Tutkin Pro Gradussani eläinsuojelun globalisoitumista ja sen seurauksia keskittyen Suomeen ulkomailta tuotuihin ns. rescuekoiriin ja ilmiön vaikutuksiin. Rescuekoira ei terminä ole virallinen, mutta se on vakiintunut yleiseen käyttöön puhuttaessa ulkomaisista koiratarhoista tai kadulta peräisin olevista koirista. Näkökulma tutkimukseeni on maantieteellinen ja tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä voidaan nähdä eläinmaantiede, terveysmaantiede ja globalisaatioteoriat.
Tutkimusaineiston olen kerännyt havainnoimalla koiratarhalla, josta on tuloksena kuvaus 'elämää koiratarhalla', jonka tarkoituksena on antaa esimerkinomainen kuvaus siitä millaista on elämä koiratarhalla. Suomeen tuotujen rescuekoirien omistajilta olen kerännyt kyselyaineiston, jossa kartoitan esimerkiksi mistä Suomeen tuodaan rescuekoiria, millaisia koiria tuodaan ja miksi. Kysely on tehty e-lomakkeella ja siihen oli mahdollista vastata Internetissä loppusyksystä 2010 tammikuuhun 2011. Vastauksia kyselyyn tuli 467. Tavoitteenani oli saada vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mistä ja miksi juuri sieltä Suomeen tuodaan rescuekoiria? ja 2. Millaisia seurauksia rescuekoirien tuontiin saattaa liittyä?
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tulokset olen analysoinut luokittelemalla vastauksia. Lisäksi olen käyttänyt kuvaavia tunnuslukuja, tehnyt ristiintaulukointeja riippuvuuksien osoittamiseksi ja hyödyntänyt khiinneliötestiä tulosten merkitsevyyden arvioinnissa.
Rescuekoiria on tuotu Suomeen eniten Virosta, Espanjasta ja Venäjältä. Koirista valtaosa (91,6 %) on tuotu Suomeen jonkin koiria tuovan yhdistyksen kautta, joten koiria tuodaan ensisijaisesti sieltä missä on tarjontaa ja mistä järjestöt laajamittaisimmin koiria tuovat. Maantiede vaikuttaa tuontiin, sillä tuontisäädökset eri maista vaihtelevat esimerkiksi tautien esiintymisen (terveysmaantiede) mukaan. Lisäksi tuontiin vaikuttaa esimerkiksi maan sijainti ja kulkuyhteydet. Globalisaation seurauksena ns. ruohonjuuritason eläinsuojelukin on siirtynyt maiden rajojen yli. Tieto on Internetin kautta helposti ja nopeasti kaikkien saatavilla ja ihmiset sekä eläimet matkustavat enemmän kuin milloinkaan ennen.
Rescuekoirien tuonnin jatkuminen vaatii kysyntää. Suomessa on kysyntää kohtuullisen edullisille sekarotuisille, mutta tarjonta ei ole riittävää. Kyselyyn vastanneista huomattavan moni ilmaisi, että olisi mielellään ottanut myös suomalaisen kodinvaihtajan, mutta näistä ei ole riittävää tarjontaa.
Rescuekoirien tuonti voidaan nähdä eläinsuojelutekona. Tuonti ei auta ratkaisemaan lähtömaan kulkukoiraongelmaa, mutta muuttaa kyseisen koiran elämän. Mahdollisesti lähtömaan tarhalla myös vapautuu paikka toiselle koiralle. Lisäksi joku saa koiran. Koiria tuovat järjestöt pyrkivät yleensä parantamaan kulkukoirien oloja myös lähtömaassa koirien tuonnin ohella.
Rescuekoirien tuonnissa on erilaisia riskejä. Tautiriski alueilta, joissa esiintyy vakavia tartuntatauteja on todellinen. Laittomia maahantuonteja tapahtuu, jonka lisäksi tuontisäädösten noudattaminen ei poista tautiriskiä kokonaan. Eri tavoin sairaita koiria tuodaan myös tietoisesti, mikä on eettisesti arveluttavaa. Alkuperältään kyseenalaisten koirien terveys ja luonne eivät ole tiedossa ja uusi omistaja ei ole välttämättä osannut varautua mahdollisiin vaikeuksiin. Tämä voi johtaa siihen, että koira vaihtaa kotia Suomessa. Kyselyyn vastanneet kuitenkin toivat valtaosin esille tyytyväisyytensä rescuekoiran hankintaan, vaikka jonkinlaisia ongelmia olisi ilmennyt ja huomattavan moni totesi, ettei ollut kokenut lainkaan vaikeuksia.
