Makroravinteiden, hydrologian ja geomorfologian vaikutus kasvilajirunsauteen ja biomassaan subarktisessa ympäristössä
| Title: | Makroravinteiden, hydrologian ja geomorfologian vaikutus kasvilajirunsauteen ja biomassaan subarktisessa ympäristössä |
| Author(s): | Vuollet, Johanna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Geography |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2012 |
| Abstract: |
This thesis is motivated by the need for more knowledge about the factors which influence the plant species richness and biomass in subarctic and alpine environments. It is known that the effects of climate warming will be most severe in arctic, subarctic and alpine regions. A warmer climate will change the vegetation composition and biomass production in these environments. In this thesis I investigate the effects of six nutrients (Ca, Na, Mg, Fe, K and P), hydrological conditions early in the growing season and geomorphology on plant species richness and biomass in the northernmost part of Finland, Kilpisjärvi. The conditions in the study site are subarctic-alpine. In subarctic and alpine regions the varying topography in macro and micro scales leads to a wide variety of habitats even within small spatial dimensions.
Materials in this study include field observations about the plant species richness and biomass, geomorphological processes and hydrological conditions; chemical analysis of soil samples; and topography variables derived from a digital elevation model. Methods used are generalized linear models and variation partitioning, which are both more and more used in ecological and geomorphological studies.
The results suggest that the most influential of the environmental variables on the plant species richness and biomass is geomorphology. It is the most influential explanatory variable on total, vascular plant, bryophyte and lichen species richness as well as on total, bryophyte and lichen biomass. The amount geomorphology explains varies between 9 - 41 %. The variation in vascular plant species richness is best explained by hydrological conditions (14 %).
The variables chosen for this study are able to explain over 50% of the species richness response variables. For total, bryophyte and lichen biomass the amount explained is about 20 - 47 %, and even 77 % of total biomass is explained by the variables. Geomorphology, hydrology and nutrients are able to explain better the variation in biomass than in species richness. These findings support earlier studies in the same field.
Tutkimuksen motivaationa toimi halu tietää lisää kasvilajien levinneisyyteen vaikuttavista tekijöistä subarktisissa ja alpiinisissa elinympäristöissä. Nykytietämyksen mukaan ilmaston lämpeneminen uhkaa erityisesti arktisia, subarktisia ja alpiinisia alueita muuttaen kasvilajikompositiota ja vaikuttaen biomassamääriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuuden ravinteen (Ca, Na, Mg, Fe, K ja P), kasvukauden alun hydrologisten olosuhteiden ja geomorfologian vaikutusta kasvilajirunsauteen ja biomassaan Suomen Lapissa, Kilpisjärvellä. Tutkimusalueella vallitsevat subarktiset ja alpiiniset olosuhteet. Subarktis-alpiinisella alueella topografian makro- ja mikrotason vaihtelut johtavat siihen, että jo pienellä alueella on monenlaisia elinympäristöjä, joissa viihtyy toisistaan poikkeavia kasviyhteisöjä.
Aineistona tutkimuksessa on käytetty maastohavaintoja kasvilajeista ja biomassasta sekä geomorfologisista prosesseista ja hydrologisista olosuhteista; maaperänäytteiden kemiallisen analyysin tuloksia; ja digitaalisesta korkeusmallista johdettuja topografiamuuttujia. Tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan käyttäen apuna yleistettyjä lineaarisia malleja ja hajonnan ositusta, jotka molemmat ovat ekologisessa ja geomorfologisessa tutkimuksessa yhä useammin käytettyjä menetelmiä.
Tulokset osoittavat, että merkittävin subarktis-alpiinisessa ympäristössä kasvien lajirunsauteen ja biomassaan vaikuttava tekijä on geomorfologia. Se on merkittävin selittäjä kokonais-, putkilokasvi-, sammal- ja jäkäläbiomassojen määrissä sekä kokonais-, sammal- ja jäkälälajirunsaudessa, selittävyysasteen vaihdellessa 9 - 41 % välillä. Putkilokasvien lajirunsauden suurimmaksi selittäjäksi todettiin hydrologiset olosuhteet (14 %).
Tutkimuksessa mukana olleet muuttujat selittävät yli 50 % vaihtelusta kaikissa lajirunsausryhmissä. Putkilokasvi-, sammal- ja jäkälä biomassoista voitiin tutkimuksessa mukana olleilla muuttujilla selittää ainoastaan noin 20 - 47 % vaihtelusta, mutta kokonaisbiomassan määrästä tutkimuksen muuttujat selittävät jopa 77 %. Ylipäätään geomorfologia, hydrologia ja ravinteet selittävät paremmin lajirunsautta kuin biomassan määrää. Nämä tulokset tukevat samasta aihepiiristä tehtyjä aikaisempia tutkimuksia.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| gradu_vuollet2012.pdf | 5.920Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4026]