ylirajaisuudesta usein perhettä ja ystäväpiiriä laajempana yhteisönä. Hämeentien rahalähettäjien ylirajaiset sosiaaliset suhteet rajautuvat kuitenkin selvästi henkilökohtaisiin verkostoihin. Tulokset antavat kuvan muuttajista, joille sosiaaliset siteet vanhaan kotimaahan ja muualla maailmassa asuviin sukulaisiin ja ystäviin ovat tärkeitä, mutta ei sosiaalisen elämän ainoa tai selvästi tärkein osa. Ylirajaiset toiminnot kulkevat arjessa mukana, mutta eivät ole tutkittavien identiteetin ja toiminnan kaikista voimakkain kuvaaja.
|
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Maahanmuuttajie ... alisuuden_nakokulmasta.pdf | 2.465Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4253]