| dc.date.accessioned |
2012-10-29T13:39:57Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:14:59Z |
|
| dc.date.available |
2012-10-29T13:39:57Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:14:59Z |
|
| dc.date.issued |
2012-10-29T13:39:57Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/2082 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/2082 |
|
| dc.title |
Kalkkikivialkalointi yksityisten talousvesikaivojen kunnostusmenetelmänä |
fi |
| ethesis.discipline |
Geology |
en |
| ethesis.discipline |
Geologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Geologi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/53a1f507-f7e9-4c0d-8cd2-94ebc19a7174 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Vanhanarkaus, Outi |
|
| dct.issued |
2012 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Suomessa pohjaveden tavallisimmat laatuongelmat ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä alhainen pH-arvo. Kalkkikivialkaloinnin on käytännössä todettu parantavan veden laatua, ja menetelmää on tutkittu useasti vesilaitoksilla ja laboratorioissa toteutetuin kokein. Yksityiskaivoissakin kalkkikivialkaloinnin on käytännössä todettu parantavan vedenlaatua, mutta tutkimuksia esimerkiksi menetelmälle parhaiten soveltuvista kohteista ei ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alustavasti millaisissa tapauksissa kalkkikivialkalointi tietyllä mitoituksella on toimiva kunnostusmenetelmä ja mitkä asiat tähän voi vaikuttaa. Koska Suomessa pohjavesi on luonnostaan pehmeää, lievästi hapanta, rauta- sekä mangaanipitoista ja oman kaivon varassa olevia talouksia on paljon, tehokkaalle ja turvalliselle veden käsittelymenetelmälle on kysyntää edellä mainittujen laatuongelmien korjaamiseksi.
Kaivoon sijoitetun kalkkikivirouheen vaikutusta veden laatuun tarkastellaan yleisellä tasolla vuosina 2003–2011 raportoitujen kunnostuskohteiden vesianalyysitietojen perusteella. Kaivokohtaisesti kalkkikivialkaloinnin vaikutusta tutkitaan kolmentoista yksityisen rengaskaivon avulla analysoimalla niiden vesinäytteitä ennen ja jälkeen kalkkikivikunnostuksen. Tutkimuskaivojen veden kemiallista laatua tutkitaan in situ –menetelmin ja laboratorioanalyysien avulla vuoden ajan. Kaivovesistä tutkitaan pH, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pääionit sekä happi-, hiilidioksidi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet. Kunnostuksen vaikutusta veden kalkkikivikylläisyyteen tarkastellaan mallintamalla kalkkikiven ja veden välisiä reaktioita hydrogeokemiallista mallinnusohjelmaa (PhreeqC) käyttäen.
Laajemman aineiston perusteella kalkkikivikunnostus paransi kaivoveden laatua tilastollisesti merkitsevästi liian alhaisen pH-arvon sekä nitraattipitoisuuden osalta. Kolmestatoista tutkimuskaivosta kahdeksassa tapahtui lähtöoletusten mukaisia muutoksia eli veden pH-arvo, alkaliteetti, sähkönjohtavuusarvo sekä kalsium- ja magnesiumpitoisuudet nousivat. Kaikkien 13 tutkimuskaivon vedet tulivat kalsiittikylläisemmäksi kalkkikivikäsittelyn jälkeen, ja vain kolmessa kaivossa vesi ei saavuttanut kalsiittikylläisyyttä koko seurantajakson aikana. Kaivonomistajille lähetetyn kyselyn perusteella suurin osa oli huomannut kaivossaan kaivoveden laadun ja/tai määrän parantumista kalkkikivikunnostuksen jälkeen.
Kalkkikivialkalointia tulisi tutkia mahdollisimman luonnonmukaisissa olosuhteissa (in situ), jotta tuloksien perusteella voitaisiin antaa suosituksia kalkkikivirouheen mitoituksesta yksityisiin talouskaivoihin sekä sopivista käyttökohteista. Lisätutkimuksia tarvitaan menetelmän soveltumisesta eri muodostumatyyppiä edustavalle, eri syvyisille ja erilaisilla kulutuksilla sekä ennen muuta erilaisia raakavesiä edustaville kaivoille. Tutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota in situ –menetelmiin sekä vesinäytteiden kestävöintiin. Tutkittaessa kalkkikivialkaloinnin soveltuvuutta raudan ja mangaanin poistamiseen talousvesikaivoissa on orgaanisen aineksen ja mikrobitoiminnan vaikutus prosessiin otettava huomioon. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251547 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
