Varhaisnuorten emotionaaliset, sosiaaliset ja toiminnalliset vapaa-ajan ympäristöt pääkaupunkiseudulla
| Title: | Varhaisnuorten emotionaaliset, sosiaaliset ja toiminnalliset vapaa-ajan ympäristöt pääkaupunkiseudulla |
| Author(s): | Laatikainen, Tiina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2012 |
| Abstract: |
The aim of this study was to explore adolescents' free-time activities around Greater Helsinki. There has been a growing interest towards studying children and youth but few have focused on adolescents free-time activities from a regional perspective.
The study took place in greater Helsinki region and consisted of SofGIS data collected from and focus group discussions made with 11- and 14- years old youth. Respondents of the SoftGIS study were asked to tell what they think of the places in their environment and to mark to a map places they spend their free-time. The GIS data was comprised of 919 free-time place points located by the young people.
The underlying theoretical framework of the study rests on environmental psychology's affordance theory and current place and location theories from the field of geography. The theory of affordances by J.J Gibson states that environmental perception is a direct process and that perception takes the form of the individual perceiving affordances in the environment. Affordances are the possibility for action afforded to an observer by an object in the environment. Another theoretical concept, theory of assemblage, was adopted to study the multidimensional free-time places of youth. The assemblage is thus a conceptual framework that potentially connects both the feel and the form but also the social and the physical dimensions of place. The concept of place through the lens of assemblage theory can be seen not as bounded location but as an assemblage of connections.
The results of the study indicate similar results of valued places found around the world among youth. Young people value free-time places where there is strong social coherence but that are away from parental and adult control. Yet there seems to be a strong wish for places that feel safe and are diverse with the activity possibilities. Hanging out, meeting friends, positive and safe atmosphere and adult free control were most often found affordances in the most popular free-time places. The most popular place clusters around greater Helsinki region were fulfilled with social, emotional and functional location points.
Home environments and neighborhoods are very much valued free-time environments for the respondents. Homes and neighborhoods are especially emotionally and socially important places to spend free-time. School surroundings stood out as socially important places even outside school hours. Indoor and outdoor sports facilities play an important role among the respondent's free-time activities. Most versatile free-time environments were found around suburban areas while the urban area studied was most plain and the rural area studied was in between the two. Main themes of the valued places were found within all of the three different areas studied.
Tutkimuksen tavoitteena oli monimenetelmällisen tutkimusotteen avulla kartoittaa pääkaupunkiseutulaisten 11- ja 14-vuotiaiden varhaisnuorten vapaa-ajanympäristöjä sekä luoda käsitys siitä, millaisista ominaisuuksista varhaisnuorille mielekäs ja hyvä vapaa-ajanympäristö pääkaupunkiseudulla koostuu. Lisäksi vertailemalla keskenään rakenteellisesti toisistaan eroavia alueita pääkaupunkiseudulla, tutkimus pyrki selvittämään, millaisia mahdollisia alueellisia eroavaisuuksia tai yhtäläisyyksiä vapaa-ajanympäristöistä löytyy. Lasten ja nuorten arkea, osallistumista sekä ympäristö- ja paikkakokemuksia on tutkittu laajalti, mutta harvoin tutkimuksissa on tarkasteltu nuorten paikkapreferenssejä tiiviinä osana fyysistä ympäristöä.
Nuorten vapaa-ajan ympäristöjä tarkasteltiin viides- ja kahdeksasluokkalaisilta pääkaupunkiseutulaisista varhaisnuorilta kerätyn paikkatietoaineiston sekä helsinkiläisten 14-vuotiaiden nuorten kanssa toteutetun fokusryhmäkeskustelun pohjalta. PehmoGIS–sovelluksella kerätyssä paikkatietoaineistossa lapset ja nuoret paikansivat karttapohjalle itselleen tärkeitä paikkoja lähiympäristöstään, jossa he liikkuvat ja viettävät aikaansa säännöllisesti. Aineisto koostui yhteensä 919:sta 11- tai 14-vuotiaan pääkaupunkiseutulaisen varhaisnuoren paikannuksesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu ekologisen havaintopsykologian tarjoumateorian sekä maantieteen paikkateorioiden pohjalle. Tarjouma on keskeinen käsite ekologisessa havaintopsykologiassa ja toimiva käsite tutkittaessa elinympäristön laatua tiiviinä osana fyysistä ympäristöä. Tarjouma -käsite ei erota ihmistä ja ympäristöä dualistisesti toisistaan vaan sisältää ominaisuuksia sekä ympäristöstä että yksilöstä. Tarjouma liittyy tutkimuksessa tiiviisti vapaa-ajan ympäristöjen ja erityisesti nuorten vapaa-ajan paikkojen ominaisuuksien määrittelyyn. Kokouman käsite yhdistää paikkaan sekä sosiaaliset että fyysiset ulottuvuudet ja näin paikka voidaan ajatella olevan erilaisten kokoumien risteys, ei vain rajattu ja ennalta määrätty lokaatio. Nuorten vapaa-ajan paikka määritellään tutkimuksessa kokouman (assemblage) käsiteen kautta juuri sen relationaalisen luonteen vuoksi.
Tutkimuksen tulosten perusteella pääkaupunkiseutulaisten varhaisnuorten elinympäristön laatutekijöihin lukeutuu paljolti samoja ominaisuuksia kuin ympäri maailmaa asuvien lasten. Hyvät vapaa-ajan ympäristöt ovat sosiaalista yhtenäisyyttä korostavia ja jatkuvasta aikuisten kontrollista vapaita. Suosittuihin vapaa-ajan ympäristöihin sisältyy hyvin monipuolisia ominaisuuksia sillä niihin ympäristöihin joissa pääkaupunkiseutulaiset varhaisnuoret viettävät mieluiten vapaa-aikaansa klusteroituu lähes poikkeuksetta sekä sosiaalisia, toiminnallisia että emotionaalisia toimintoja.
Kodeilla ja naapurustolla näyttää olevan tärkeä rooli varhaisnuorten vapaa-ajanvietossa. Erityisesti kotien ja naapuruston roolit korostuvat emotionaalisesti ja sosiaalisesti tärkeinä vapaa-ajan ympäristöinä. Koulut ja koulujen pihat näyttäytyvät erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen ympäristöinä. Urheilu- ja virkistysalueet ovat niin ikään nuorille tärkeitä vapaa-ajan ympäristöjä. Monipuolisimpia vapaa-ajan ympäristöt vaikuttavat olevan esikaupunkialueella ja yksipuolisimpia urbaanissa ympäristössä. Maalaismaisin ympäristö sijoittuu pitkälti näiden kahden välimaastoon. Kullakin alueella esiintyy jo useissa muissakin tutkimuksissa esiin nousseet mielipaikkojen pääteemat; ystävien tapaaminen, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, hengailu sekä aikuisten jatkuvasta kontrollista vapaa oleminen.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Gradu_LaatikainenFINALFINAL.pdf | 5.116Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4203]