Maankäytön vaikutus pohjoisten alueiden hulevesiin : esimerkkinä Helsingin kaupunkivaluma-alueet
Title: | Maankäytön vaikutus pohjoisten alueiden hulevesiin : esimerkkinä Helsingin kaupunkivaluma-alueet |
Author(s): | Taka, Maija |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
Discipline: | Geography |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2012 |
Abstract: |
Land use change and urbanisation changes the environment permanently. Due to the development urban hydrology changes; infiltration decreases, surface runoff increases and previously natural state runoff waters are led away from the catchment area with artificial pipelines. Water discharging from the catchment area affects the receiving aquatic ecosystems condition.
In this thesis the impact of land use on storm water quality and quantity is being studied with three urban small catchment area in Helsinki. Veräjämäki represents single-family housing and wide green spaces, Pihlajamäki is an area of suburban housing with fragmented green spaces and Itä-Pasila represents an area of intensive land use ja traffic.
The focus of the study is to explore the temporal character and annual loads of storm water. The study was held in period of 1.7.2010-2.1.2012. Winter time storm water is examined as well. Sampling site in the discharge point of each catchment area analyzed the water quality and quantity and took samples continually. Samples were analysed for turbidity, conductivity and discharge. In the University of Helsinki's Laboratory of natural geography samples were analysed for content of soluble elements, such as metals and trace elements. Suspended solids and dissolved material were analysed.
In the results indicate variation in both between the catchment areas and in temporal scale. In loads and values of conductivity and turbidity there is clear seasonal variation, and spring time melting period and rainy yet mild autumn 2011 are clearly shown. For annual loads Itä-Pasila's intensive land use areas load was clearly the largest among the studied areas. In Pihlajamäki the discharge from the catchment area was unusually large in relation to the area of the catchment and the weather. It is assumed that the volume of runoff is originated from ground water leakage in the catchment area. In Veräjämäki the springtime melting season was clearly shown in loads. When Itä-Pasila's and Pihlajamäki's melting season began early and lasted for very shortly, Veräjämäki's melting period began later and lasted for longer.
When observing the land use it was concluded that intensive traffic areas tended to increase the loads and green spaces tended to decrease both loads and discharge. In Itä-Pasila the loads of metals were large and the winter time de-icing of pavements was evidently shown in storm water concentrations of sodium and chloride.
Land use was considered to affect the urban storm water unoff on the basis of three studied catchment areas. It affects the volume and timing of runoff as well as the loads.
Maankäytön muutos ja urbanisaatio muuttavat ympäristöä pysyvästi. Kehityksen myötä kaupunkialueen hydrologia muuttuu; imeytyminen vähenee, pintavalunta kasvaa ja aikaisemmin luonnontilaiset virtavedet ohjataan pois valuma-alueelta keinotekoisten hulevesiputkien avulla. Alueelta purkautuva vesi vaikuttaa vastaanottavan akvaattisen ekosysteemin tilaan.
Työssä tarkastellaan maankäytön merkitystä virtaveden laatuun ja määrään kolmella urbaanilla pienvaluma-alueella Helsingissä. Veräjämäki edustaa pientaloasumista ja viheralueita, Pihlajamäki lähiöasumista ja fragmentoituneita viheralueita, ja Itä-Pasila intensiivisen maankäytön ja vilkkaan liikenteen aluetta.
Painopiste tutkimuksessa on ollut tarkastella valuma-alueiden hulevesien temporaalista luonnetta sekä vuosikuormia. Tutkimus suoritettiin jaksolla 1.7.2010-2.1.2012. Työssä tutkitaan myös talvikauden hulevesiä.Valuma-alueiden purkupisteillä sijainneilla näyteasemilla suoritettiin jatkuvatoimista vedenlaadun ja –määrän tarkkailua sekä näytteenottoa. Näytteistä analysoitiin näyteasemilla sameus, johtokyky ja virtaama, ja Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen laboratoriossa liukoisia alkuaineita, kuten metalleja ja hivenaineita. Näytteistä analysoitiin myös kiintoaineen ja liuenneen aineen pitoisuudet.
Tuloksissa havaitaan sekä valuma-alueiden välistä että temporaalista vaihtelua. Pitoisuuksissa sekä sameuden ja johtokyvyn arvoissa on selvää vuodenaikaisvaihtelua, missä korostuu keväänsulamiskausi sekä sateinen ja leuto syksy 2011. Vuosikuormituksen osalta Itä-Pasilan intensiivisen maankäytön valuma-alueen kuormitus on tutkituista valuma-alueista suurinta. Pihlajamäen valuma-alueelta purkautuva virtaama oli valuma-alueen alaan ja sääolosuhteisiin nähden voimakasta, minkä epäillään aiheutuneen valuma-alueen mahdollisesta pohjavesivuodosta. Veräjämäellä korostui kevään sulamiskauden merkitys kuormituksessa. Kun Itä-Pasilan ja Pihlajamäen sulamiskausi alkoi aikaisin ja kesti ajallisesti vähän, oli Veräjämäen sulamiskausi myöhäisempi ja ajallisesti pidempi.
Maankäytön tarkastelussa havaittiin liikennealueiden kasvattavan ainekuormaa ja viheralueiden pääosin pidättävän virtaamaa ja kuormitusta. Itä-Pasilassa metallien huuhtoumat olivat suuria ja talvikauden tiesuolan käyttö kaupunkialueilla vaikutti selvästi kaikkien valuma-alueiden talven ja kevään liukoisen natriumin ja kloridin pitoisuuksiin.
Maankäytön todettiin tutkitun kolmen valuma-alueen perusteella vaikuttavan kaupunkialueilta purkautuvan huleveden määrään, virtaaman ajoittumiseen sekä ainekuormaan selvästi.
|
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Taka_progradu.pdf | 14.82Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4253]